Juu, minä kirjoittelinkin itsestäni, joka koetan saada valmista vähimmällä vaivalla. Muilla on toki “lupa” askarrella omaan tahtiin, kuten haluaa. Lähinnä tarkoitin, että tuo on ollut minulla toimiva tapa valmistaa nuolet. Tiedä sitten, josko “hifistelyastetta” nostamalla saisi vielä jokusen pisteen lisää tauluista. Taitaa kumminkin olla vielä niin, että ammunnasta minun ne virheet pitää ensin karsia minimiin… 
(asiaan olen juuri aloittanut uuden panostuksen, josta lisää tuonnempana, jos alkaa toimia…)
No kun tuommoisilla sun 20y nipuilla nimenomaan tulee mieleen että eniten alkaa vaikuttaa välineet. Pitäisi ehkä ottaa perspektiiviä jollain alumiini/hiilarinuolilla, jotka on lähes täydellisen homogeenisia. Millälailla osuminen muuttuisi?
Kirjoittele vaan ajatuksiasi ammuntatekniikasta, kiinnostaa lukea ilman muuta.
Kesällä päästään pidemmillä matkoilla testaamaan miten nuolituunaus vaikuttaa… 
En aatellu päästää muita helpolla!
Tämä on kyllä hyvä ajatus, varsinkin jos haluaa kehittää välineitä tai tekniikkaa.
Nurjahdustesti kyllä antaa varresta arvon, joka vastaa ampumistilannetta muuten kuin kärjen massan osalta. Jotta tulos olisi tarkka niin päiden pitäisi olla “hyvin” nivelellisiä ja täysin keskeisiä, muuten ei ole ihan selvää mitä mitataan.
Uskallan väittää, että käytännössä tuo nurjahdustesti antaisi jokseenkin aina sen tuloksen, että nuoli on löysin lustoihin nähden poikkisuuntaan jommalle kummalle puolelle. Tämän huomaa helposti aina, kun mittailee varsien spinejä tavallisella mittarilla. Poikkisuunnalla tarkoitan siis sitä, että nuoli olisi jänteellä lustoviivat jänteen suuntaisena. Nokit taas on neuvottu ja opittu tekemään juuri toiseen suuntaan, mikä johtaa siihen, että nuolen “nurjahtavin puoli” tulee aina ylös- tai alaspäin. Kun nokit kumminkin aina vahvistetaan kunnon punoksilla tai jopa sarvilevyillä, niin kai siitä perinteisestä nokin suunnasta voisikin luopua ihan hyvin - ainakin alle sotajousiluokan välineillä.
1 tykkäys
Heikillä hyvä kommentti!
Tässähän pitäisi nyt tehdä niin, että tekee 10+10 nuolta, toinen sarja nurjahdustestin perusteella optimaalisesti ja toinen sarja mahdollisimman epäoptimaalisesti. Sitten vaan ammutaan nuolia satunnaisessa järjestyksessä, tilastoidaan osumapisteet ja katsotaan, että onko mitään eroa. Ei tuota mahdollista eroa oikein muuten voi todentaa.
1 tykkäys
Tuomon testi on periaatteessa hyvä eli mittaa haettua asiaa. En tiedä onko ilmiö niin iso, että tulee esiin, mutta siinähän se selviäisi.
Toinen tapa tietysti olisi suurnopeuskuvata riittävä määrä vastaavalla tavalla tehtyjä nuolia ja katsoa mihin päin nurjahdus lähtee menemään.
Voisin kuitenkin arvata, että laukaisun aiheuttama sivusiirtymä voi vaikuttaa niin paljon, että nurjahdus lähtee helpommin oikeaan suuntaan. Kuvaus olisi taasen kovaa kamaa.
Nurjahduksen matemaattinen ratkaisu ei ole erityisen monimutkainen, mutta käytännössä hieman hyödytön. Koetulokset metalliputkilla ovat antaneet tuloksia 50-98% teoreettisesta elikkä mittaaminen on ihan hyvä tapa, tosin kärjen massan vaikutus jää puuttumaan. Johtuen puun erilaisista epähomogeenisuuksista tulokset ovat varmasti enemmän hajallaan kuin metalleilla, tosin johtuu myös siitä, ettemme tunne yksittäisen nuolen ominaisuuksia ennen kuin ne olisi erikseen mitattu.
Elikkä jos löytyy tulos, että jäykkyyssuunnan valinnalla on väliä niin luulisin taipumatestissä tapahtuvan pyöräyttämisen olevan helpoin tapa sen toteamiseksi. Toisaalta kun otetaan Heikin toteamus huomioon niin ilmeisesti voi suoraan läyttää lustojen suuntia.
Odotan mielenkiinnolla, että joku saa tarmonpuuskan ja tekee kaksi eri nuolisarjaa asian kokeilemiseksi. Tai sitten joku on jo asia kokeillut ja jossain kryptisessä julkaisussa esittänyt, en pitäisi sitäkään ihan mahdottomana.
Tein aikoinaan ”urani” alussa epähuomiossa yhden setin nuolia niin, että m…inokkien nokkiura tuli lustojen suuntaisesti. Hyvin toimivat keskenään, vaikka hiukan löysiä tuntuivat olevan.
1 tykkäys