Tässä muutamia pellavajänteitä.
Kahdessa ensimmäisessä kuvassa yksi jänne, vetolujuus 280 paunaa, pituus 145 senttiä, massa 125 graania - tehty varman päälle. Päätypunokset puuvillaa, keskipunos pellavaa.
Ja tässä nippu muita pellavajänteitä.
3 tykkäystä
Hienoja ! Päätelläänkö nuo looppien punokset samalla tavalla kuin keskipunos ?
Paljon laitat säikeitä paunoja kohden ?
Mulla on 5km Bockens-aivina Nel 16/2, tex 103x2, pellava lankaa ja koitin tehdä jänteen tuohon 57 paunaseen møllegaabettiin mutta kaikki 6 tekemääni jännettä katkes joista 3 viimeistä katkesi puhtaasti joka säikeestä… ekoissa oli kuorma jakautunut huonosti. Viimeisimmät jänteet oli 20 säikeisiä… Lisää säikeitä vai onko liian ohaa lankaa ? Yhden säikeen vetolujuudeksi sain noin 11 paunaa…
Päätyjen punos tehdään jännepukissa, jossa punos on helppo kiertää jänteen ympärille, sen jälkeen silmukka suljetaan. Tämän ketjun neljännen viestin linkistä selviää periaate:
Yleensä mitoitan jänteen 5–6 kertaa jousen jäykkyys. Sinunkin kannattaisi käyttää vähinään 30 säiettä. Langan paksuus sinänsä ei vaikuta, vaan se, miten jänne on tehty. Jokaisen säikeen pitäisi olla mahdollisimman samalla kireydellä.
Yksi asia vielä - jos teet tuollaisen kaksisilmukkaisen, punomattoman jänteen, niin mittaa langan vetolujuus pitkänä. Jos taas teet punotun jänteen, niin silloin lyhyen pätkän (30–40 cm) vetolujuus antaa riittävän tarkan arvon. Pitkän ja lyhyen säikeen vetolujuus voi erota jopa 30 %.
1 tykkäys
Aivan… ! joo nämä mun on sillä flemish twist periaatteella tehty. Mut täytyy lisätä säikeitä siis vain…
Kun pellavajänteen tekemisestä on kyse niin käytän tätä ketjua…
Hankin rullan pellavalankaa (Bockens aivina 16, tätä: https://www.menita.fi/product/106/bockens-aivina-16-250-g). Tein pellavalangalle koevetoja halpisdigipuntarin kanssa, ja tämä lanka tuntuu napsahtavan poikki keskimäärin n. 2,1 kg / 4,6 paunan kuormituksessa. Tuntuu aika alhaiselta vetolujuudelta, vai mitä mieltä olette? Lanka on aina napsahtanut poikki suoralta osuudelta keskivaiheilta, ei mistään taitteesta tai solmusta.
Saarnipitkäjousi, jolle jänne olisi tulossa, on nyt asettumassa jäykkyydeltään noin 40 paunan pintaan. Vähintään nelinkertaisen vetolujuuden saamiseksi tarvitsen siis 36 lankaa. 5 x vetolujuus vaatii punokseen jo 44 lankaa. Ajattelin vähän jättää lankamäärän 4x…5x välimaastoon, eli johonkin 39…42 paikkeille. Lenkkeihin vielä vahvistukset näiden lisäksi.
Jänteestä taitaa tulla kyllä aika paksu. Tarkoitus on punoa jänne flaamilaiseen tyyliin, ja koko matkalta. Onko tällä säiemäärällä (39…42) enää järkevää tehdä punosta kahdella nipulla, vai kannattaako suosiolla jakaa langat kolmeen nippuun?
Muokkaus: ai niin ja lisäkysymys: onko olemassa jokin nyrkkisääntö lankojen/säikeiden pituudelle ennen punomista? Jänneväli + jotain?
Kiitos
Vain päät tarvitsee punoa. Keski kohta voi olla lyösähkö muta silti kasassa pysyvä kierre.
Omat isommat jänteet pellavasta ovat olleet noin +3mm luokkaa, mutta ei koskaan yli 4mm.
Tuossa tuollainen jos kiinnostaa.
Replica vlaamse pees 4a.pdf (1,1 Mt)
1 tykkäys
Tähän samaan ketjuun voisi laittaa myös kysymyksen, että saako Suomesta mistään riittävän kestävää hamppulankaa?
En tiedä hampusta mutta itse ostin tuolta pari vuotta sitten nokkoslankaa, saattaa sillä olla hamppuakin:
Se oli Himalajan nokkosta ja käsin kehrättyä eli paksuus vaihteli aika paljon. Ja karvaista oli, punominen oli tosi hankalaa. Mehiläisvahaa piti hinkata reilusti. 3 mm paksu 8-säikeinen katkesi 45- paunaisessa jousessa ensimmäisellä täysvedolla. Mulla on sitä vielä rulla, pitää joskus koittaa 12-säikeisenä.
Noniin kiitos vastauksesta. Katsotaan mitä löytyy.
Tein muuten uudestaan toistakymmentä koevetoa huomattavasti hitaammin, kun huomasin että puntarin lukema ei pysynyt kuormitustahdissa kunnolla mukana. Nyt keskimääräinen vetolujuus oli paljon parempi 2,7 kg / 5,95 lb.
Ensimmäinen jänneyritelmä ehti kuitenkin punoutua 3 x 14 = 42 langasta. Teoreettinen vetolujuus 250 paunaa ja varmuuskerroin kuuden pinnassa, mutta onhan tämä vielä harjoittelua, “röpöjä” riittää. Punoin koko matkalta. Loppusilmukka pitää vielä opetella. Paksuus tasan 3 mm, joten ei siitä pelkäämääni merikaapelia tullut.
6 tykkäystä
Tuo aikaisempi jänne jäi kuitenkin liian lyhyeksi. Siispä uudestaan, ja tällä kertaa kunnon pelivaralla. Lankamäärä oli taas 42, mutta tällä kertaa tein ensin 2x7 säikeen punokset ja sitten kolmesta tällaisesta lopullisen jänteen. Lopputulos ei ole omaan silmään yhtä nättiä kuin suoraan kolmella lankanipulla, mutta ehkä nyt säikeet rasittuvat tasaisemmin. Paksuus pysyi ennallaan eli 3 mm. Tukkimiehen kytky saa toimittaa toisen lenkin virkaa, kunhan vielä vahvistan sen kohdan.
Käykö sama pellavalanka suojaavan keskipunoksen tekoon, vai olisiko jokin muu materiaali sopivampaa? @TuomoReiniaho lla näytti olevan aloituspostissa päätypunokset puuvillaa, mutta keskipunos pellavaa.
1 tykkäys
Hyvän näköinen jänne!
Käytin puuvillaa silmukoissa siksi, että se oli hieman paksumpaa ja pehmeämpää kuin pellava, sopi mielestäni hyvin päätypunokseen. Se oli kuitenkin liian paksua keskipunokseen ja siihen oli sopivaa, hieman ohuempaa pellavaa tarjolla, niin laitoin sitä sitten. Silkki on myös hyvä vaihtoehto. Kestävyydestä en osaa sanoa muuta kuin, että silloin kun tein 5000 laukauksen pellavajännekestotestin, niin hyvin kestivät vahvistukset. Jos oikein muistan, niin päätypunos oli silkkiä ja keskipunos pellavaa. Oli juttua tällä tai vanhemmilla foorumeilla.
1 tykkäys
Nätti jänne, tuo punosten kertaaminen tuo kyllä hienon efektin.
Liekö sitten kumpi kestävämpi, suora punomaton vai punottu jänne? Puhdasta vetokuormitusta jos tarkastelee, niin luulisin päättymättömän jänteen periaatteella tehdyn punomattoman jänteen olevan kestävämpi, mutta punottu saattaa kestää hankausta paremmin. Tämä vain mutua, onko joku muu miettinyt asiaa?
Tosi hieno jänne!
Pellavalangassa on sellainen ongelma että se on tehty jatkamalla jonkin pituisista pätkistä. Langan heikoimmat kohdat ovat siellä missä jatkokset ovat kieputettu yhteen.
Tämän vuoksi punonta lisää vetolujuutta, varsinkin kovissa nykäisyissä. Punominen tekee jänteen myös hieman venyvämmäksi ja painavammaksi.
Mistä ostit tuota pellavalankaa, vai valmistitko sitä itse? Jos et, niin onko tietoa, kuinka tuo on tehty? Siis lanka, josta valmistit nuo jänteet? Tuomo Reiniaholle siis tämä kysymys, vaikka saa kuka vaan vastata, mietin vain itse tehdä kokonaan luonnonmateriaalista jänteitä. Jänne pukki on olemassa ja tekniikka, niin dacron, kevlar, kuin Fastflight jänteiden tekemisestä tuttua. Tarkoitus olisi tehdä primitiivijousi kokonaan luonnon materiaalista ja aloittaa uudestaan tauolla ollut harrastus… jätteän Hoyt kaappiin stabeineen ja tähtäimineen ja tehdä hommaa vaistolla 
Ostotavaraa… Siihen on vielä matkaa, että tekisin pellavajänteen itse kasvatetusta pellavasta. Tänä kesänä tosin raivasin puoli aaria vanhaa nurmikkoa ja marjapusikkoa kasvimaaksi, joten ehkä jo lähitulevaisuudessa voisi kokeilla pellavan ja hampun kylvämistä.
Lanka on täältä:
https://www.lankava.fi/fi/langat/kudontalangat/pellavalangat/
Bockens 35/3 on hyväksi todettu. Yhden säikeen vetolujuus lyhyenä 13 paunaa, pitkänä 11 paunaa.
1 tykkäys
Itselläni on tuota samaa lankaa. Toimii. Suosittelen.
1 tykkäys
Tuosta linkistä avautuu vain valikoima erilaisia pellavalankoja. Onko kyseessä siis tämä lanka? https://www.lankava.fi/fi/bockens-nyplayslanka-35-3/
Kyllä on. Nuo ruotsalaiset Bockens-nypläyslangat ovat laadukkaan oloisia ja myös siis käytännössäkin lujia. Melko kalliita tosin mutta kyllähän tuosta muutaman jänteen tekee. Kokoa 35/2 on myös värillisenä, jos haluaa vähän irrotella. Huomaa siis, että nuo värilliset ovat 33 % ohuempia (kaksisäikeisiä) kuin koko 35/3, joka on kolmisäikeinen ja jonka lujuus on siis 13 paunaa lyhyenä ja 11 paunaa pitkänä.
1 tykkäys
Ostin 5,5 km tuolta ja noin 70 jännettä tehty. Siitä saa varmaan toista sataa vielä, riippuen nyt minkä pituisia sattuu tekemään