Aloin tuosta sitten taittaa corea, kuitenkin sen verran oikoen että liitoksia joutuu tekemään. Originaali oli nimittäin yhdestä osasta.
Liimailen palikat näin päälekkäin ja sitten sahaan v-liitoksilla tipit sopivaksi. Kahvaan tulee tuo lisäpala, joka pitää vielä höyryttää ja hioa muotoonsa. Minun jousessa kaikki osat on vaahteraa.
Loivemmalla refleksillä meillä jousipajalla meni viime maanantaina vireeseen kaksi tällaista. Myös hieman lyhyemmät siyahit. Mikä ero on tällä on Magyar jouseen? Tuo kädensijan liitos ja lisämutka siyahissako?
Näitähän on monenlaisia tehty, harva kuitenkaan aidosti autenttisia. Ymmärtääkseni tämä malli on “pre conquest” eli ennen mongoli imperiumin valloitusjaksoa. Sitten taas se toinen versio on tämä valloitusjakson aikainen jousi, joka eroaa ainakin että tipit on vielä enemmän rekurvilla.
Voi olla aika hankala viritettävä tämä, katsotaan mitä tulee.
Vuosi vierähti, mutta ei tämä unohtunut ole.
Runko ja sarvet on uritettu ja viimeiset 5 päivää liimattu pohjia. Samalla valmistuu yksi turkkilainen.
Tähän balkaan tulee 38mm leveät sarvet, eli ei näillä mittapuilla edes mitkään järin leveät.
Liima alkoi täyttää jo urat täyteen, kun alkoi ilmaantua ilmakuplia urien pohjalle. Eli nuo harmaat kohdat urissa. Joten huuhtelin liimat pois ja aloitin uudelleen 3,5% liimaliuoksella pohjien teon. Eikö näin käynyt vasta äskettäin??? No laitetaan nyt taas useampi päivä ohutta ja sitten vasta paksua.
3-4pv se on pakko vetää ohutta liimaa 2-3h välein, ei auta mikään.
Ilmakuplat on selvästi pohjalla, eli koko liima on irti sarvesta. Nämä on hämmentäviä, koska pohjaliimahan on kuivunut jo eikä silloin ollut ilmakuplia. Tarkoittaa siis sitä että ensimmäiset kerrokset ei ole tarttuneet kunnolla syvään ja tämän takia viimeisimmät paksummat kerrokset on kuivuessaan ja kutistuessaan repineet liiman pohjalta irti.
Voiko olla että sun liima on niin laihaa että siellä on vettä sen verran paljon että se imeytyy sarveen sieltä alta hissukseen ja jättää ilmaa tilalle tuli vaan mieleen kun asiaa aattelin.
Noissa sarvissa ei vaan ole huokosia, jotka pystyisivät imemään mitään.
Hirven- tai poronsarvissa tilanne on toinen. Miksei kielessämme muuten ole omia sanoja erilaisille sarville (vert. eng. horn ja antler)? Hiton vaikea keskustella kun on vain yksi sana kahdelle täysin erilaiselle materiaalille.
Kyllähän siinä tietty vettä valellaan paljon, mutta eikö se tuosta pinnasta kerkeisi yön aikana kuivaa pois?
Vähiten on ollut ongelmia kun on aloittanut maltilla 3% liuoksella, uppoaa niin hyvin kuin mahdollista.
Aa, hyvä tietää. No mutta niin… Jos siellä vettä on ja haihtuu sitten vaikka liiman kautta niin eihän sitä mikään korvaa enää, että voiko ne just olla
jotain kutistumisia mitkä sitten muodostaa sen tyhjän taskun.
No ei se ihan noin ole. Silloin kun tein kattavat pintakäsittelytestini, niin mukana oli myös eri puulajeja ilman pintakäsittelyä sekä sarvea. Sarvi imee kosteutta ja koivuu samoin kuin puu, myös sarvi asettuu tasapainokosteuteen ympäröivän tilan mukaan.
Tarkistin vielä tulokset, eli kappaleet olivat kaksi viikkoa 94 % suhteellisessa kosteudessa. Pintakäsittelemätön lämpökäsitelty saarni imi kosteutta 3,03 %, cumaru 3,32 %, wenge 3,62 % ja sarvi 3,88 %. Vertailun vuoksi, pihlaja imi 9,24 %.
Kiitos Tuomo!
Nyt kun tarkemmin muistelen, niin lehmäsarvesta, eli siis torvesta, tekemäni kuorintaveitsi tosiaan pehmenee ja tylsyy kastuessaan. Varpaankynteni pehmenevät myös saunoessa, joten kylläpä ne taitavat imeä vettä. Asia selvä!
Olenkohan vähän tyhmä, kun laitan monia sarvijousia tehneelle kysymyksen… Kysyn kuitenkin koska kuplaisuus näyttää on ongelma.
Kai Jere sivelet liiman sarveen ja annat sarven olla kyljellään välikuivumisien ajan?
No, tietysti piät kyljellään… jos silti tulee kuplia, on liima mielestäni liian paksua.
Joo, pidän kyljellään ilmanmuuta.
Niin, loogista olisi että liima on paksua tällöin. Aloitan nykyisellään 3-4% liuoksella, mutta mikä hämää voi olla veden haihtuminen. Pitää vaan lisäillä käsivaralla lisää vettä kattilaan tasasin väliajoin. Menee vuosi-pari niin liuoksien tuntuma on takaraivossa. No nyt näin, pesin tosiaan liimat pois ja nyt näyttää paremmalta.
Nyt lähti liimat pesuun kolmatta kertaa. Sitten liuskat lämpimään uuniin ja 3-4% liuoksella.
Katsotaan uudemman kerran. Varmastikin tuosta lämmittämisestä kiinni, pohjakerros ei vaan muuten ota tarpeeksi tiukkaan. Persiistä…
Aamulla availlaan paketteja. Hyvät liimathan mä lopulta sain kun laitoin ohkasia kerroksia. Sudin yksinkertasesti liikaa liimaa kerralla, ei auta vaikka vedät ylimääräsiä pois, kerros jää liian paksuksi. Pensseli vain kevyesti kostutetaan ja sivellään ohuen ohut liima per kerros.
Urat täytty ja paksu liima väliin, sitten köysikiristys.
Alla vielä kuva turkkilaisen urasiklistä, balkassa on vähän miedompi koveruus.
Jospa nyt muistaisi ensi kerrallakin miten liimataan. Taidanpa ratkaista homman että teen kokoajan uusia… nyt on 2 turkkilaista jo näiden perään tulossa.
Turkkilaisen sarvet ei ollut sattunut ihan keskikohtaan sittenkään. Siihen pitää värkätä joku kiva celik sopimaan.
Pitää seuraaviin jousiin mitata tarkkaan keskikohta.
Nyt tulee kunnon kasan-urat, taltalla ja siklillä koverretut kuten alkuperäisissä.
tuli vaan mieleen kun asiaa aattelin.
