1 tykkäys
Oli hyvä jousi.
Tuomea Rollosta. Kasvanut vanhalla pellolla kosteassa maassa järven rannalla. Kaadettaessa (06/2019) puu oli kaatunut viereisen hyysikän päälle, mutta oli silti elossa. Mitä nyt kannossa oli lahoa, minkä vuoksi lienee kaatunutkin. Huomattava määrä oli tumman ruskeaa sydänpuuta. Selkälusto max 1mm. Huomiona, että kaivoin selästä pois seitinohuen uuden kesäkasvun.
170cm nokista nokkiin, etuprofiili tasaisehkosti kapeneva, 47mm leveyttä lapojen tyvessä.
Oli 28,5" vedolla 40# ja räsähti 50-100 nuolen välillä täydessä vedossa noin 25cm alalavan päästä.
Vatsa paahdettu ensin jännekorkeuteen päästyä ja lopuksi tilleröinnin jälkeen. 20min per lapa noin 5cm päästä kuumailmapuhaltimella. Jousi virui yhteensä pari tuumaa, myötäkäyryyttä oli yksi tuuma ennen räjähdystä. Jännepunokset laitoin lähelle lapojen tyveä, koska aihiota työstäessä ilmaantui halkeamia jousen kylkiin. Sisaraihio meni polttopuiksi juurikin samanlaisten, mutta isompien, halkeamien takia. Liimasin halkeamia eläinliimalla ja vedin jännepunosta päälle. Taipui mielestäni hyvin ja tasaisesti, mutta enpä muistanut ottaa yhtään kuvaa taipumismuodosta, niin tiippä nyt sitten.
Syynkulussa oli vähän kiharaa tuossa kohtaa, jotka veistin suoriksi, mutta ei paljoa.
Jousta on säilytetty humidorissa noin 45% RH kosteudessa monta viikkoa ennen räjähdystä.
Mikähän tässä nyt meni pieleen?
Pientä nuolitestiä. Ammuttu bambulaminaattilonkkarilla, 39 paunaa 27 tuuman vedolla, kahvan leveys 27 millimetriä, etäisyys 20 jaardia, taulun halkaisija 40 senttiä. Ihan ok tulos. Se mikä tuossa on niin sanotusti ihmeellistä on, että nuolien jäykkyydet olivat välillä 23–52 paunaa. Nuolien pituus 28 tuumaa, 100 graanin kärki ja neljän tuuman sulitus. Notkeat nuolet kolahtiva kyllä kahvaan ja jäykillä oli nähtävissä, että keskimäärin menivät vasemmalle, kuten notkeat oikealle. Mutta, jos laukaisu on hyvä, niin eipä sillä nuolen jäykkyydellä ole paljon mitään merkitystä, vai…???
2 tykkäystä
…ja sulitus on 4"!
Uskoisin että se on merkittävin syy, eli nuoli vakautuu nopeasti.
1 tykkäys
Sepä se, vaikka nuoli kolahtaisi laukaisussa kahvaan ja mutkittelee selvästi alkulennossa, niin 20 jaardin matkalla sulitettu nuoli ehtii oieta niin paljon, että osuu suunnilleen sinne mihin se tähdättiin.
Testit on vielä kesken mutta kyllähän tuosta alustavasti näyttää tulevan aika gaussinen käyrä, eli jäykät menevät vasemmalle ja notkea oikealle - mutta kyllä ne silti keskimäärin maalitaulun alueella pysyvät sivusuunnassa.
Muovinokit siksi, että saadaan yksi pieni muuttuja pois… Nuolet on myös suoristettu huolellisesti.
Oliskohan se paahto ollut liika ja pääsi käymään liian kuivana, tiedä häntä sitten. Olenpahan saanut tuomen posahtamaan myös ilman paahtoa, Tuukan mielestä olin jo jonkinasteinen maailmanennätysmies siinä mihin tahtiin niitä aihioita pilasin 
Uutta putkeen, kuivuu kuitenkin niin nopeasti veistokuntoon… harmituksen aihe tietenkin kun syytä ei tiedä niin ei siitä paljon sitten opikaan
Olen reilun kuukauden verran pyrkiny ampumaan joka ilta tuossa ulkosalla… Hyvin tämä mölle on pitäny muotonsa kun laukauksia on kertynyt lähes 2000 ! Ei ole settiä tullut. Mutta tänäämpä oli rapsahtaa paskat housuun kun pellava jänne petti sen 1500 laukauksen jälkeen… Kunnon räsähdys kuului ja pimeessä kun ammun niin heti ei nähny kävikö vahinkoja. Nopea pinkasu sisälle… ei mitään. Syvä huokaisu helpotuksesta.
Jänne petti nuolen jänneuran kohdalta… Punos kyllä oli ehjä… 20 säikeinen jänne mutta kai siihen on lyötävä vielä pari säiettä päälle. Ja tehtävä nippu jänteitä saman tien ja vaihtaa n. 1000 laakin välein se. Säästyy pienen tytön herkkä mieli. 
3 tykkäystä
Hyvin tehty jousi kestää tyhjälaukaisunkin! Näytätkö rikon? Mistä petti, oliko lenkin lähellä?
Luulen, että jänne katkesi vasta kun jänne oli palautunut takaisin jännekorkeudelle ja nuoli irronnut jänteestä - juuri siinä laukaisun lopussa jänteeseen kohdistuvat jännitykset ovat suurimmillaan. Nuoli oli jo ehtinyt ottaa suurimman osan jousen energiasta, ei ollut siis tyhjälaukaus. Jos siis petti vasta kun laukaisu oli tapahtunut, eikä täydessä vedossa.
Kaksisilmukkainen pellavajänne kuluu tosiaan ensimmäiseksi nokinpaikasta. Vaikka pellava on lujaa ja kestää kulutustakin ihan hyvin, niin jyrkät mutkat ovat ongelmallisia. Nokinpaikan kohta kannattaa vahata hyvin ennen keskipunosta, ja pari säiettä lisää, niin saa käyttöikääkin lisää.
On kyllä hieno jousi käyttöominaisuuksienkin puolesta! Pari tuhatta laukausta on jo kunnon sisäänajo ja kyllä siinä ajassa jousi jo paljastaa todellisen luonteensa.
Joo kyllä nuoli löytyi taustasta että sitä ynnäilin itsekkin että ei tässä ihan täysillä tultu… Ihmettelin vain että miten se pääsi näin kulumaan koska jännepunos oli ehjä…
Tämä kun vielä oli tuoreessa muistissa jännepunoksen tärkeys, nimittäin keuruulla oli joulukuussa hallikisat joissa saarnilonkkarin jänne pasahti kun jousi oli itsekseen seinää vasten kun käytiin nuolia hakemassa… Silloin oli kyllä kulunut punos ja vähän olinkin jo kahden vaiheilla uskaltaako ampua. Erikoista siinä tilanteessa oli että jänteelle oli juuri ammuttu 10 rastia ja se sitten katkesti omia aikojaan ehkä 5min viimeisestä laukaisusta… ??
Pellava ei oikein kestä taitoksia, siksi kaksisilmukkainen jänne kestää paremmin kuin yksisilmukkainen tukkikytkyllä. Solmuun tulee tiukka mutka, joka pettää aikaa myöten. Sama koskee keskipunoksen kohtaa, ei se siitä varsinaisesti kulu, vaan heikko kohta syntyy toistuvien taittumisten myötä. Hieman sama ilmiö kuin metallitangon katkaisu taivuttelemalla - materiaali väsyy.
Ehkä tuossa Keuruun tapauksessa oli säie tai pari jo katkennut punoksen alla -> jännitys säikeiden välillä jakautuu epätasaisesti -> seuraavaksi heikoin säie kuormittuu liikaa, joka sitten katkeaa -> ja ketjureaktio on valmis.
Eipä tuohon oikein ole muita ratkaisuja kuin tehdä riittävän vahva jänne ja hyvin vahaamalla voi ehkä vähentää hankauksen aiheuttamaa rasitusta nokinpaikan kohdalla punoksen alla. Tai pitää jänteen vaihtovälinä kokemuksen osoittamaa laukaisumäärää. Tai ampua treeni muovilla ja juhlakäyttö pellavalla.
1 tykkäys
Aivan ! Joo kyllä mä taidan vaan vaihtaa jänteen tästä lähin tiheemmin. Mulla on tähän varajänne ollut dyneema kuidusta. Pari grammaa painava jänne mikä kestää laskennallisesti 500 paunaa. Aika kimakka sillä ampumaan. Ajattelin sen säästellä pituuskisoihin !
On muuten ollut tuskan takana yrittää saada mölleen sopiva nuoli… kavensin kerran jo kahvaakin vähäsen mutta tuntuu että mikään ei auta. Suurimpana syynä varmaan vetopituuteen tehdyt nuolet… tuntuu ettei sillä mitalla saa nuolta sopimaam mistään… vaikka jäykkyys nuolien välillä on mitattu 0,02mm eroilla.
Etsintä jatkuu. Nyt näillä nuolilla lentää kyllä suoraan mutta nuolen perä napauttaa aina heipat kahvaan ja ärsyttää kun se pitää aina kovan kilahduksen…
Jos olet jo sulattoman testillä etsinyt sopivat nuolet, niin syynä voi olla laukaisu. Se on välillä aika herkkää touhua. Jos vetokäsi lähtee laukaisussa vähänkin sivulle, niin kyllä se nuoli melkein aina kolahtaa kahvaan, hyvin viritetyilläkin nuolilla.
1 tykkäys
Näillä nuolilla en itseasiassa ole vielä sulattoman testiä tehnyt. Nämä oli valmiista setistä minkä tein sulta ostamista varsista lyhennetty. Pitäs kyllä kokeilla…
Toki se voi johtua laukaisustakin mutta luulisi sen verran olevan laukauksia takana tällä että edes yksi olisi lähtenyt ilman ääntä… Toivottavasti… 
Kaikki muut testi nuolet on ollut sulattomia ja jotkut läheltä tätä jäykkyyttä. Mitä jäykempään mennään sitä enemmän iskee kahvaan ja kaartaa muistaakseni oikealle ja löysempään niin se menee vasemmalle ja nuolikäyttäytyy epämääräisesti…
Jousessa oli riittävän antelias mitoitus tuomelle. Myös murtuman paikka, läheltä kärkeä, on täysin epätyypillinen. Nämä ja lahon alkamisen dokumentti yllä viittaavat yhdessä siihen, että tuo tuomi oli epänormaalin heikkoa. Tillerin laadusta ei tosiaan voi sanoa, mutta se on iso muuttuja rikkoutumisissa.
Huonoin tuomijousi mitä olen tehnyt tuli niin ikään alkukesällä kaadetusta puusta. Kaikkien puiden kohdalla asia ei ole niin yksinkertainen, että kunhan keskeneräisen luston kaivaa pinnasta pois niin puu on ihan buenoa.
Kiitos kommenteista, jää jotain käteen tästä yrityksestä.
Siinä on sulla hyvä jousi! Kelpaisi itse kullekkin.
1 tykkäys
