No ei tuu kestämään. Tuossa kohdilla voisi olla mutka/kolo, mutta leveyttä täytyisi olla saman verran kuin muuallakin.
1 tykkäys
Siinä on paksuutta reilusti ja ei taivu siitä. Ja lasten paunat. 
Sillon toimii mutta… ei tuo nyt mikään mahtava ratkaisu ole. 
Huomioi tosiaan että pitää olla aika paljonkin paksumpi kuin muu lapa. Ja sen kololavan taipuma-ala on taipumattoman osan verran lyhyempi, eli rasitetumpi kuin toinen virheetön lapa.
1 tykkäys
No siis täähän on roskis kamaa. Kuivuessaan ton kolon paikalla ollut harnaantunut puu muuttui haperoksi ja kolme selän puolen ulointa lustoa lähti kynnellä repimällä pois. Turha siitä olis ollu alkaa mitään tekemään mutta halusin nyt kokeilla tällästä. Eipä tässä mene mitään hukkaan kun pari tuntia meni veistellä tähän pisteeseen ja tosta näkee aika äkkiä alkaako tää kestämään. Ja tosiaan lelu pyssyks tähtään nii eiköhän se siitä. Ompahan hauskan näkönen jos ei muuta. D
2 tykkäystä
tein pitkään suunnitelmissa olleen testinuolisarjan valmiiksi tai ainakin aluilleen. Vielä olisi hyvä olla noiden välille vielä yhdet nuolet ja vaikka lyhytjouselle lyhyempiä nuolia.
Ideana siis se, että olisi nopeampi selvittää kullekkin jouselle sopiva nuoli. Tuossa on nyt jäykkyydet 46-68.
4 tykkäystä
Itsellä sama rojekti sulattomien nuolten kanssa. Vielä on skaala aika suppea n.40-50 paunasille ja sitten on tosi jäykkiä tai tosi löysiä seassa mutta spinetän ne 0,02mm tarkkuuteen ja merkkaan sen taipuman nuolen varteen niin kyllä noitakin jo mahtuu. Tarkotus tehdä ihan teline missä ne on rivissä. Ainut mikä vie motivaation on se että pituudetkin vaikuttaa niin pakko vähän harppoa jäykkyyksien suhteen että sais edes esimerkiksi 26-28-30 tuuman nuolet.
Tai sitten kaikki tämä on turhaa ja mennään niinkuin tähänkin asti. Ammutaan kaikki läpi ja spinetetään sitten se nuoli.
Niin, kyllähän tuo testisetti paisuu aika isoksi jos tekee vielä sulattomat erikseen ja eripituisille tietty sama skaala jäykkyyksiä. Jos tekisi vain yhden tyyppisiä jousia ja ampuisi vain yhdellä ja samalla vetopituudella, niin sittenhän tuo minun testinuolisarja olisi jo liian laaja. Mutta toisaalta silloin ei tämmösestä olisi välttämättä hyötyä. Mulla on tuossa taustalla se, että pikkuhilja alkaa tulla pidempiäkin jousia ja eri jäykkyisiä valmiiksi, niin tuolla pääsen vähän hajulle, että missä jäykkyyksissä mennään.
Omissa testeissäni olen muuten huomannut, ettei nuolen lyhentämisellä ole kovin suurta merkitystä. Tai ainakaan niin suurta (5# ja tuuma) kuin olen netistä lukenut. Ehkä enemmänkin 5#/7".Lienee ainakin se ero mun testeissä, että mulla on lähes kaikissa jousissa matalahko jännekorkeus ja leveä läpitaipuva kahva verrattuna päinvastaiseen asetelmaan, joka “standardijousessa” on. Muutenkin olen aina epäileväinen kun jokin monimutkainen ilmiö yksinkertaistetaan joksikin “nyrkkisäännöksi”, jotenkin posketon ajatus jo lähtöjään.
Esimerkiksi syksyllä kun taikinoin kolkkasettiä valmiiksi niin 32" pitkää nuolta kun lyhentelin ajatuksissa jäykistää liian löysää nuolta (nuolen perä iski kahvaan) niin 32" - 25" välillä ei tapahtunut toivottua jäykistymistä, vaan vasta sitten kun vaihdoin noin 28" nuoleen kevyemmän hylsykärjen paikalleen niin nuoli lensi kuin oli tarkoitus.
Tästä oli tarkoitus joskus selostaa pidemmästikin foorumille, mutta eipä ole joutanut vielä.
1 tykkäys
Huomannu kyllä samaa että vaikka nuolta kerran kaksi joutuu lyhentämään jos on katkennut kärjen tyvestä niin ei se nuolen lentoon juuri vaikuta mutta korkeintaan saattaa alkaa kopisemaan kahvaan. Sekin riippuu juurikin tuosta jännevälistä ja kahvan leveydestä ja niin monesta asiasta että ei oikein nyrkkisääntöjä primi vehkeisiin omasta mielestä pysty tässä asettamaan. Kusilauduissa joissa ikkunaleikkaus ja nuolen lähtö paljon suorempi jouseen nähden antaa ehkä jousen puolelta sen pienemmän muuttujan ja täten voidaan laittaa joku nyrkkisääntö nuolelle.
Kyllä se itsekin tulee pulattua jänne välin kanssa ja joskus hionut kahvaa kapeammaksi niin on löytynyt nuoli vähän helpommalla. Mukavaa touhua mutta välillä sitä turhautuu kun aina on jokin pielessä.
Nytkin huomasin kun lyhensin nipun saarnilonkkariin tehtyjä nuolia tuohon uuteen mölleen. Lähti 3" nuolesta niin saarni ampuu ihan yhtälailla kuin ennenkin. (Eli pitkin puskia)
Kärjen painoa olen koittanut pitää standardina tähän asti… n.125 gr mutta nyt vaihdoin kevyempään jotta saa suorempaa lentorataa pitemmille matkoille. Pohjana tälle samalle painolle oli että leikkurit ja taulukärjet olisi edes sama painoisia mutta ei kärjen paino metsästysmatkoilla tee niin suurta vaikutusta kun sen vaan ottaa huomioon niin samapa tuo.
Kotona käymässä. Yli 10 vuotta sitten tehny tälläsen. Ei ollu sillon tilleröinti silmää kyllä yhtän. Vähän on katajasta selkä pettäny mutta kyllä napakasti vielä ampui. Hieman alle 250 paunaa…
6 tykkäystä
En tehnyt tänään, mutta eilen kävin Berliinin historiallisessa museossa katsomassa tuhdin jalkajousinäyttelyn. Jännin museokäynti pitkään aikaan, kun kuvien ottoni kiellettiin heti alkuunsa. Ei käy päinsä, perkale. Tänne asti tultu!!! Sihtailin kuvat miltei koko näyttelystä, mutta aikaa se otti kun ne piti ottaa salaa. Paketti tulee jahka saan kuvat editoitua jne.
Tähtäin varsijousessa ? Mikä juttu tää on
Tähtäin on ollut hyvin yleinen asia monessa varsijousessa myös ennen vanhaan. Joissain malleissa on pelkän säädettävän takatähtäimen sijaan pisteet (notch/notches) tukissa, ja nämä pisteet toimivat takatähtäimenä ja nuolenkärki on etutähtäin. Googleen vaan: medieval crossbow sights.
1 tykkäys
Katsoppas vain. Joka päivä jotain uutta
Reenactment-Todin video aiheesta.
1 tykkäys
Sanokaahan, että tuleeko tästä jousi vai ei? Isotuomipihlajaa, kaadettu joskus ajat sitten. Kaatoaika oli keväällä, jonka jälkeen unohtui pitkälle kesään asti kuorimattomana kylmään navettaan. Sitten otin rungon sisälle, kuorin ja huomasin, että puoli runkoa oli vähän ottanut väriä itseensä, liekö kuori pitänyt sen verran märkänä, että oli tullut värivirhettä tai jopa lahon alkua. Tuosta on siis kaikki kuori ja nila kaavittu pois, väri on puussa. Sen jälkeen ollut sisällä kuivumassa muutaman vuoden ja nyt on työpöydällä.
1 tykkäys
Omalla kokemuksella räjähti pihlaja väriä saaneesta aihiosta. Oli jousi muotoon veistelty ja aloin taivuttaa niin ennen jännelinjaa räsähti. Oli varmasti paljon muutakin virhettä tämän jousen kanssa mutta ollut ainut tälläinen ja ainut tähän asti mikä hajonnut tekovaiheessa…
Tästä oli ketjukin. Kuivaaminen oli tapahtunut pitkälle kuoripäällä ja ulkona useempi vuosi.
Jälkeenpäin aatellu että olipa tyhmää edes alkaa tuota vielä vääntämään. Oli aika paksut lavat. Mutta selvästi oli selkä hapertunut… mutta eikai sitä kun kokeilet vääntää ! : D äkkiähän se selviää kestääkö.
Jotenkin en millään ymmärrä miksi tuomipihlaja käyttäytyisi niin erilailla kuin muut puut. Mutta eihän sitä ole kieltäminen jos Tuomon kokemukset sanoo muuta.
Alkaa kuumottelemaan kun omat tuomipihlajat on kuori päällään halottuna vajassa. Kaikki pilalla!!! Vai…
Mikäs tämä on ??
Näyttäisi keskeneräiseltä viineeltä 