On tosiaan hienonnäköinen kotimuseo.
No pentele. Mulle kans tuommonen museo. 
Kuvassa jo hirmunen määrä kampetta, mutta onko tuota vielä laajempi?
Ensimmäisessä kuvassa näkyy noin puolet esillä olleesta kokoelmasta. Varastossa oli lisäksi suurin piirtein yhtä paljon tavaraa, eli näyttelyssä olleiden esineiden kaksoiskappaleita. Niitä pääsi paremmin tarkastelemaan. Kiinnostavaa oli esimerkiksi nändä, että eräs Vanuatualta peräisin ollut puujousi oli tehty “väärinpäin”, eli pintapuu oli vatsana ja jousi oli tilleröity selästä. Myös eräs toinen Oseanian alueen mustapalmusta veistetty jousi oli tehty samoin. Monet Intiasta peräisin olleet bambujouset oli tehty samalla tavalla, eli bambun pinta oli vatsana.
Pääsin myös kokeilemaan pientä (pituus 60 cm) Hendrikin tekemää bambujousta, jossa oli bambujänne. Bambunuolissa ei ollut varsinaista nokkiuraa, vaan nokkipää oli lähes tasainen. Oli jännä tunne ampua bambujänteellä, sormiotteeksi tuli aika luontevasti sellainen puoliksi nipistysote, osa sormista jänteellä. Monissa vanhoissa Afrikan alueen nuolissa nokkipäässä oli 2-3 senttimetrin pituudelta pieni karhennus helpottamaan nipistysotteen käyttöä. Ja olipa joissakin nuolissa 5-6 senttimetriä pitkä nokkiura - sulitus alkoi heti nokkiuran jälkeen.
Kokoelma käsitti lähinnä päiväntasaajan eteläpuolisen maailman välineistöä - Etelä-Amerikasta, Afrikasta, Intiasta ja Oseaniasta. Afrikka oli parhaiten edustettuna.
4 tykkäystä
Urjalassa on virkistävän lämpimähköä joten ammuin alastoman Portsmouthin. Vailla rihman kiertämää, ei edes käsivarsisuojaa tai sormisuojaa:
2 tykkäystä
Viimeaikoina on tullut tehtyä kesälle tyypilliseen tapaan hitosti jousia. Hieman myös korjailtu vanhoja.
Muutamasta voisi ketjun tehdä ja kuvat laittaa. Ampunut olen myös yhen pakan rikki, joten vähän on pohjia otettu kisoihin…
Viimeisimpiä:
- saarni-tammi lonkkari 38# @28" kahden tuuman refleksillä (nahkaliimattu)
- saarni-merbau-tammi lonkkari 47# @28" (nahkaliimattu)
- vaahteralonkkari 52# @27"
- pihlajalonkkari ~100# @29"
- vuorijalavalonkkari 30# @26"
- osagejousi 67# @21", vielä tilleröinti kesken, taas karkaa ohut osagen suikale sadan paunan pintaan
- marjakuusijousi 45# @21" vielä kesken
Olis komia nähdä toi pihlaja lonkkari! Aika saavutus vissiin jos saa 100paunaa pihlajasta.
Voin laittaa siitä viikonloppuna jotain kuvia. Ei kai tuo hirmuinen saavutus ole. Minä vaan teen leveämpiä jousia kuin muut tykkää. Silti se on ottanut muutaman sentin settiä. Pidän sen tuommoisena 29" vedon jousena, katsotaan minkälainen on sitten lopullinen kesto. Mitat on 190cm, kahvasta 40,5mm leveä, 25,5mm paksu.
1 tykkäys
Kyllä näissä kotimaan pihlajissa ja muissa perinnepuissa vaan on se oma tunne kun itse puun kaataa ja siitä jousen rakentaa kuin että ostetusta laudasta tekee.
1 tykkäys
Tämän takia ei itseäni ole koskaan kummemmin innostanut lankkujousen teko.
Eilen illalla tuli TV:stä ykköseltä englantilaisen pitkäjousen tekoa ohjelmassa Tehdään historiaa. Jousiosuus heti jakson alussa.
Todella hyvännäköinen sänky.
Kyllä tuossa kelpaa pötkötellä 
En mitään… Vajaan kolmen viikon mökki-työmatka-melonta-kierros on nyt tehty ja viimeinkin alkaa vähitellen olla taas aikaa jousijutuille. Toki kotona on vielä kaikenlaista rästihommaa odottamassa mutta jospa jo ensi viikolla pääsisi taas tekemään puulastua.
Näistä olisi kiva saada esittely!
Tein pellavalangasta jonka yhden säikeen vetolujuus on noin 10# endless loop jänteen. Kiersin 10 kierrosta jigin ympäri jolloin jänteeseen tuli 20 säiettä eli vetolujuus noin 200# vai kuinka ? Silmukoihin tuli kuitenkin vain 10 säiettä joten niissä vetolujuus 100# vai kuinka? Oli tarkoitus tehdä jänne 45# jouselle mutta taisikin tulla 25# jousen jänne vai olenko aivan hakoteillä tässä ? Olisiko pitänyt sittenkin kiertää jigi 20 kertaa vai pelkästää lisätä silmukoihin 10 kierrosta lisää ? Jänne on epäilyttävän kevyt vain 3g mikäli keittiövaaka näyttää oikein
Kyllä se vetolujuus teoreettisesti on aivan sama kuin jänteen rungossakin. Silmukoissa on myös sama 20 säiettä, vaikka näennäisesti niissä on vain puolet säiemäärästä.
Jos mietit tarkemmin ja lähdet nokinpaikasta kohti silmukkaa, niin missä kohdassa jännettä jänteen vetolujuus yhtäkkiä puolittuisi? 10 senttiä ennen silmukkaa, milli ennen silmukkaa vai missä? Sellaista muutosta ei tietenkään tule, koska vetolujuus on kauttaaltaan sama.
Käytännössä silmukan vetolujuus on toki hieman heikompi, koska silmu tai tiukka mutka langassa heikentää sen vetolujuutta.
Laskennallisesti vetolujuus on ihan sopiva 45-paunaiseen jouseen. Jos jänne on 165 senttiä pitkä, niin se painaisi noin 6 grammaa ilman mitään punoksia. Luultavasti keittiövaaka heittää jonkin verran pienillä massoilla. Jänteen massa skaalautuu suoraan verrannollisesti pituuteen, ilman suojapunoksia.
Ok, tämä selvensi asiaa. Jänne on 131cm pitkä joten onhan siinä selkeä ero. Tässä on tullut tehtyä kuitusiimasta sun muusta jänteitä eikä niiden kohdalla ole tarvinnut miettiä kestämisestä.
Pitää huomenna testata uusi pellavajänne maastossa.
Lähinnä mietitytti se osa silmukasta joka vastaa nokin selkään koska siinä jouseen vastaa vain 10 säiettä + jännepunos. Molemmin puolin nokkia tietenkin on se 20 säiettä.
Tuli löydettyä tämmönen 35cm pitkä raspi. Näitä on jo tarpeeksi kotona joten aattelin takoa tästä kukrin mettä reissuja varten. Paksuutta 8mm.
Brigandine projekti viivästyy koska niitit loppuivat, pitää tilata lisää.
Tein vielä pari lonkkaria ja kuvailin kesällä valmistuneita jousia. Öljyän ne tänään, niin saan huomenna lähikuvia.
Kevyempiä jousia, 80# @30" vaahteralonkkari ja 90# @29 pihlajalonkkari. Pääsee treenaamaan pitkiä vetoja vähän kevyemmillä jousilla.
7 tykkäystä
Ei hätää, ihan oikein meni. Jänteeseen kohdistuva kuormitus jakautuu ideaalitilanteessa tasaisesti jänteen kaikille säikeille, jolloin jokaisessa yksittäisessä säikeessä vaikuttaa yhtä suuri jännitysvoima. Jännitysvoima pysyy samana koko säikeen matkalla riippumatta tarkastelukohdasta. Näin ollen yksittäisessä säikeessä vaikuttaa yhtä suuri jännitysvoima niin lenkissä jousen selkäpuolella kuin vaikkapa kahvan kohdalla.
Ratkaiseva ero on siinä, että silmukassa myös kuormitus jakautuu, koska säikeistä koostuva jänne jakautuu kiertämään jousen lavan sen molemmilta puolilta. Kokonaiskuormitus pysyy muuttumattomana. Päättymättömän jänteesi silmukkaosuudessa siis tosiaan kulkee vain 10 säiettä, mutta vastaavasti siihen kohdistuva kuormituskin on vain puolet siitä, mitä 20-säikeiseen osuuteen kohdistuu. Näin on pakko olla voiman ja vastavoiman lain sekä vallitsevan voimien tasapainotilan takia.
Tilanteen voi helposti havainnollistaa itselleen vetämällä yksittäinen lanka suorana poikki ja sen jälkeen vetämällä sama lanka lenkkinä poikki. Lenkin poikkivetäminen vaatii tuplavoiman, vaikka siinäkin “selässä” kulkee vain yksi lanka.
1 tykkäys
Huomasin, että heti kun alkoi käymään puntilla taas aktiivisemmin, niin sotajousien venyttely voimat romahti.
Syy lienee palautumisessa, mutta silti jopa viidenpäivän tauon jälkeen ei jaksa venyttää jousta… Paahdoin tuon jalavan 130paunaiseksi ja en pysty vetämään sitä enää.
Täytyy nyt kokeilla olla viikkoon käymättä puntilla ja katsoa mitä vaikutusta sillä on. Luulis että sitten taas jaksais, kun on palautunut kunnolla.
Ei oo kyllä yhtään väsyneen oloset lihakset, se tässä kumma juttu onkin…
1 tykkäys