Huhuh, näyttää nätiltä peliltä. Innolla odotan selostusta tekovaiheista kuvineen kaikkineen.
1 tykkäys
Noin kilo karhunrasvaa kattilassa, mieto lämpö. Haju metsäinen mutta ei mielestäni paha ollenkaan. Perhe saattaa toki olla toista mieltä.
Edit: nyt puolisen tuntia levyllä, haju voimistunut merkittävästi. Vrt. joulukinkku kylmänä - joulukinkku uunissa. Pienensin levyä 4 -> 2 asteikko 1-15. Tietääkö kukaan hyvää vinkkiä voimakkaan riistanhajun poistamiseksi? Sitruuna?
1 tykkäys
Ole tarkkana lämmön kanssa. Rasvoja renderöidessä ei ole tarkoitus läskejä käristää tai paistaa, vaan hyvin hitaasti sulattaa rasvat erilleen kudoksista ym. Muistaakseni liika lämpö pilaa rasvan tjsp. Levy ykkösellä tai kakkosella 1-15 asteikolla pitäisi riittää.
Hajun poistosta en suuremmin tiedä. Voithan pesaista levyn ympäryksen jälkeenpäin jollain sitruunan tms. tuoksuisella pesuaineella? Olen kyllä huomannut, että tuo karhunrasvan aromi jää tiukasti kiinni kattiloihin ja pannuihin. Kerran tuli huutia, kun olin renderöinyt karhunrasvaa käyttöpannulla ja hellu sitten sillä teki ruokaa…
Pienensin levyn ykköselle varmuuden vuoksi. Tunti suunnilleen mennyt ja ehkä reilu kolmasosa materiasta nestemäisessä muodossa. Duuniin pitää lähteä viimeistään 12:15, saas nähdä miten paljon tavaraa saadaan. Kattelin ytubevideoita karhunmetsästäjien renderöintitekniikoista, matala lämpö tosiaan aina vaatimuksena. Meidän levy kiehuttaa veden 8:lla, nelonen oli silti liian kova lämpö koska olin havaitsevinani poreilua. Karhunrasvan kiehumispiste lienee matalampi kuin veden. Tuoksu tuntuu nyt paljon miedommalta. Tai ehkä siihen vaan tottuu.
Nyt vasta matkalla töihin.
Harmittaa pikkuisen että saanto jäi modernin elämäntyylin takia pieneksi mutta minkäs teet.
Suodatin viritetty. Suodatin nelinkertaisen harson läpi
Kolme purkillista lopputulosta.
Koivukakkonen alkaa olla valmis. Nyt on 140cm ntn ja 38#@24". Settiä ottaa ampumisen jälkeen 1-2cm. Kärkiä kevensin niin, että alkoi jo hirvittämään. Nyt on kärjet 8 x 8 mm. Jäi kyllä niin lähelle mettäpaunoja, että hieman harmittaa. En oikein haluaisi enään lyhentää. Pitäisikö paahtaa lisää? Tässä vaiheessa kuiten ammun sisään ja katon miten asettuu ja ampuu.
5 tykkäystä
Jos on lihamylly käytössä niin sillä ja suurimmalla reiällä ajaa ihrat kerran läpi niin homma nopeutuu ja saanto paranee. Aikoinaan kun tehtiin isoja käristysmääriä kerralla niin ajeltiin sianihrat pieneksi ja renderöitiin makoisat rasvat talteen. Sianihraan tehtyä käryä ja muusia kun söi oikeasti ähkyyn niin ei tarvinnut pariin päivään syödä eikä kolmeen päivään paskoa.
120 ja 140 cm lylyistä veistelin höttöpuun pois ja jätin vielä kuoren vatsan päälle. Saa viileässä varastossa ässehtiä ensin rauhassa kunnes nostan lämpiään. Kannattaako tuo kuori jättää paikalleen ja kuivata rauhassa vai heti pois ja suoraan lämpimään kuivumaan ?
Aikamoinen vastakäyrä tuo lyhyempi.
Hain kolmannen lylyn, oksaton 140cm pätkä. Taitaa tällä erää nämä riittää. Katajaa ei vain kunnollista löydy.
1 tykkäys
Ei mullakaan ollut parempaa tekemistä perjantaiksi, piti tämmöinen riesa aloittaa muiden lisäksi. Rikkaat ne laminaatteja liimailee, meille köyhille jää nämä naapurin pensasaidasta varastetut kierot ja väärät käkkärät mitä ei huvita alkaa lämmöllä oikaisemaan.
Ainoastaan kaupungissa asuva valkoinen mies on kyllin typerä tekemään jousta tämmöisestä. Toisaalta on ihan parasta harjoittelua tilleröintiin.
1 tykkäys
Alkaa uhkaavasti näyttämään jouselta. Lähden tästä täräyttämään muutamat nuolet kokeeksi. Heinäsorsalientä olen samalla keitellyt herkkutattisuppilovahverorisottoa varten, heiniksen rintafileet odottaa vuoroaan. Maha kurnii jo aikalailla kun tietää mitä tulossa on 
Paunoista ei vielä mitään havaintoa. Koko pituus 138 cm, peukalon vahvuinen mitätön risu tietämättömän silmissä.
Muutaman uuden pituuskomposiitin coren mallailua. Pikkasen on noista tipin kulma liian loiva, niin taitan pari lisää ja arvioin mitä käytän.
Eilen tein lopulliset tilleröinnit ja lähes lopulliset hionnat käppyrälle. Oli pakko lopettaa tillerin tuijottelu ja hyväksyä lopputulokseksi se mikä on. Huomenna päivänvalossa pitää katsoa tarvitseeko hioa lisää. Vajaalla vedolla sisäänammuttu, jokunen laaki täydellä 23" vedolla. Pitää vielä ampua lisää, jos alkaa kestämään niin lopputyöt vielä ja lyhyt esittely on paikallaan. Leposetti on ihan siedettävä.
Aloittelin tänään seuraavaa haastetta, hellästi kirveellä veisti ja hieman kavioraspilla muotoilin. Se on 142cm raakile samasta aidasta tuon ylläolevan kanssa. Kuvatessa huomasin ilmiselvän sukulaissuhteen näiden kahden välillä. Orapihlajaa molemmat, tällä on vain isot mutta terveet oksankohdat pahassa paikassa. Saa nähdä mitä tulee.
Mitä - tuleeko nuo minulle?!? Jos kerran ei sinulle ole tulossa…
Ei taida montaa suomesta löytyä joka tuon palapelin ratkaisisi 
Nopea hommahan sarvikomposiitti on, kun on välineet ja materiaalit kunnossa…
Olen minä ennenkin viisipalaisia palapelejä tehnyt. Että voin kyllä yrittää. Vielä ehtii jouluksi perille!
Tänään hallilla. Ei lähtenyt laukaus ollenkaan, vaan ikävästi kolisi nuolet kahvaan. Pienestä se on kiinni. Nyt en ole kuin kerran viikossa ehtinyt vähän ampumaan ja tuntuu, että se näkyy ja tuntuu nimenomaan laukaisussa. Jotenkin jää jänne sormiin kiinni.
Onko Jere vesipuhvelit valmiita vai sahasitko itse siivut irti sarvista ja hioit noin kivoiksi?
Aika huikeen suoria pitussuunnassa!!! jos noista ei saa niin sitten ei mistään.
Jousipajalla suurin tuska on ollut juuri että pituussuunnassa vinoutta on paljon vaikka ns. pituutta olisikin. Ja tällöin se vinous/kierre syö paljon pituudesta pois. Toki se on paljon sahaajasta kiinni. Meillä oli 4 sarvijousen sarvet ja yhdet varasarvet. huonoimmat raakattiin pois. Sitten jampat sahasivat sarvet ja tekivät rungot ja kun koitti liimauksen aika ilmeni että näistä parhaiksi valkatuista sarvista 2 oli niin kieroja että pituus ei riitänytkään tai reunan halkeama esti nätin pituuskulun. No, varasarvet esille. Minä vanhana mestarina niistä jämäsarvista sitten sahaamaan. Ja sain aikaiseksi paremmat slaissit kuin niistä priimayksilöistä oli saatu. Paljon kiinni että miten osaa lukea sarven kulkua, siis sitä kohtaa josta vatsan saa ja osaa väistää kelvottomat kohdat ulos. Äkkiä voi hukata 10cm pituudesta jos pikkasen sählää.
ai ni, mitä tein tänää- Uudella lumella jälkiä ettimässä. ei yhtäkään. leuto yö tulossa. Oon vaan iha puhki duunista, muuten ois yöpassin paikka justiinsa. eka kunnon lumi ja ei kylmäkään.
Nuo on itse sahattuja, oikeilla opeilla. 
Näyttää siltä että saankin vain neljä paria kuudesta sarvesta. Kyllä noita aikanaan käsityökaluin sahattiin kaksi per sarvi irti… Vaikuttaahan se materiaali, kaksi slaissia näyttää menevän hylkyyn halkeamien takia.
Anyway, tähän sahaamiseen löytyy Adam Karpowiczin kirjoittama ohje: http://www.atarn.org/islamic/turkish_bow/cutting_horn.htm