Pieni inventaario vaatehuoneen jousimateriaaleista:
-Kaksi oikealla pähkinäpensasta
-Kolmas oikealta tuomipihlaja
-Kolme kpl vasemmalla kitaralaukun päällä jalavaa
-Tyynyllä osagea, take down -yritelmää.
Varsinkin nuo kaksi jalavaa ovat hankalia, käyriä kuin turkkilainen sapeli. Ja take Downia en ole koskaan tehnyt, varmaan teen harjoituskappaleen jostain ensin
Pakkaspäivän askartelua: Kaivoin esiin vuosia sitten Mukkanuolelta ohikulkeissani ostamani bambukepit. Olin ne jo aiemmin kärjittänyt ja puunokit liimannut sekä viilaillut ne jänteelle sopiviksi. Tänään sitten sulitus käyntiin. Saapas nähdä, kuinka toimivat.
Ei nuo nokit ainakaan heti räjähtäneet. Muuten nuolet toimivat melko hyvin, mutta vetivät alas oikealle taulussa. Tuntuvat olevan siis painavampia kuin verrokkina olleet vakionuoleni ja käyttäytyivät notkeammin. Näennäiseen notkeuteen vaikuttaa se, että en lyhentänyt aihioita ennen nokkien ja kärkien liimaamista. Patterit oli vaa’asta kuolleet, joten punnitsen nuolia tänään ja taidan tsekata myös jäykkyydenkin. Kelvannevat ”hattivattikisoihin” kumminkin sellaisenaan, kun otan 78-paunaisen tilalle 70-paunaisen jousen.
Pyökki ja tammi ovat aika identtiset juurikin tuon sitkeyden kanssa. Minä vaihdoin Esalta ostamaani settiin kaikki muovinokit juurinoihin samoihin pyökkinokkeihin ja ammun AR kisan Esan 80lb jumppakepillä ihan moitteettomasti.
Joo, en minä mitään halkoja halua ampua. Radalla ja varsinkin hallimatkoilla raskaat nuolet toimivat kyllä, kun on vakiosihtaus päällä. Maastossa ja arvioitavilla matkoilla nuo kevyemmät tuovat lisäedun, jolla niitä pisteitä haalitaan.
Eiköhän noista pariin jouseen saa nokit ja jää rojua vielä muuhunkin askarteluun. Otin muutamaan haikkutilaan yhteyttä ja yhdeltä löytyi nurkista nuo sarvet.