Mitä teit tänään (tai eilen) - kerro!

Vaihdoin renkaat elukoiksi mösällä. Saa harjoitukset tuleviin 2D- ja 3D-kisoihin alkaa, joista kruununa WBHC 2023 heinäkuussa Rovaniemen Ounasvaaralla. Seitsemän pakkaa, joista kolmeen voi ampua molemmille puolille. Saa olla kateellisia… :sunglasses:










1 tykkäys

Komea on kyllä rata! Ja osa pakoista sellaisessa paikassa, että ohilaukauksesta rankaistaan ankarasti. Mutta eihän Esa noilta 3D-matkoilta sentään ohi pakan ammu…!

No, ei tuossa ole kuin yksi paha nuolensyöjä. Se ylämäkeen kallionjuurella oleva ensimmäisessä kuvassa. Kyllä siinä muutama nuoli on 60 jaardilta mennyt… ja joskus lähempääkin. Muilla rasteilla on turvallisempaa, paitsi kiviähän siellä kuntan alla on joka puolella tällä tontilla. Järveen asti ei ole vielä yksikään lentänyt.

Tämä varsijousi on jostain 1800-luvun alkupuolelta, mutta tuo vasama on moderni tekele.
Ihan oikean kokoinen se on. Sulat on kylläkin amerikan pronssikalkkunaa jos irtoaa mojovat miinus pisteet.

Kyllä jää märkä läntti jos puuta vasten kurren mätkäsee. Useimmin se kylläkin ammutaan oksalta jolloin tuo kolkan massa runnoo pienten oksien läpi j kurre saa mäjävän slaakin sekä ilmalennon.

Jättikokoisten, perunanuijamaisten vasamien koko idea oli se, etteivät ne riko oravan nahkaa eli tuottoa missään tapauksessa. Näiden lähtönopeus oli niin alhainen ja poikkipintakuormitus niin kehno (20 nuolen veroisen poikkipinta-alan seurauksena), etteivät nämä tehneet oravasta lähellekään märkää länttiä, kuhan rouhaisivat päätä / rintakehää sopivan kevyesti sisäisiä vammoja tehdäkseen.

Toki nyrkin kokoinen poikkipinta-ala edisti sitäkin, että vähän heikommin suunnattu laakikin saattoi pyyhkäistä oravan alas puusta. Ja oli se senkin puolesta etu, että perunanuijaa oli vaikea saada jäämään puuhun laakin jälkeen, alas tuppasivat tulemaan väkisinkin.

4 tykkäystä

Voi voi tätä sulituksen riemuu…

3 tykkäystä

Onkohan olemassa mitattua dataa noiden esim 1800 luvun varsijousien lähtönopeuksista?

Olavi Paateri (edesmennyt) teki 1800-luvun tyylisen teräskaarisen varsijousen ja teki myös nuolia, joiden joukossa oli myös perunanuijamaisia vasamia. Nuolten ilmoitettujen painojen ja kantamien perusteella voi haarukoida lähtönopeuksia. Perunanuija-vasama lensi muistaakseni jotain 40 ja 60 metrin väliltä, mikä ei ole kaukana kädellä heitetyn kapulan kantamasta. En ole kotona, joten en voi tsekata lähteitäni.

2 tykkäystä

Olin lukenut että oravanmetsästyksessä käytettiin kolkkia mutta että noin isoja nii yllätti. Sulkiin kiinnitin itsekin huomion ja vaikutti enemmänkin jälkikäteen lisätyltä kun olivat jotenkin puhtaamman näköiset tuota narua myöten. Tuossa vasaman varressa oli pieni porrastus sulkien edessä, niin mikähän syy ollut?:thinking:
En oikein varsijousia tunne niin oisin luullut vanhemmaksi. Onko jotain tiettyä osaa mistä tunnistaa aikakauden? Mikke?

Porrastuksen idea on taatusti se ettei sulituksen langat hankaisi laukaisussa tukkia vasten.
Onpa muuten heppoisen näköinen nyöritys!

Tukissa taasen on tosi hienot luukaiverrukset, sääli ettei ole tarkempaa kuvaa!

Tuli tehtyä tämmöinen manchuhenkinen nuoli.


10 tykkäystä

Tsekkasin Paaterin suomalaiskansallisen teräskaarisen tuloksia. Paaterin kantamakokeessa 260 - 420-grammaiset perunanuija-tyypin vasamat lensivät 40 - 63 metriä, painon mukaan laskevasti. Paras kantama tuli 50-grammaisella “kärkinuolella”: 182 metriä, eli tasan 200 jaardia.

3 tykkäystä

Tuli uusi pentukoira taloon. On mahotonta meininkiä kun jos ei jänne- ja sarvilastuja saa syödä niin sitten ainakin kaluan penkistä nahkaliimaroiskeet irti! Tässä alkaa huomaamaan miten paljon omissa välineissä on noita eläinperäsiä aineksia… Ja herkut on sitä tasoa että aromit parempia kun koirankaupasta saatavissa. :open_mouth:



9 tykkäystä

Ennustan, että kyllä koira tämän vuoden aikana ainakin yhden sarvijännejousen sinulta syö…!

5 tykkäystä

Onneks niitä on niin monta… Liekkö ees huomaan puuttuvan. :sweat_smile:

2 tykkäystä

Vielä tekemättä: 23 nuolen oionta amroundiin. Pituusjousen laminointiliimaus (saattaa jäädä vähäksi aikaa tekemättäkin, ei ollut tarpeeksi hidasta epoksia ja en oo satavarma että kannattaako liimata titebond III:llä).

Nuolten paino välillä 375-391 greiniä. Ylivoimainen enemmistö 385-386. Kuvassa myös vaimon toteemieläin Kuutti X2.

3 tykkäystä

Eikö titebondi pidäkin ihan hyvin? @TuomoReiniaho

On se outoa, että nyt +9 astetta tuntuu kylmältä, tosin kovan tuulen avustamana, kun vähän aikaa sitten -9 astetta oli ihan lällyä. Kävin vähän elukankuvia sihtailemassa ja aukealta piti kyllä metsän suojaan siirtyä, että edes jotenkin homma maistui. Tonkinselkäisestä mososelkäiseksi kirurgoitu jousi toimi ihan hyvin ja saa nyt jäädä huilimaan ja odottamaan myöhempiä aikoja. Tarjouksiakin kuunnellaan… :grinning:

2 tykkäystä

Nuolikakaan ei kannata jättää esille, nimimerkillä 3 SETTIÄ syöty koiran toimesta. Toki sama pätee varmasti nuoliin kun sarvijousiinkin sinun kohdalla. :grinning:

Joutsan päässä ei ole jousiin koskettu sitten syksyn viimeisen kisan… ollut vähän muita juttuja mutta kalibroin kosteusmittarin ja nyt näyttää että voisi kohta haaveilla jo jotain keppiä taivuteltavan. Ollut pitkin talvea kosteus sisällä 30 pinnassa niin ei ihan heti viitsi alkaa vetelemään. Jos sitä taas sais inspistä kun kesä tästä etenee. Viinessäkin olis tuore setti, joskin jäänyt niinkin vaiheeseen että 9. Nuoli on ilman punosta, 10. Nuoli ilman yhtä sulkaa, 11. Ja 12. Ilman yhtään sulkaa…

4 tykkäystä