Komian näkönen
Pidän tommosena. Saatan kokeilla uushopeata ja ehkä muutakin tossa.
Korjaan, Mokume hommassa.* Pitää kattoo jos jotain muutakin materiaalia koittaa. Kupariin saa myös muitakin pintoja. Voin myös ehkä jotain tilauksia ottaa.
Kuinkahan kauan jänneselän kuivumista pitää odotella ennen tilleröintiä?
Varmaan ilmankosteus vaikuttaa ,mutta minimissään?
Riittääkö viikko?
Viimeisen jännekerroksen jälkeen olen odottanut 2vk minimissään. Mutta talvella kuivuminen on helposti 2krt nopeampaa kun kesällä. Punnitse jousta ja katso miten paino elää, ei siinä sen kummempaa. Haihtuuko siis vielä kosteutta? Voit saada turhaan myötäkäyryyttä jos liian aikasin taivuttelet.
2 tykkäystä
Bambua höyläilty. Ja fiilailtu.
Nuolenvarsia sutattu. Ja vähän lattiaakin.
Kävin Tuomolta hakemassa nuolenvarsia. Kiitos ylimääräisistä! Ostin samalla heräteostona bambuslaissin. Kiitos ylimääräisistä nuolijigitarvikkeista!
Tuomolle kerroin miten yritin tehdä nuolijigiä mattopuukonteristä. Se epäonnistui surkeasti koska terät katkeilivat. Kerroin myös että sain silti työnnettyä 10mm pyörömäntyriman 8mm reikään (poliisikouluainesta!) Noin 10-15 cm ennenkuin rima halkesi. Reiän läpi mennyt puuaines oli tiivistä ja pinta oli puuhankauksen jälkeen lähes lasimaisen liukasta. Tuota pitää vielä testata, ehkä 8,3-8,5mm rima saattaisi kestää loppuun asti.
3 tykkäystä
Hyvä että innostusta riittää. 
Mä lopetin nuo nuolivarsien sorvaamisyritykset… Semmoset jigit joilla tuota sujuvasti tekee vaatii aikaa rakentamiseen, säätämiseen ja sitten vasta seuraakin nuolipuun hankkimista, sahaamista, sorvaamista, spinettämistä, suoristamista ja lajittelua. Siihen nähden 1,5e/varsi on aika sopuhinta.
On kuitenkin niin, että itse tehdyt nuolivarret nostavat tekemisen meiningin aivan eri tasolle. Näin etenkin, jos nuolisorvaukseen ei tarvita monimutkaista jigisysteemiä, yläjyrsinvirityksiä ym.
Alkeellisen nuolitruutan kanssa tulee olo, että on täysin riippumaton kustin polkemisesta ym., kun nuolikeppien tarve iskee. Saa myös juuri senlajista keppiä kuin haluaa, kuin unelmatason custom-lafkasta ikään.
Sain tuijan… Yhden tein joskus koulussa ja sanomattakin oli selvaa, että kohta sattuu Juhaa leukaan… Onko nyt tullut aika yrittää toisenkerran??
3 tykkäystä
Eeeei… Tuijasta tehdyt nuoletkin mureni käsiin. Siis oikeasti varret oheni kulumasta! Todella pehmosta kamaa.
@TuukkaKumpulainen Silloin alkaisin melkein vain käsihöyläämään uralaudalla. Siihen koverateräinen nuolihöylä niin homma sujuu nopeasti.
Olen lusikoita ja joitain tuki palikoita tehnyt. Puupuolella koulussa joku yritti muistaakseni sorvata yhtä kulhoksi. Yhtään en muista miten kävi. Jättituija on kuulemma paljon kovempaa kamaa, mutta tiedä sitä.
Joku youtudessa teki tuijasta haltia joust ja koko kepakko räjähti kun ukko meni hiomakoneen kanssa ohiomasn selkä puolta 
Nuolivarsien sorvaaminen itse on kyllä hyvä taito, jos tarvitaan jotain vähän erikoisempaa tavaraa. Käyttönuolivarret männystä ja kuusesta kyllä kannattaa ostaa valmiina, aika kun ei riitä kaikkeen kivaan. Aika vähän on tullut varsia kyllä tehtyä, valitettavasti. Harrastuksen alkuaikoina tein muutaman sarjan nuolia männystä ja saarnesta käsin höyläämällä mutta muuten on vähissä. Yksi iso ongelma on hyvän raaka-aineen hankkiminen.
Verstaalla on jonkin verran vietetty aikaa, tulossa on jousia ja nuolia, itselle ja muille. Ehkä uusi kisajousikin itselle, kunhan saan tehtyä siihen jänteen ja pääsen kunnolla ulos ampumaan. Harvakseltaan olen ehtinyt ammuskelemaan mutta silloin kun ehdin, niin ajatuksella. Tänä talvena on tullut vietettyä enemmän aikaa hevosen selässä kuin jousi kädessä…
Olisi ihan syvältä (hehe) esim. jousikalastaa kuusi- tai mäntyvartisilla nuolilla, ja sama koskee majavanpyyntiä, johon toivottavasti vielä pääsen. Pienriistakolkkiin en ole enää vuosiin käyttänyt havupuita, sillä ne eivät kestä eivätkä paina tarpeeksi. Jatkuvasti mielessä häilyy myös perusjahtinuolien valmistaminen lujista puista, barreloinnin kera, kuten tein pienissä määrin 90-luvun alkupuolella.
Jahka olen saanut douglasvartisista nuolista perusteellisen käyttötuntuman, ja sillä ehdolla, että olen hyväksi todennut, meinaan sorvata jatkossa nekin itse. Oregonista tilaamalla valmiiden varsien kappalehinta on toivottoman suolainen, re: 1 - 5 laakia per leikkurinuoli ja se on siinä.
Isoin syy tehdä itse on kuitenkin omavaraisuuden lisääminen. Onhan se lässähdyksen paikka joka kerta esimerkiksi kun maallikko kysyy, että miten sinä nuo nuolet teit, ja vastaus on: tilasin netistä…
1 tykkäys
Lisäsin jännekatajan kärkiin vahvikkeet ja yritin laittaa lyhyelle jänteelle.
No ei onnistunut.
Jumppailin jousta pitkällä jänteellä, mutta kun vaakakin simahti niin jätin tilleröinnin suosiolla huomiselle.
Pitää varmaan jatkaa pitkällä jänteellä tilleröintiä ja joku “stringer” viritys kehitellä.
Ratsastusjousiammuntaa… Ekaa kertaa laukassa ja oli kyllä vaikeaa, tuntui taas jousiammunta ihan erilaiselta verrattuna maasta ammuntaan. Mutta osuin maaliin useammin kuin ammuin ohi!
Sinänsä kiinnostavaa, että Suomessa on ainakin kaksi ratsastusjousiammunnan ammattilaista. Kumpikin on tehnyt pienestä marginaalilajista ammatin itselleen. Euroopassa laji on toki suositumpi. Ehkä yksi syy on se, että karkeasti arvioiden 99 % lajin harrastajista tulee ratsastuspuolelta, jossa on paljon suuremmat markkinat muutenkin kuin jousiammuntapuolella. Ja laji perustuu 90-prosenttisesti hyvään ratsastustaitoon, se onkin pikemmin ratsastuksen alalaji kuin jousiammunnan alalaji.
Kuva Anni Jauhiainen, https://www.northarrow.fi/
12 tykkäystä
Ei se ihan v****s mennyt, mut ei se kyllä mikään kauniskaan ole 
Ekä yritys ja vast kolmannen sandelssin rohkaisemana päädyin kokeilemaan…
5 tykkäystä
