Aika menee vasamien säätämisessä. Aika moni on tullut sulitettua uudelleen. Se ei kuitenkaan korjaa juurikaan osumapistettä. Yksi syy löytyi nokeista. Nekin vielä tuppaa kulumaan, joten niiden säätö saattaa muuttua kisan kuluessa.
Onko missä myynnissä?
Nyt on jouset vähäksi aikaa tehty. Seuraava vaihe on siirtää noin 20 tonnia tavaraa ulos. Sen jälkeen kun on koko päivän liikutellut hiirtä ja naputellut tietokoneen näppäimistöä, niin kuuden kilon leka tuntuu aivan upealta työkalulta. Silkkaa nautintoa!
9 tykkäystä
Tuollainen tolppa olisi mainio notkumaton alusta vaikka ruustukille tai alasimelle, jos vaan leikkaisi sopivalle korkeudelle.
1 tykkäys
7 tykkäystä
Vanha betoni on kyllä perkeleellinen murtaa jos on hyvä valu. Ihan ohutkin lattia voi tuottaa ihan mieletöntä vastarintaa.
Jos teil olis ollu kivileka jossa on hyvä terä niin homma olis ollu paljon helpompaa. Toine pitää terää kun toine lyö. Sillai me noita graniittejakin halkaistaan välil töissä.
Bensamoottori timanttisahan on sit se toinen ihana työkalu 
Lattia oli oikea tilkkutäkki. Paikoitellen monta kerrosta, paikoin ihan pahvia, välillä vähän kovempaa, ei onneksi rautaa. Totteli kyllä hyvin lekaa, joskin vaati hieman hikeä. Nuo tolpat olivat liian isoja sellaisenaan siirrettäviksi ja jätelavalle, joten ne piti pilkkoa pienemmiksi. Jostain syystä ne olivat ihan kunnon betonia, joka sisälsi vähän rautaakin. Kiva työpäivä!
Vähän ehdittiin ampumaankin. Samalla syntyi päätös, että pitää kokeilla vähän jotain uutta. Ammun Vanhalinnan kisan Jeren turkkilaisella 50-paunaisella jousella ja nuolilla. Uutta on se, että ammun kisan toisen tekemällä jousella, joka on liian lyhyt ja jäykkä minun tyyliini, jänteellä ei ole nokinpaikan merkkiä, enkä harjoittele sillä lainkaan. Tänään noin 30 laukausta - ja ihan kivasti osui. Tulee jännä kisa, meneekö keskimäärin paremmin vai huonommin kuin vanhalla laiskalla ja helpolla vaahterajousella.
1 tykkäys
Mä oon muistaakseni ampunut kolme kertaan jonkun muun jousella ja pari kertaa toisen nuolillakin. Vain yhden kerran muistan harjoitelleeni sinällään koko kesän kun kun tein eräälle tytölle nuolet ja päätin sitten vielä nuon sinunkin kisat vielä käydä sillä jousella. Tuloksena oli jaetu toinen sija maastoradalla mikä kyllä ylläti ihan totaalisesti. Muutoin mä olen kyllä aika systemaattisesti tullut ilman senkummempia harjotuksia joka kisaan ja se näkyy hyvin tuloksissani.
Paras suoritukseni oli silloin kerran kun Mennalla oli kiire ja halusi tulla ampumaan kuralan kisan jo aamulla ja olikose nyt Jakke Lehtinenkin silloin mukanan. Ammuttiin yhdessä siinä 9 aikaan koko kisa läpi ja sitten kun he olivat lähteneet niin alkoi se varsinainen kisa (jättäydyin niistä pisteistä pois kun kerran olin jo sen ampunut) Muistaakseni tulokseni oli joku 10-15 pistettä huononpi kuin aamuinen kierros joka vähän yllätti kun kerran olin jo sinällään harjoitellut radan läpi.
Noh aamula Simon kanssa kun keräsimme taulut pois ammuimmen yhdessä uudemman kerran koko radan läpi ja nyt pisteeni olevat jo miltain 20 pistettä huonommat…
Siihen loppui minun harjoitteluni!! 
Eikös se vaan tarkota sitä että lihasmuistissa on se oikea tapa tallessa ja paljon kun ampuu niin alkaa liikaa alkaa kikkailemaan ammunnan kanssa ja alkaa se oikein opittu muokkaantumaan milloin minkäkin vuoksi 
Jos oli samat kamat, niin voi olettaa että nuolet kärsi koko ajan enemmän, mikä alkoi näkymään hajonnassa.
Kuullostaa siltä että nuppi on jossain muualla noiden jälkimmäisten ammuntojen kanssa. Jos on lahjakas improvisoija niin jälkimmäisillä ammuntakerroilla ei ole mukana enää sitä ensimmäisen kerran virkeyttä ja alitajuista etua. Tai sitten vain hyvää tuuria!
Samat välineet. Väsymys ja mentaali “täähän on helppoo” ovat omat mielikuvani. Molemnat päivät olivat kuumia ja aurinkoisia. Varsiin ei muistaakseni mitään märkää multaa sen enempää mielestäni kyllä tullut ja ainahan minä nekin pyyhin.
Näin miltein 10 vuoden jälkeen on vähän paha muistella näitä juttuja 
5 tykkäystä
Oon nyt tässä miettinyt että miten saisi nopeutettua mahdollisimman paljon enkkunuolien valmistamista.
Omia kokemuksia on ollut, että sarvliliuskojen vuoleminen ja liimaaminen nuoleen on se työläisin/pikkutarkkamaisin vaihe.
Josain välissä kokeilin raakanahkaa sarven sijasta ja se toimi varsin hyvin – Raakanahkaa on helpompi muotoilla, verrattaen sarveen.
Aattelin tässä syssymmällä värjätä raakanahkaa mustaksi mantsurianpähkinäpuun ‘‘hedelmälihalla’’. Ja siitä sitten liuskoja nuolen varsiin (näyttää sarvelta).
Mutta, tässäkin tulee vain lisää työtä, onhan sarvia muunkin värisiä, kuin mustia.
Myös nuolien ohentaminen vie aikaa.
Eli jaarittelun päätteeksi esitän kaksi kysymystä:
-
Onko sarvivahvistukseen olemassa jotakin niksejä, jotka nopeuttaisi hommaa? Vai onko olemassa joku toinen korvaava menetelmä?
-
Kuinka paljon haittaa, jos jättää enkkunuolet tasapaksuiksi koko matkalta?
Ja nuolet on sinne +130lb jousia varten.
1 tykkäys
Tarttet lehmänsarvea ja koverateräisen nuolihöylän.
Lehmänsarvi irtoaa hyvin lustoistaan luoden täydellisen ohuita liuskoja tuohon hommaan. Jos ei muuten niin keittämällä ja vääntämällä irtoaa. Nämä kuumat liuskat sitten painoon ja metallin/puun väliin ja saat suoria levyjä. Palasiksi puukolla, rautasahalla, vannesahalla tai jopa sivuleikkureilla.
Nuolen tasapaksuuus ei haittaa, mutta taperoidut tai barreloidut nuolet lentää usein siistimmin ja pidemmälle. Nuolihöylällä kun vetäsee, ei barrelointikaan ole homma eikä mikään…
1 tykkäys
Mutta tuohan on pitkä ja kevytkin vielä kuin mikä… Hyvin sillä osuit kuitenkin.
Tässä pari kuvaa lauantailta, tänään ehkä vähän häiritsi kivitöiden rasitukset, kun väsähti loppua kohden niin yllättäen.
Tarkka kaveri huomaa toisesta kuvasta pari valkosulkaista vitaalilla… Kenen lienee??
5 tykkäystä
Me olemme hiljaksiin rakentaneet tutkimuslaboratoriota piharakennukseemme. Laitteet eivät ole upouusia vaan joitain kymmeniä vuosia olleet käytössä, ns. palvelleina poistettu käytöstä ja saimme hoivaan ja olemme laitaneet, laittamassa kuntoon. Löytyy klassinen 70-luvun tutkijan valomikroskooppi, valmistaja Leitz, IR-spektrometri, GC-MS on projektin alla nyt. GC-MS otti tänään merkittävän askeleen, kun vanha Nixu pc sai siihen yhteyden ja masiinan pyörimään.
Miten tämä liittyy primijousien tajunnanvirtaan. No, onhan siellä jousiteline seinällä. Ja kun olemme saaneet laitteet käyntiin, pystymme esimerkiksi näkemään onko se pellavaköysi pellavaa vai -sekoitetta ja mitä sitten orgaanisen kemian analyytikolta odotetaankaan.
HP:n GC-MC hyllyllä.
Vielä on otettava vakuumipumppu auki, vaihdettava roottorin siivet, tiivisteet ym, ym. puhdistettava ja uudet öljyt sisään. Vakuumia pitäisi saada 0,00000001 ilmakehää.
- Jonkun verran vielä on matkaa siihen.
4 tykkäystä
Ooho… ihan kemisti heräsi täälläkin, kun näkyi labralaitteita… 
1 tykkäys
Vähän pituusjousen tilleröintiä 60# @23" ja kevyemmällä 55# @25" saunapuiden pilkkomista. Tuntuu ihan älyttömältä tuo lyhyt (101cm) pituusjousi, ei tahdo jaksaa vetää.
3 tykkäystä
Lähipeltoa ei oo vieläkään puitu ja näyttää pahasti siltä, että pellolla kasvaa vielä liikaa vihreetä puolenmetrin korkuista kortta joten vara pelto on nyt etsinnässä. Kyllä siinä vieressä on peltoo, mutta katsotaan jos niitä voi käyttää…
1 tykkäys