Ei kukaan ole seppä syntyessään, en minä tai kukaan muukaan. Usein hyvä työ vaatii vuosien harjoittelun. Fakta jota ei voi kiistää vaikka olisi kuinka paljon talenttia.
Reeniä reeniä
3 tykkäystä
Hyvält näytää!
1 tykkäys
Perhana ku o hyvin piilossa, pitäs alkaa myyriä ampumaa tätä menoa. (etsi kuvasta nuoli)
@M.Reinikainen kiitti! Oon ny alkanu taas panostaa reenaamisee enempi
Ota kengät pois ja kävele paljasjaloin ampuma sektoriin nähden poikittain noin 50cm väleiin. Kyllä löytyy nuolet!
1 tykkäys
Noni, eli kenkät veks!
Oikein!
Haminasta löytyy Hoiku:n pihalta mun lajitunnistuksella Euroopan marjakuusipöheikkö…
1 tykkäys
Klo kaks aamuyöllä gerberin retkisaha tulille vaa👍
4 tykkäystä
Olen kasvitieteilijän suusta kuullut, että euroopan- ja japaninmarjakuusien erottaminen toisistaan kentällä on melko toivoton tapaus. Jos nyt muistan niin varmin tapa on kukinnoista tai sitten geenit.
Onkos noilla kuusilla jousissa millasia eroja ominaisuuksissa
Japsi on löysää ja pinta puu hauraampaa minun muutaman kokeilun jälkeen.
Kukinnoista näkee kaikkein varmiten kumpa on, mutta yleisesti tuo japsi on vähän enemmän tuollainen ylös alaisin istutettu mustekala kun taas euroopan marjis haaroittuu vasta ylempänä. Kuoren laatu on toinen. Eurolla on punaisempi (enemmän katajaa muistuttava) kaarna ja japsilla pienempi jakoisempia hiltaleita. Tuolla tyynenmeren marjiksella sitten on taas todella viinin punaisia suikaleita pinta kuoren alla mutta se kasvaakin näisät isoimmaksi ja suorempana kuin muut.
Neulasien kärjissäkin oli eroa muistaakseni niin että japsilla oli enempi jokasuuntaan sojottavia neuloja kuntaan euroopan marjiksella kuusen tavalla poikittan sojottavat.
En nyt voi olla ihan varma kumpi olikan kumpi. Tuolla on ruissalon kasvitieteellisessä ylisi varma euromarjis. Voin käydä katsomassa ja vertailemass.
Selvä. Tuo mun kuvaama on sitten japsi. Sitä kuulemma löytyy myös omasta kaupungista Kouvolatalon puistosta.
Ajattelinkin että erosi jotenkin niistä puista joita olen nähnyt Saksassa. Nää onjotenkin enemmän pensasmaisia, kun haarautuvat paljon heti maasta lähtien.
Nykyään melkein kaikki myytävät taimet ovat japseja koska selviää täällä talvista paremmin, joten luulen puistojen pensaiden olevan melkein kaikki japseja.
Sanokaas jänteiden liimailijat, voinko liimata toisen kerroksen jänteitä sitten kun ensimmäinen kerros on jo kuivunut kolmatta viikkoa? Oon ajatellut, ettei olisi mitään ongelmaa, mutta varmuuden vuoksi ajattelin kysyä. Ja jos voi niin kuinka hyvin aiempi kerros pitää kostuttaa ja pehmittää ennen uuden kerroksen liimaamista.
Ei ole yksinkertaisesti vaan kerennyt liimata. Kuva otettu noin viikko sitten. Tammilautaa ja poron jalkajänteitä.
2 tykkäystä
Jos minä olen hätähousu niin tuossa on taas odotettu jo liikaa!
Sanotaan että seuraavat jännekerrokset on hankala saada tarttumaan vanhaan pintaan, kun jänteitä kerrostetaan kuivatetaan jänteitä välissä vain 2-5pv.
Käytännössä puujousesta jänneselkää ei saa rikki millään joten ei hätää…
Ensin hiotaan jänneselkää tasaisemmaksi, mutta ei tarvitse virheetön tulla, pienet urat täyttyy. Hiotulle pinnalle sivellään maun mukaan kuuma 10% liima, jonka jälkeen 20%. Ei ole niin justiinsa. Kuivatat noita muutaman tunnin ja alat uuden kerroksen laittoon.
Kiitos neuvoista, pitääpä tuumata, että jätänkö tuollaiseksi jos on kerta tuommoinen homma kuiten.
Aika siistin näköinen profiili jousessa, myös jänteet.
Tuosta tulikin mieleen.
Mun omassa katajassa on tosi ronskisti laitettu jänteet selkään. Ihan 2mm syviä uria jänteiden välillä.
Tuottaako ne urat jotakin riskiä jänne selystyksessä, vai onko sillä niin väliä, kun kyseessä on 4cm vastakaareva 50paunanen kataja jännäri?
Luulis että jotakin heikkoja kohtia huonolla tuurilla voi syntyä.
Meinasin siis että itse en välittäisi yhtään tuossa tapauksessa ettei jännekerros tarttuisi. On mullakin tommosia välejä ollut jännekerroksien välissä.
1 tykkäys
Periaatteessa joo ja silloin pinnassa, korkeimmalla olevat rasittuu eniten, mutta kuten tiedetään jänne pystyy venymään 8-10% kun puu 1-2%? Joten toleranssia on…pirusti. Kyllä jänne kestää, ei huolen häivää. Puu hajoaa alta tai sarvijousissa puu-sarvi sauma. Jänne ei koskaan. 
Toki kun puu katkeaa vetomurtumassa jänneselkä tulee mukana, mutta se ei ole jänneselän vika.
Kunhan puun päällä on 1,5-2mm paksuudelta jännettä on kaikki hyvin.
Ja monelaisia virityksiähän on ollut, ei koko selkä ole ollut aina peitossa. Esim inuitien jännekaapelisysteemit.