Saarnen kuori puolikuivana on niin tiukassa. Hienoa, että auttoivat!
Eipä sitä terävillä työkaluilla itse huomaa muutenkaan. Nää eivät siis mene jousipuiksi vaan muutun tarkoituksiin.
7 tykkäystä
Hienot! Toi taltan terä on muuten hyvä oivallus. Tein itse vannesahan terästä, mutta ei salettiin pidä terää niin hyvin kun tuo.
1 tykkäys
Noniin… Höyläsettiä sisäänajeltu yhden nuolisarjan verran, armottoman säätämisen jälkeen aivan kelvollista jälkeä. Toki täytynee vielä hieman parannella…
Huomiona muutamia juutuja joihin kannattaa kiinnittää huomiota jos tällaisia aikoo rakennella, kita kannattaa pitää / suunnitella mahdollisimman lyhyeksi jotta terä ei pyri haukkaamaan kun puu pääsee nousemaan. Tuossa muotohöylässä kun se jäi aika ammottavaksi niin teräkulman joutui laittamaan aika jyrkäksi että lastuaa hyvin. Tähän täytynee rakennella vielä täytettä.
Ja, terän “peti” kannattaa heti alkuun tehdä suoraksi…
Tuo suora höylä vaatii vielä tarkastelua jotta toimisi kunnolla, tätä en isommin viritellyt kun kaupallinen vastine toimi täydellisesti.
No näin “loppukaneettina” voisi todeta että työkalun tekemiseen kannattaa uhrata enemmän aikaa kuin pidempi tauko töiden välissä…
Kävin Ruskeasuolla ampumassa kauden ensimmäiset nuolet. Uudesta kuusinuolisetistä jo kaksi säleili vedettäessä irti pakasta. Muuten nuolet lentää hienosti 40 paunaisesta jännejousesta mutta ei nämä mitään käyttöä kestä
Selkäjänne on liian heikkoa. 
Tuon takia kuorin kaikista sen irti. Nuolien nokeistakin…
Laita liimaa väliin ja lankapunos. Ei tossa nokissa vikaa ole jos vaan 40# kyseessä.
Pakat on huonoja (liian kovia) jos nuolet irti vetäessä hajoaa… Pakat tehdään taljoja/rekuja varten jotka ampuu ohkasta nuolta. Meillä on pirusti enemmän pinta-alaa nuolissa eli kitkaa. On vaikea vetää irti. Sama monilla radoilla, oli sitten seuran sisä/ulkorata tai maastokisat jossain.
Auton ovien tiivisteiden voiteluun tarkoitettu silikoniliukkari auttaa pakasta kiskomisessa. Purkeissa on vielä kätevä tyyny päässä aineen levitykseen.
1 tykkäys
Pakan reunat oli paljon tiukempaa repiä nuolia irti. Keskemmällä oli niin paljon kulunut pakka että ei ongelmia ottaa irti. Ratkaisu on siis ampua keskelle taulua😄
2 tykkäystä
Jani K:lla oli joutilaan 50x130x430mm purppurasydänpulikka, joten lunastin sen itselle. Vannesahailin sen n. 2,5 cm siivuiksi ja V-liittelin ne epoksilla jonoon. Kunhan asettuu, niin halki ja saan kahteen 70” lonkkariin keskisäleen. Jämäpaloista ja osagesta muutama aihio puukonperien askarteluun.
Lopuksi ennen sadetta vähän ammuskelua ”hallikalustolla” tivolitauluun 50 metriltä,
2 tykkäystä
Muutama päivä sitten iltakävelyksellä löytyi kunnan maalta kaatunutta katajaa ja sain luvan kanssa hakia poies.
Jere tuli kaveriksi käsitteleen ja kertoon oppei.
On se hyvä että on olemassa Jeren kaltasia velhoja ja tietäjiä 
Mutta laitellaanpa muutama kuva prosessista.
Semmosta tähän pääsiäsieen. Katsotaanpa mitä näistä tulee.
1 tykkäys
Näistä vois pari inkkarijousta jänneselystyksellä tehdä. Leveyden puolesta saisi tosi hyvin Hupa-jousen!
1 tykkäys
Testilaukaus säästöbetoniseinään 40-paunaisella jousella. Oikealla täysbambunuoli, vasemmalla mänty. Kumpikin 5/16".
Huomenna pitää kokeilla 60-paunaisella.
Jos leveyttä/tiheyttä katajissa niin just sais vaikka California alueen tyyppiset natiivikaaret.
Oho! Aika lupaavaa.
Noo, katsotaan, tuossa kärki ei muuttanut muotoaan. Pitää kokeilla vielä kiveen, se ei anna periksi kuten tuo säästöbetoni. Pikkuisen oli varsi taipunut kyllä.
Oli pakko keskittyä rakennus ja työhommiin ja siksi en tällä palstalla oo kerennyt aikaa käyttää. Mutta nyt alkais näyttää valoisammalta ja perinnejousihommat kyllä kiinnostaa. Ammuskelun vanhassa navetassa nimeltämainitsemattomalla “perinnejousella”. Höyläpenkin päällä loju pari vuotta sitten saarnilaudasta tekemäni lyhytjousen raato. Muistelin miten se räsähti rikki kun jumppasin jousta (saatto olla että vedin liian pitkälle, kunnes paukahti). Mutta huomasin jousen lavasta mustia pilkkuja/reikiä, olikohan tuo lauta, josta jousen tein sitten laho tuosta kohti jo alunperinkin?
