Eihän sen tuon monimutkaisempi tarvi ollakaan. Vetohöylä? Jotenkin luonnostaan käyttäisin tuon mallista työntäen, mutta ei taida olla oleellista.
Tuo on mukavan näppärä profiililtaan. Minun höylä on jonkin verran korkeampi, niin sillä pitää joskus pitää kunnon paine että ei lähde tarttumaan. Matala voisi olla parempi.
Vetäminen voi tulla hyödylliseksi joskus syykulun takia.
Syynkulku lie se oleellinen.
Pitääpä tehä tommonen.
Varmaa kätevästi käy kun poraa tammeen pituus suuntaan12mm reiän ja sitte sirkkelistä läpi. Tulee kaks höylää samalla kertaa, loput taltalla👍
Ja vetoa varten voi tehä varmaan jokku sormen sijat höylän perään.
Jengihän sahaa tuommoisen höylän perinteisesti ihan 4 osasta. Eli palikka kahtia, päihin viisteet ja sitten sivupalat liimaa höylän yhteen. Saa pinnat justiinsa eikä tarvii talttaa käyttää. Ei ole toki orkkis…
Tuohan olis kätevä kans
Jaa sääki seuraat samoja italialaisia mestareita 
Asiaa sivuten, onko vastaavia löydetty muita?
Tuota kun tarkemmin katsoo niin höylän ura muodostaa vain arviolta 110 asteen kaaren nuolen ympäryksestä eli tarkoituksella hyvin vajaan. Olettaisin johtuvan siitä, että tuolla on helpompi lähteä muokkaamaan epämääräisen muotoista nuolta kuin koko puolympyrällä.
Voisin muuten kuvitella, että ennen tuon käyttöönottoa oli vielä pieni lähes tasapohjainen höylä raakatyöstöön. Tai ehkäpä tuolla juuri pystyy työstämään neliöpoikkileikkausta.
Tuossa taitaa olla syy nopea simulaatio antoi tulokseksi, että uran sektori voi olla max 135 astetta, jotta höyläys olisi helppoa.
Joo, suorapohjasella höylällä on mukavampi vetää kulmat veks. Mun mielestä.
Tai ehkä sen tekee että tuommoinen moderni teräksinen höylä (jota käytän) painaa enemmän ja on siten mukavempi raakatyöstöön kuin puuhöylä.
Sen olen huomannut että terässä ei saa olla kovin paljon koveruutta, muuten höylä rupeaa ottaa ns. sivulta joka ei ole hyvä juttu. Terän pitää näkyä tietenkin vain uran pohjasta. Aika pikkutarkka säätö.
Pieniä hyöliä on maailman useot täynä.
Mull on kaksi ja olen muunuassa irkuissa & norjassa ollessani nähnyt ainakin 10 museoissa.
Erikseen nuolien höyläämiseeen tarkoitettua hyölää on turha alkaa miettimaan. Siihen ei löydy riittävästi toidisteita. Varmasti joku on siihenkin tehnyt höylän, mutta onko sellaisia säilynyt ja voiko niitä kukaan 100% varmuudella mihinkään yhdistettävissä? Tätä nyt ei voi kukaan varmentaa.
Tuossa muutama.
Jotkut höylät ovat yleistyökaluja, jotkut taasen muotoiltu tiettyyn tarkoituksen. Esim. tuolla MR höylällä on vähän heikkoa ryhtyä tasoittelemaan pöytää …
Onhan se noinkin, että kaikkia pieniä höyliä vaikka muotoiltujakin on vaikea liittää johonkin tiettyyn asiaan, mutta mitä ihmettä muuta kuin nuolia höyläilisit MR höylällä?
Kaapin reunat, laudat, hyllyt muut varret ja irtaimistot??
Kyllä samallatavalla muotoiltuja hyöliä on nykyäänkin kaupat täynä.
Tuollanenkin pitäis vielä mun tehdä!
Silloin pohjassa olisi terävä ura. Ei pyöreä.
Samaa mieltä Taihkin kanssa, pyöreää pintaa tuo höylä on tehty työstämään. Samalla höylällä tekee puutappeja, että miksei muutakin. Tuolin pinnoja.
MR trustin dokkari menee muistaakseni näin:
"Laiva on satamassa kerran jousista lastattuna. Tulee muutos ja jouset vaihdetaan jalavista marjakuusiin.
Nuolia tulee valmiina arkuissa sekä viineissä tuhansia.
Laivamatka enkuista ranskaan kestää noin 5 tuntia jos tuuli on myötä.
Kyseessä meritaisteluun tarkoitettu lippulaiva.
Noin 75% miehistöstä on muita kuin englannissa syntyneitä (espanja, romania ja portugali muunmuassa)
Laivan mukana lähtee (olikose nyt 12?) käsityön ammatin harjoittajaa jotka oli erikseen merkattu laivasn astuu puuseppä, kokki (4kpl), nahkuri, muurari, metalliseppä sekä heidän oppipoikansa mukasnlukien. Ammatinharjoittajat tuovat mukanaan omat välineensä.
Laiva lähtee juuri satamasta taisteluun ja uppoaa niin huonon kommunikaation kuin tykin osumien johdosta sataman rannikolle."
Kyllä voin väittää, että tuollakin MR hylyn höylällä voi olla alun perin joku ihan muu kuin nuolien teko mielessä.
Ei kyllä käy järkeen, että kesken sotaretken vielä joku amnattilainen vielä niitä kamoja tekisi.
Korjata kyllä voi ja siitä on haarniskojen käyttäjien puolesta dokumentoitua tietoa ymmärtääkseni ympäri eurooppaa.
Nuolista tai niiden tekemisestä ei ainuttakaan ole minun korviini kulkeutunut.
Uppoamissyy ei ilmeisesti ole täysin tunnettu, ranskalaiset väittävät ampuneensa sen upoksiin, enkut eivät ole ihan niin varmoja.
Jos laivalla on noin paljon jousimiehiä ja jousia niin kyllä kai siellä on yksi nuolentekijäkin muutaman jousisepän lisäksi. Sitä, että tekivätkö mitään kun eivät olleet ainakaan juuri silloin matkalla Ranskaan ei kukaan saa koskaa tietää, mutta työkalunsa heillä varmasti oli mukanan.
En kyllä heti miellä mikä kohta purjelaivassa olisi kaivannut pyöreää pikkuhöylää.
Tämä ei nyt kyllä ole aivan fiksuin kiista. 
Uppoamissyy menee jo vähän off-topiciksi…
Mää kyl keksin jo kymmenisen paikkaa johon tuolaistakin höylää voi laivassa käyttää.
Ihan vaikka korjaustöihin kun kahinoinnin jälkeen ollaan vesillä ja pitää korjata vaikka kaide niin tuolla voi vetää vaikka niihin listoihin kulmat sileeksi koko kyljen matkalta.
Ymmärtääkseni noissa 1700 luvun amerikan merivoimien laivoissa säilytettyyn muutaman sadan kilon verran puutavaraa jotta saatiin tarpeen tulle vaikka koko peräsin ja vähän kylkeäkin uusittua jos rantaan ei päästy.