Että sellane.
Sen verran voin vielä sanoo että jouses on aika penteleellinen rekyyli.
Kaunis kaari! Pellavajänne? Mistä on marjis kotoisin?
Wau! En ole yleensä niin kovin ihastunut varsijousiin, mutta nyt kyllä… tämä on tosi kaunis ja pelkistetty yksilö ilman mitään turhaa krumeluuria!
Onko tämä nyt skånelaista tyyppiä ? Kiinnostaa tuo laukaisun rakenne.
Tuomo: Pellava jänne. Samaa rohdinta kuin edellisetkin. Kroatiasta.
Heikki: Kiitos.
Tallipoika: Skane on vähän toisenlainen. Tämä on oma hydrit malli.
Tässä minun versiossani on vain perus nosto tappi.
Tuossa on oikein hieno tee näin ohjeet sille http://www.licorneargent.be/les-arcs/arbaletes/reconstitution/lillohus/
2 tykkäystä
Hieno jousi. En tiedä olisitko saanut enemmän paunoja kaareen lyhyemmällä vetopituudella? Vai hajosiko kaari juuri tuon tukin vetopituutta ajatellen…
Koko jousen ulkonäkö miellyttää omaakin silmää, mutta eipä se ulkonäkö niin merkitsekään vaan se että miten jousi toimii. Kyllähän puukaaresta 250 lbs onnistuu, mutta siinä tullaankin kysymykseen että löytääkö hyvän jousiaihion.
Siisti, siro, tyylikäs jalkis, Mikke.
Katsoin tuon jälleen, uudelleen…voimistaa inspiraatiota
Yksinkertaisuus on kaunista!
Jos itte teen joskus varsijousta niin tämmönen sen pitää olla!
Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn.
Sanoit että rekyyliä on paljon, onko mitään menetelmää vaimentaa sitä?
Ei varsijousessa ole rekyyliä. Varsijousi potkaisee aina eteenpäin, toisin kuin käsiaseet. Paljon merkittävämpi asia on korvien tinnitys isopaunaisilla teräsjalkiksilla.
Eikä muissakaan jousiaseissa – ainakaan, jos rekyylillä tarkoitetaan samaa kuin ruutiaseilla, eli luodin liikesuunnan suhteen vastakkaissuuntainen liike. Jousilla kyse on ennemminkin lapojen eteenpäin suuntautuvasta liike-energiasta, joka riippuu jousen hyötysuhteesta, joka taas riippuu pitkälti nuolen massasta. Ammu käsijousella avoimella otteella – jousi lentää eteenpäin, sieltä se tärähdys tulee.
Tässä tapauksessa nuoli lienee liian kevyt, jousen jänne on painava ja jousen lapojen kärjet painavat. Varmaan kaaren kiinnityksellä tukkiin lienee myös jotain vaikutusta. Jotenkin mutulla sanoisin, että lienee pikemminkin varsijousien ominaisuus kuin varsinaisesti tämän jousen vika.
Mikkolaht:
Kiitos. Ei niissä yleensä ole, mutta tämä löi useamman kerran olkapaahan laukauistessa ja yhden kerran Turun linnan näytöksessä niin, että tuli mustelma 
Tällainen ei sinällään ole omituista mutta ei silt isuotavaakaan. Kyse oli vain tuon kaaren remmityksien kiristämisestä paremmin.
Tuomo /Visa:
Jos kumpikaan teistä ei ole vielä ennen ampunut isolla varsijousilla joissa on ollut tuo kiristys vielä vähän löysällä niin, ette tiedä mistä nyt puhutte 
Joka ikisella aseella jossa on jotain mikä liikkuu tähdättävään suuntaan liikkuu myös laukaistessa samaan suuntaan. Tämä on käytännössä helposti todistettavissa kameran kanssa, mutta sitten kun jokin tekija on vialla tullee niitä poikkeamia.
Luulin korjanneeni tuon vian jo samana viikolla kun tuon vekottimen tein, mutta turun linnalla näytöksessä rakkine potkaisi taas parisen kertaa. Remmit kotona auki ja uudestaan kireelle. Samaa ongelmaa ei ollut sen jälkeen.
Jousella on nyt ammuttu kolmessa kisassa(Häme, Vanha linna ja Hikiä) ja viidessä eri tapahtumassa. Arvioisin laukauksien olevan likelle 450 kohdilla.
Ja toinen mikä vaikkutta myös “rekyyliin” on juurikin massa. Varsinkin lavoissa koska kaaret ovat usein pitkälti tasa paksuja kun kaaren paunat kohoavat. Pikku kaari pyssyt ovat oma lukunsa.
Tässä saksalaisen Andreas Bichler tekemä +1200lb sarvikomposiitijousi sveitsin museossa olevasta 160senttisestä hirviöstä.
Pelkkä kaari painaa jo yksinään +5kg. Että repikää siitä 
VisaPelkonen: “En tiedä olisitko saanut enemmän paunoja kaareen lyhyemmällä vetopituudella? Vai hajosiko kaari juuri tuon tukin vetopituutta ajatellen…”
Jousi ei missään kohtaa hajonnut mihinkää. Mistä näin ymmärsit?
Se miksä paunat jäivät pieniksi ole toiseen lavan tyveen ilmestynyt hlakeaman jonka liimasin kiinni ja ohensin kärkeä tukeakseni muuta osaa kaaresta. Halkeama meni puoliksi lavan selkä puolelta kyljestä läpi joten pikkuisen paunoista kun otin vielä vrmuudeksi pois niin olin kuivilla.
Lyhyt vetopituus ei auttaisi asiaa kun jousi itse ei silloin edes taipuisi riittävän paljon että nuoli lentäisi mihinkään.
Mistä tahansa jouseksi kelpaavasta puusta saa kyllä ihan iso paunaisenkin varsijousenkaaren. Kyse on silloin enää vain jousen pituudesta. Vain lyhyen kaaren puumarteriaalin on oltava pakostakin priimaa.
4 tykkäystä
Kyllä1200 paunaisella pystyy vielä seisaalteen ampumaan. Rekyyli taaksepäin syntyy ymmärtääkseni tuossa siitä, että on liukas talja jousen alla ja kaveri ei purista tukkia toisella kädellä lähes lainkaan. Voi tosin olla, että kaaren massa lavoissa vaikuttaa asiaan, en ole vielä komposiitti-asiantuntija.
Njaa sulla olikin tuossa tollainen tyvihalkeama vaan. Luulin, että enemmän olisi kaari hajoillut että olisi pitänyt alkaa ohentamahan.
Rekyyli on olematon:
1 tykkäys
Tuolla toisaalla Jere mainitsi turkkilaisista sotajousista, 140-paunainen painaa 450 grammaa. Samalla teho-painosuhteella viidestä kilosta sarvijännekomposiittia saisi irti noin 1500 paunaa - siihen nähden 1200+ paunaa on erittäin hyvä saavutus viiden kilon kaarella!
1 tykkäys
Ei ole mitenkään relevanttia verrata alle metristä, 2kg teräs kaarta miltein 160cm pitkään ja yli 5 kiloa painavan komposiitti kaareen.
Tuonkin kompo kaaren kokonais paino on yli 10kg.
Tässä tuon jousen vaiheita. Ihan rahassa saat seistä kaari kädessä ja ampua silla jos mielitekee.
“Hornbow according to AG 2570 from the Swiss National Museum. Bow length 1505mm long, height x thickness 83 x 46mm. Clamping force about 600kg and 5.7 kg heavy horn bow, Total weight with stock: 11.4 kg.”
Ja tässä orkkis.
Tuota vähän arvelinkin ettei tuolla kompositiilla seisten ammuskella. Ylin kuva myös mike loadesin kirjassa the crossbow. Tiedän tuon switzerland yksilön. Kuvissa vielä pienemmältä mitä todellisuudessa on. Todin jouset nyt on muutenkin ihan huijausta IMO.
“Ja toinen mikä vaikkutta myös “rekyyliin” on juurikin massa. Varsinkin lavoissa koska kaaret ovat usein pitkälti tasa paksuja kun kaaren paunat kohoavat. Pikku kaari pyssyt ovat oma lukunsa.”
No tuosta olenkin samaa mieltä. Täytyy kuitenkin muistaa ettei tuo bichlerin 5 kilon komposiitti ole varsinainen kahdesta kädestä laukaistava malli vaan siege defense/defense työkalu. Varsijousissahan ei ole yläkattoa paunojen suhteen.
Tämä 1200 paunainen komposiittiyksilö on vastike myöhemmin kehitetyille 1200 lbs teräskaarille, joita voitiin Todin videonkin kaltaisesti laukaista kädestä.
Nämä isopaunaiset 800+ lbs sekä komposiitti että teräskaaret on suunniteltu panssarinläpäisyyn, vaikkei sekään ole ollut haarniskoiden kehittymisen myötä aina päivänselvää.