Nyt jo 4 lämpö oikaisua ja taas näyttää aloittava paluun alkuperäiseen heittoonsa. Piti tehdä oma penkki tälle missä saa olla kinterissä säilössä… tänään viimeisen puhaltimella oikaisun jälkeen meni kuumailmapuhallin oikoseen ja löi tulet välistä…
Lavat on keskenään aivan eri maata. Toisen pään syyt ovat alle millisiä ja toisen 1-3mm. Nyt kun tilleröintiä vienyt pidemmälle niin aivan järjestään on nokkiura pään (oikea) lapa paljon jäykempää kamaa kun toinen.
Tiili seinällä on lähtökohta tilleröintiin… lavat oli samanpaksuiset keskenään ja tässä tulos…
Nyt kun tilleri on alkanut löytää suuntaa niin toinen lapa on 1-2 milliä ohempi/kapeampi koko matkalta ja edelleen tuntuu olevan jäykempi. Viimeisimpänä kokeilin levittää pellava öljyä jäykempään lapaan ja sain tois puoleista reflexiä pois ja taipumaa tasaisemmaksi. Nyt alkaa jo lähenemään ja saa ottaa jon toisesta lavasta välillä…
Oikein herttaisen näköinen löllykkä!
Mitä paunoja kuittelet siinä nyt olevan? Itse jättäisin vedon sinne max 27" tuumaa suosiolla. Tuossa omassanikin (saarnessa) on 28" max veto ja miltein joka laaki on kuitenkin siinä 27" korvilla mielummin kuin täys. On siinäkin se 80l silti täysvedol niin ei se tuuma paljoa vaikuta.
Olikos tuossa nyt pellava jänne?
Sen verran että nippa nappa jaksan ~18" vetää mutta tässä on vähän paikat rikki niin ei voi pullistella. Tänään mittaan mittarilla. Just jotain 27 sieltä varmaan tulee kaiveltua kun vähän tilleröi.
Tietysti. Aina.
Kiitos ! Vesikattilassa keitin vartin per kärki ja väänsin mutkalle !
Onko kellään selitystä, miksi tässä mallissa päät ovat ”väärään” suuntaan mutkalla? Ja aika raskaatkin ovat nykyajatteluun nähden. Joku syyhän tähänkin tekotapaan varmaan löytyy.
Omia havaintoja näiden tappien kätevyydestä on kyllä jo monessakin kohtaa kun tein sen yhden kevyen käyttö jousen tälläsillä kärjillä.
Mutta yhtenä esimerkkinä voisi olla omasta mielestä ainakin että tuo mutkalle käännetty pää on paljon parempi pitää kiinni kun laittaa jousta jänteelle polvi kahvaa vasten.
Ja siis minä haluaisin ajatella että tässä on tehty käytännöllinen ja kestävä jousi. Ehkä kärjet on paksut sen takia ettei ne ainakaan katkea tms ja pituutta sen takia ettei jänne karkaa pois. Naula mikä tähänkin on vielä tulossa vielä tukee sitä että jänne on haluttu pysyvän aina mukana ilman vaaraa sen hukkua tai valua pois.
Ja voisihan tälläinen mennä hyvin vaikka vaellus keppinä vaikka alkuperäisessä ei sellaista kulumaa näkynyt. Mutta mistä sen tietää kuinka tuore jousi se on ollut aikanaan.
Täytyy vähän kevennellä… nyt näytti 90 paunaa 22 vedolla. Vähän jo rupes settiä tulemaan niin jos vähän keventäis ja siistisi pinnat niin kattelee sitten paunoja uudestaan.
Vasenta lapaa vähän jo kärjestä kevensin että sais taipumaa sinnekkin
Jonkinlaiset voimat jyllää kun puuhun painautuu. Pehmoista on, pehmoista on…
Voihan olla että puussa vain alunperin oli tuollaiset mutkat, juuri jousen mitan päässä toisistaan. Jousen tekijä sitten käytti sellaisenaan.
Nokit taas joutui pitämään aika paksuina, koska marjakuusi on pehmeää puuta ja jänne syö siihen syviä uria. Sarvinokit keksittiin Englannissa vasta myöhemmin.
Oli haettava tokmannilta uus puhallin korjasin vanhan johdon mutta oikosessa on koko laitos… jospa se pikku hiljas alkais suorana pysymään. Joka kerralla se vähän jää paremmin mutta kohta se on tietysti poikki…
Marjakuusi on tosiaan ongelmallinen sivuvenkoilunsa suhteen. Ihme jänniteitä puussa. Karsee maltti vaan kun kuivailee ja tuollainen “kapea” profiili on just hankala. Tottelee toisaalta lämpöä suht hyvin.
Hieno jousi siitä on tulollaan. Aihio oli suht timantti muistaakseni kyllä, mutta maamme marjikset huomioiden en älyttömiä paunoja lähtisi hakemaan kun voi tulla murhe. Kymmenen paunaa vähemmän ja ehjä jousi on mielestäni hienompi juttu. En ole paahtanut marjiksieni vatsoja, mutta painanut ne sileällä metallilla tosi kovaa jännejousissani. Murtumilta vältytty, paitsi oksan kohdista saattaa alkaa hiljalleen hakea puristusmurtumaa. Ne eivät ole kuitenkaan koituneet kohtaloksi kertaakaan ja onhan tuossa paljon loivemmat säteet kuinmun jousissa.
Tuo kärkien kääntö ja raskaus on muokain ihmetyttänyt. En oikein voi uskoa että vireeseen laitettavuuden takia olisi tehty. Kumma piirre.
Joo kyllä aihio oli kohtuu hyvä. Mitä nyt sivu vääryyttä aika hurjasti. Syiden paksuudet vaan yllätti että miten on latva päässä niin eri paksuutta. Se on painanut jostain puskasta itsensä pois tai jotain ?
Kyllä tästä vielä paunoja täytyy kevennellä. Enkä mä tosiaan aiokkaan tätä paahtaa. Vähän vaan lämmitin kärjen aluetta ja väänsin sivu vääryyttä muottiin. Tummuus tulee tuossa siitä että muu lapa on hionta pölyssä
Ja siinä kolme kuvaa kirjasta Cambridge MS O.9.34 Romance of Alexander
Englanti 1250 luvulta. Huomattavaa näissä on, että vain ylä lapa on koukulla.
(Manuscript Miniatures: Search)
Vähän kevensin, luulin niin… Mutta aika raakasti jerkkua vielä. Yli sadan menee kuvan 26" vedolla. Jänne soi kireenä kun tein vähän ohuemman, 30 säikeisen pellava jänteen. Yllätyin että kesti vielä toistaiseksi.
Onko parannus ehdotusta tilleriin ? Vasenta keskilavan jälkeistä vielä vähän?
Oon yrittänyt löytää, mutta vielä ei oo tarpannyt vireille pisto kuvia näistä vanhemmista jousi tyyleistä. Siinä 1300 lopulla alkaa vasta ilmestymään muutamia. Tämäkin veistos on sieltä 1400 luvun alusta kun katsoo noita vaatteiden leikkauksia.
Kiitos Mikke. Mä hioin 800 asti ja vedin mehiläisvahaa pintaan. Seurailin vahaa lämmitettäessä sivuttais suuntaa ja nyt ei ainakaan taipunut alku asetelmiin. Vähän vielä vääntelin vastaan varmuudeksi. Tulipahan sitä kaunista väriä nyt vahan kanssa esiin…
Tähän tyyliinhän jos periaatteessa miettii niin saadaan kämmenen pohjaan se sakara paremmin kuin suora tappi. Kuvan alkuperästä en ole varma mutta lähinnä havainnollistaen tätä asentoa. Muutenhan tuo näyttää toki vähän hullunkuriselta
