Malttia, malttia....

Kaarle Knuutinpojan Jousiampujat ry Foorumi
1

Olen viime aikoina saanut parikin palautetta foorumista. Valitusta on tullut pitkistä monen sivun mittaisista eipäs-juupas-väittelyistä, usein hyvinkin hiuksia halkovista aiheista. Olen valitettavan hintelästi seurannut keskustelua viime aikoina, mutta ilmiö kuulostaa minusta tutulta. Joten hieman malttia kilpalaulantaan.

Jokaisella primijousia tekevällä ja näitä käyttävällä on varmasti myös yksilöllisiä mielipiteitä, joista jotkut muut ovat jyrkästi eri mieltä. Mutta välttämättä ei kannata yrittää “voittaa” näissä väittelyissä. Koska se ei yleensä onnistu. Vastustaja normaalisti säilyttää mielipiteensä ja fiksaationsa, vaikka hänen kuinka todisteltaisiin olevan “väärässä”. Riittää kun kertoo oman näkemyksensä ja tietysti voi vastata mielestään ihan vääriin vasta-argumentteihin, mutta johonkin kannattaa vetää raja, missä antaa asian olla. Se jää sitten lukijoiden huoleksi valita, mikä näkemys on seuraamisen arvoinen. Jos valitsee “väärän gurun”, niin sellaista sattuu. Se on osa oppimisprosessia. Näissä asioissa kun ei yleensä ole ainoaa oikeaa ja mahdollista menetelmää, vaan kaikenlaisia vaihtoehtoja on ollut ja on.

Jos jankkaaminen kuitenkin jatkuu yleisöä häiritsevällä tavalla, niin sitten ylläpidon pitää vain lyödä ketju poikki jostain kohtaa. Toivottavasti siihen ei tarvitse mennä, vaan kirjoittajilla säilyy itsekritiikki ja maltti. Täytyy muistaa, että näitä sivuja lukevat monet muutkin kuin tunnetut jousihenkilöt. Näitä sivuja on myös kiitelty informatiivisuudesta, joten palaute ei ole pelkästään negatiivista.

1 tykkäys
2

Ohhoh! Saisiko jonkun esimerkin (mikä ketju?), missä tällaista närää aiheuttanutta keskustelua on esiintynyt? Moderaattoreina täällä pyörii aktiivisina lähinnä minä ja Jere, joten esimerkkiketju olisi oikein hyvä, jotta voisin itse hahmottaa, että millainen keskustelu aiheuttaa valitusta. Minusta täällä on ollut aika hiljaista ja kun jostakin on keskustelty, niin hyvin ollaan pysytty asialinjalla. Minun mielestä siis…

3

Juuri nyt en pysty antamaan esimerkkiä, niitä löytynee ehkä vähän vanhemmista keskusteluista. Viime aikoina on tosiaan tainnut olla hiljaisempaa. Itsekään en ole paljoa osallistunut, kun facebook-addiktio on painanut päälle. Toinen ongelmani on kuvien liittäminen. Mikke sen on kai jo pari kertaa opettanut, mutta vanhalle digidigi uppoaa niin hitaasti. Vaimo ei suostu enää neuvomaan ja tytärkin neuvoo yhä nihkeämmin.

4

Jos joku on ongelma, niin keskustelun puute tänä pänä, sanoisin. Hymistellään poteroissaan samanmielisten kanssa, rapataan omien kuplien seiniä entistä eristävämmiksi. Ei ole mitään isompaa tekemisen piiriä, jossa soraääniä ei kuuluisi - kuinka paljon painoa parille valitukselle tulee antaa?. Täälläkin on kuitenkin 100 tms. rekisteröitynyttä käyttäjää. Kaikki joukolla sisältöä luomaan, jos nykyinen konsistenssi ei maistu.

5 tykkäystä
5

Minun mielestä ns. perimätieto ja nykytiede tukevat toisiaan ja näin on tarkoituskin. Esim. nuolien pintakäsittelyaineita on lukematon määrä, ja jokainen mieltyy johonkin, joihinkin toiset taas ei. Makuasioita.

6

Ei minuakaan keskustelu haittaa ja eri mieltä oleminen. Toisinaan täällä on kuitenkin tuntunut että yksi jos toinenkin kokee asiakseen hieman asiattomasti “isällisesti ohjata” aika triviaaleissa asioissa, kuitenkaan sen kummemmin oikeassa olematta.
Muutamia pöyristyttäviä asioita, joita Jere täällä on sanonut ja joita on täytynyt korjata lähes henkilöön käyden:

  • rekurvit ei ammu pitkälle
  • jäykät jouset ei ammu pitkälle
  • kevyet pituusnuolet ei ammu pitkälle
  • vähän kuivatettu turkkilainen jousi ei toimi ollenkaan (en viittaa Juhaan)

Kiusallisuutta ja hiljaisuutta näissä keskusteluissa viimein aiheuttaa tietysti se, että täysin päinvastainen lopulta tapahtuu. Joten joissain asioissa olen sama mieltä, että turha vänkääminen voitaisiin pitää omassa mahassa. Ehkä minä olen houkutteleva kohde tämmöisille väännöille ja annan takaisin samalla mitalla. Tietysti, lopultahan sitten nähdään kuka oli oikeassa ja kuka piti meteliä ikään kuin turhan takia.

7

Kun koko tämän skenen mullistanut TBB julkaistiin, kirjoittajat muistelivat innolla, miten he eivät olleet kerta kaikkiaan mistään asiasta samaa mieltä ennen kuin kättä oli väännetty ja huom. kokeellista dataa kerätty niin maan perkeleesti. Baker oli vakuuttunut, että tavispuista ei saa hyvää jousta, Hamm tiesi, että lankkutavara ei kestä jousen vaatimaa taipumaa ym. ym.

Tuohon Jereä pöyristyttäneeseen listaan on pakko todeta, että se ei ole totta, eli olkiukolle mennään. Laitetaanpa tähän korjattu lista:

Puiset rekurvijouset eivät ammu pidemmälle kuin puiset suorapäiset jouset

Jäykät jouset eivät ammu pidemmälle kuin keskijäykät, nopeaiskuiset jouset

Kevyet pituusnuolet eivät ammu pidemmälle kuin keskiraskaat pituusnuolet, mikäli jousi ei ole erityisen nopeaiskuinen ja nuoli erityisen hyvin jouseen ja ampujaan sopiva.

8

Jee, nyt saadaan taas hyvää vääntöä aikaiseksi!! Palaan aiheeseen, jahka ehdin…

9

Ei ollut vääntöä ei, vaan ns. historiallisen tilanteen toteamista, eli kuka sanoi mitä, silloin joskus.

10

Tähän voi sitten enää sanoa että tule näyttämään. Voidaan ampua vaikka ihan niinkun kilpaa.
Kolmella eri rekurvijousella olen ampunut yli 290 metriä. Kahdella jousella kisoissa. Kaikissa tapauksissa nuolet 160-230 greiniä.
Huonoin rekurvijousi millä ammuin menneenä kesänä, heitti 274 metriä. Se oli vatsapaahdettu jalavaselffari. Eli vissiin tuplavirhe.

Aina on puhuttu jäykkä jousi vs kevyempi jousi. En edelleenkään ymmärrä miksi jäykän jousen pitäisi olla huonosti tehty? Tähän päivään saakka olen lonkkareita tehnyt 160 paunaan asti, eikä nekään ota settiä yhtään enempää kuin mun pituusjouset. Jos alat tehdä tarkennuksia, kai paikallaan on sitten todeta että myönnyt sinäkin siihen - jäykempi jousi tosiaan ampuu pidemmälle kuin kevyt jousi.
Nuoliasia on hieman jo hassu, jos ei pituusnuolia osaa tehdä, taulunuoli lentää pidemmälle kuin huonosti tehty kötöstys. Aletaanko siis sanoa että taulunuoli lentää pidemmälle kuin keskiraskaat pituusnuolet, mikäli nuoli ei ole erityisen hyvin tehty ja jouseen sopiva. Mitä mieltä tässä oli?
Pitäisikö nyt vain ennemmin alkaa tehdä niitä kevyitä nuolia ja ampua niitä, huomaa että ei ole kummoinen homma. Yhdellä jos toisellakin jousella kun on nyt 2-3gr/# nuolia ampunut ja sinne ne katoaa taivaalle pienenä pisteenä. Ei paljon 300 greinin löllyröitä kaipaile.

Tartut minun mielestä aivan vääriin asioihin, mutta ihanteet edellä taidatkin mennä, saattaa vaan täällä yleisöllä mennä ohi että mikä olikaan puheen oikea taka-ajatus. Jos ampuu suoralla lyhytjousella 300 greinin nuolia, ei tulemassa olekaan kuin korkeintaan 260 metrisiä. Missä piilee vika? Energian varastoinnissa. 300 greininen on raskas nuoli 60 paunaiselle lyhytjouselle. On paha ampua kilpaa pituutta jos nuolet lähtevät 20fps hitaampaa kuin kilpakumppaneilla. No jokaiselle omansa ja aina saa yrittää osoittaa vääräksi. Kunhan ei jäisi vaan puheiksi, pitäisi tulla paikanpäälle ampumaankin sanoille perustetta. Minun sanoille on ammuttu jo tuolta 1930- luvulta asti perustetta, nyt hieman jo täällä suomen maalla.
Se tietysti kaivelee että Tuomo meneee 2m edellä suoralla jousella, mutta tulee se aika rekurvijouselle napata ei-komposiittijousien suomenennätys. Paremmilla nuolillahan se Tuomo ampui ainakin ar:ssä, osa peliä sekin.

11

Ei pidä paikkaansa. Ammuin viimeisimmässä pituuskisassani suoralla yksipuisella 62# lyhytjousella 300-greinisen pituusnuolen 268 metrin päähän, epätäydellä vedolla ja tekniikalla, ilman tuuliapuja. On siis varmaa, että 300 jaardin ylittäminen on lastenleikkiä, ja Suomen ennätyskin mahdollinen, 300 greinin nuolella ja keskijäykällä jousella.

12

268 metriä on 260 metrinen minun kirjoissa. Kuten myös 295m on 290 metrinen, ei 300 metrinen. Jos alkaisin pyöristelemään ylöspäin, aivan varmana joku tästä huomauttelisi.

Pituusammuntoihin liitetään aika paljon selittelyjä päivän tilanteesta, laukaisusta ja vammoista, mutta tulokset on ne jotka merkkaa. Tänä vuonna ei voitettu yhtään pituuskisaa alle 290 metrisellä. Mitä lienee suomen ennätys ensi vuonna? Ehkä yksipuisten pisin laukaus ei olekaan enää Miken 287 metrinen tai Tuomon 315m laminaattitulos.

@SimoHankaniemi Voisitko laittaa tuonne johonkin vanhalinnan tulosketjuun pituusammuntatulokset?

13

Yksipuisten suomen enkka on edelleen Markku Vilppolan 294m. Ammuttu vanhalla +80lb saarni lonkkarilla jossa yli 3" myötäkäyryyttä (Minä sekä Tuukka kokeiltiin kerran vetää sitä jonnekkin yli 30 tuumaan ja jousi vähän kärsi…) sekä vatsassa lukuisi puristus murtumia.

1 tykkäys
14

On yhdenlainen ihme, että vuoltu puunpala voi heittää toista puunpalaa satoja metrejä, niin ammattilaisten kuin maallikoidenkin mielestä. Komposiiteilla moinen ei kohauta, sillä äärimmäisen monimutkaisen rakenteen pitääkin ampua valtavan pitkälle, jotta siinä on mieltä. Kun näiden alkuperäiset käyttäjät pitivät noin 500 metrin kaarta perustuloksena, ei 300- tai edes 400-metrinen riitä oikein mihinkään. Ihan samalla tavalla kuin polkupyörällä 50 km/h on kova suoritus, mutta moottoripyörällä 200 km/h ei ole edes mainitsemisen arvoinen.

15

500m ei todellakaan ollut perustulos, vaan vaatimus maailman huippuun kilpaluokkaan. Kuulostaa kovasti sellaisen ihmisen puheilta, joka ei ole sarvikomposiittia tehnyt saatikka peukalorenkaalla ja siperillä ampunut. Taas, kuulostaa lähes lyhyen yksipuisen jousen promopuheelta.

Ivar Malde tuossa naapurissa sai lähes kymmenen vuoden jälkeen sarvikomposiittinsa lennättämään nuolta 447 metriä ja silloinkin kaverin ampumana. Kertoo paljon vaatimuksesta. 500-800m tuloksiin sitten vaaditaan koko elämän mittainen panostus.
Eikun Tuukka tekemään kun homma on helppoa.

Omasta mielestäni on todella paljon helpompaa ampua puujousella 300 metriä kuin sarvikomposiitilla. Myöskin välineet puujousiammuntaan on järkyttävän paljon helpompaa tehdä. Sarvijännejousien kanssa pitää täydellisesti hallita:

  • liimaaminen
  • jänneselän tekeminen, puujousen jänneselkä on lasten leikkiä tähän verrattuna
  • v-liitosten tekeminen
  • refleksinen jousi
  • lämmöllä jousen muodon manipulointi
  • kieroutuminen/vinous ja näiden syiden perusteellinen ymmärtäminen

Jousien rakentaminen on monimutkaista, mutta myös ampuminen koska jousta täytyy huoltaa ja tarkistaa.
Jos jousi edes jännekorkeudella ollessaan heittää jänteensä pois, usein edessä on jousirikko. Yksikin laukaus vinolla jousella ja useiden kuukausen työ menee hukkaan.

Näistä taidoista ja huomioista mitään ei vaadita puujousella pituusammuntaan. Sitten päästäänkin ammuntavälineisiin kun ruvetaan ampumaan jousen toiselta puolelta peukalorenkaalla ja siperillä… Hohhohoijaa.

16

Modernilla pituusammuntapuolella rekurvit päihittävät suorat jouset, kuten teorian mukaan on oletettavaakin. Puujousilla asia ei ole ihan niin ilmeinen, koska puu materiaalina on siinä rajoilla, että tuovatko rekurvit konkreettista hyötyä. Mutta jos valitaan erittäin hyvä materiaali ja tehdään jousi oikein, niin kyllä rekurvi hyvin pärjää. Vanhat pituusammuntaennätykset on ammuttu pitkälti rekurveilla. Tuukan väite pitää paikansa keskimäärin, rekurvit sinänsä eivät ole mikään oikotie onneen ja pitkiin laukauksiin.

Tokihan jäykällä jousella voi ampua paljonkin pitemmälle kuin keskijäykällä - mitä termit nyt sitten tarkoittavatkaan. Kun vaikka Yhdysvaltojen tuloksia katselee, niin ennätyksiä pitävät harvat ja samat kaverit, joille on luontevaa ampua noin 50-paunaisilla jousilla. Sitten kun löytyy henkilö, joka pystyy luontevasti ampumaan 150-paunaisella jousella, niin luulenpa, että tulee uusia ennätyksiä. Toki jonkin pitää osata tehdä myös sellainen jousi. Ei ole helppoa, joten vähissä on niin tekijät kuin ampujat.

Viimeinen väite sisältää liikaa jossittelua ja ehtoja. Teorian mukaan niin onkin - jos jousessa ei riitä potkua ja viritys on huono, niin keskiraskas perusnuoli toimii parhaiten. Mutta jos haetaan pitkää laukausta, niin tokihan kevyt nuoli lentää lopulta pisimmälle.

Teoria pitää yleensä paikkansa, vaikka käytäntö muuta saattaisi osoittaakin. Riittävä energian varastointi (rekurvit, jäykkä jousi) sekä riittävän nopea lähtönopeus nuolelle (kevyt nuoli, nopea jousi) ovat edellytykset pitkälle laukaukselle. Jos ne eivät toimi, niin jossain on jotain vikaa.

Edellä mainittuihin juttuihin sarvikomposiittienkin ylivoima perustuu - jyrkät rekurvit, jäykkä jousi, oikea mitoitus, suuri tyhjälaukausnopeus, hyvin kevyt nuoli.

Kova väite ja jään innolla odottamaan sen lunastusta. Pitääpä jossain välissä laskea, että onko väitteelle teoriassa katetta ja kuinka paljon. En epäile, etteikö ole mahdollista mutta vaatii kyllä täydellistä onnistumista joka suhteessa.

17

Hei!

Nyt en löydä Vanhalinnan pituusammuntatuloksia. Eikö ne ole Mikkellä? Osallistuin hommaan vain valkoisen rätin pitelijänä. Ainakin Jere ja Tuomo muistavat omat tuloksensa, joten voivat lisätä ne säikeeseen.

Biokomposiittijousen tulos ei mielestäni kuulu palettiin. Vaikka välineelle annettiin mahdollisuus vieraskoreuden ja häveliäisyyden vuoksi. Biokomposiiteista on tehty hallituksessa päätös, ettei niitä hyväksytä kisoissa. Jousen pitää olla puuta, bambua, sarvea, luuta, jännettä. Luonnossa ei ole ainetta nimeltä “biokomposiitti”, eikä mikään jousikulttuuri ole käyttänyt “biokomposiittijousia”.

18

Mikke sanoo että se merkkasi tulokset sinun mustaan vihkoon. Löytyiskö sieltä?

19

Vihko löytyi.

20

Täsä ketjussa taisi käydä just niin kuin Simo varoitteli…

3 tykkäystä