Etenee. Nyt siis jänteellä ja 40 paunaa 16 tuuman vedolla. Löysäksi saattaa jäädä, tai jos siihen 70 paunaa 28 tuuman vedolla pääsisi, niin hyvä. Hieman ohensin vatsaa aiemmin, jotta sain tuon punnerrettua jänteelle. Tepelickejä en tehnyt, taipui aika nätisti, joten väänsin kahden pisteen tuella jänteelle, kun olin ensin karkeassa muotissa taipumaa hahmotellut. Hyvin vähäistä rutinaa jänteistä kuului, eikä mitään vakavaa ainakaan vielä ole ilmennyt. Näyttää jopa siltä, että ei tarvitse lainkaan edes oikoa.
Tätä ei ole siis vielä varsinaisesti tilleröity. Mites nyt sitten edetään? Sikliä, lämpöä, taivuttelua, jotain muuta? Lapojen kärjissä on vielä ylimääräistä pituutta helpottamassa jänteelle vääntöä.
Tätä tehdessä on kyllä vähän sama fiilis kuin ensimmäisiä puujousia tehdessä silloin joskus. Uuden ihmettelyä ja jännitystä!
Tuommoinen pidempi sarvijousi on mitä mukavin jonnekin maastoradallekin, että vaikka ei nyt jäykkää tulisi, lähtee nuolet äkäisesti 180fps/10gpp kuitenkin! Ja saattaahan sitä olla että noista pidemmistä jotain pituuskentälläkin irtoaa…
Se on varmaan tuo maltillinen coremuoto mikä teki hommasta niin helpon että ei tepelikkejäkään tarvinnut.
Kun jousi on pitkä ja kevyen puoleinen, jättäisin taipumat kapealle alalle kuten sulla nyt vähän onkin. Tarkkailet miten vaikuttaa lepoprofiiliin, rupeaako myötäkäyristymään 20" vedolla jne. Sen mukaan levittää sal-osiin taipumaa laajemmalle alueelle jos siltä tuntuu. Kylhän puujousikonkari tietää. Mutta kuten sanottu, muutokset tulee hitaasti. Jousi tottuu taipumaan päivän aikana. Jos raaputtaa vatsaa paljon, muutos saattaa tulla vasta esille kunnolla seuraavana päivänä kun laitat levänneen jousen uudelleen jänteelle. Eli kannattaa varovasti muokata tilleriä.
Kun tässä porukalla on tietämys sarvijousista globaalisti kasvanut, alkaa konsensus olla että tilleröintiä ei kannata tehdä lämmöllä. Siinä on vähän sama kuin puujousissa, pakotetaan myötäkäyrää jouseen. Niinkuin Adam K. sanoo, ainoastaan kasan kulma kannattaa avata lämmöllä, mutta sal-osiin ei lämpöä ikinä ellei aivan viimeisenä temppuna.
Mutta noin muuten ei kun nuo kasanit, kasan-tip taivutus ja tipit kavennukseen ja ohennukseen lopulliseen muotoon. Eli turhat massat pois. Sitten pari rukousta ja täyteen vetoon!
Noista kärjistä tuli mieleen, että Ivar Malde taannoin menetti melkein silmänsä kun taivutti polvia vasten tuollaisista ylipitkistä nokeista. Nokki rasahti katki urasta ja loppulapa (+terävä katkennut kärki) iski silmäkulmaan. Sai parit tikit ja verenroiskeet jouselle.
Nyt ollaan 23 tuumassa ja 57 paunassa. Pientä sivusuuntaista oikomista vielä ja huomenna pari tuumaa lisää vetoa. Katsotaan nyt mitä tulee, jos joku 26 tuumaa riittäisi alkuun pituusammuntaa varten.
Nyt ei mennäkään enää niin hissukseen. Tämä lienee jousi, joka on mennyt vähäisimmällä tilleröinnillä lähes täyteen vetoon. Sarvea on siklattu alle kourallinen. Jousi on nyt 66 paunaa 26 tuuman vedolla! Se alkaa olla siinä. Ei tarvi kuin keventää kärkiä, vahvistaa nokit ja ampua ensilaukaukset!
Pituus vatsaa pitkin mitattuna 120 senttimetriä, massa nyt 437 grammaa. Menee ehkä noin 400 grammaan viimeistelyn jälkeen.
Hienoa! Taputuksia seisaaltaan. Massa on vakuuttavan vaatimaton tuon pituiseksi jouseksi.
Kohta alkaa olla sarvijousia suomen maassa pilvin pimein!
edit: Ja ohhoh, toi mun vanha jousi on 126cm vatsasta mitattuna!
Mutta nythän sun pitää käydä sillä vähän ampumassa, kerropa tuntuma, mahtaa olla erilainen kun puujouset.
Joo, onhan tässä vielä vaikka mitä mahdollisuuksia, että jousi hajoaa… Nyt on vasta jokunen 26 tuuman veto takana. Viimeistellään, koeammutaan, viimeistellään vähän lisää, ammutaan lisää ja katsotaan vasta sitten, että onko tästä jouseksi. Taidan silti säästää ekat täyden vedon (olkoot nyt sitten se 26 tuumaa) laukaukset Kuralan pituusviivalle, jos nyt niin pitkälle sitä saan vedettyä. On aika tiukka alkuveto.
Täytyy vielä esittää suuret kiitokset Jerelle. Ilman joulukuista verstassessiota Jeren avustuksella oltaisiin vielä aika kaukana täydestä vedosta. Reaaliaikainen neuvonta on myös oiva apu tiukassa paikassa.
On tämä myös hieman hämmentävää. Jos tästä tuli oikeasti toimiva jousi, niin tuli kyllä luvattoman helposti. Suunnilleen kaikki meni ihan mutulla ja näppituntumalla (pois lukien Jeren neuvot), virheineen kaikkineen, ja silti, kun tuon sai jänteelle, niin minimaalisen pienellä rapsuttelulla täyteen vetoon ja vieläpä lähes tavoitejäykkyyteen. Silkkaa aloittelijan tuuria tässä tapauksessa. Vaikka jousia onkin jokunen takana, niin silti.
Eipä kestä, kukin aina neuvoo vuorollaan kun tulee ongelmia eteen. Tietoa löytyy, netistä ja ihmisiltä mutta kaikista ei ole kuuntelemaan ja lukemaan. Sinä ainakin osasit poimia sieltä oikeat asiat kerta heitolla!
Tottahan tuo, että vielä vaatii testailua… Minähän olen ampunut neljällä itse tehdyllä turkkilaisella joista vain yksi on kasassa tällä hetkellä.
Upealta näyttää. Tuntuu vähän hölmöltä, kun en osaa sanoa paremmin. Kauniit muodot. Siro. Mukavaa nähdä Tuomo taas tekemässä muuta kuin babmulaminaatteja!
Sinnistä palkitaan soivalla jousella. Hauska, kun ei ole oikeastaan kasan eyeä lainkaan. Vinkeän muotoinen. 66/26 on ihan passeli ammuttava. Sarvijousi kun ei juuri paunojaan pudota ajan myötä, niin mainota. Jännekulmakaan ei näytä pahalta tuossa vedossa. Voi varmaan ampua kolmen sormen otteellakin.
Viimeistelyssä, jota lie teet jo, laittaisin viretillerin ihan kohdalleen. Kuvassa vasen lapa hieman vähemmän taipuva.
Tarvitseeko tukipunoksia? Vai ovatko ne “henkinen tuki”?
Jerelle huomio. Olet puskenut sarvisektorilla tunteja laskematta, tietoa pihtaamaatta. Iso kiitos kajahtaa täältäkin.
Tästä oli vastikaan puhetta Yuhua Jangin haastattelussa, hänen mielestä vanhoissa turkkilaisissa jousissa ei ollut kasan kulmaa. Hän perustaa näkemyksensä vanhoihin kuviin ja maalauksiin jousista. Tietysti näkökulma kohtaa kovaa kritiikkiä kun katsotaan museojousten rakennetta… Joten vähän mönkään meni. Mutta kai siellä on varianssia ollut! Sinällään todella hyvän jousen saa ilman kasan kulmaakin, mutta ei tietenkään samanlaisen.
Pituusjousethan on pitkälti kasan kulmattomia jousia, kuten Tuomolla tässä, mutta vaan älyttömän paljon enemmän core refleksiä.
Ja kuten sanoin uskon että tuo Tuomonkin jousi yltää sinne 180fps/10gpp lukemiin jos jousen massa on hyvin kärjistä viimeistelty.
Tässä vielä video, jos aikaa on niin suosittelen:
Kiitti. Paljonhan täältä on itse oppia saanut niin jotain vinkkejä voi antaa takaisinkin! Mukavaa kaikki tyynni. Voihan sitä olla että on vielä parempi opastaja kuin itse tekijänä.
419 grammaa. Ei sieltä nokeista kovin paljon enää uskaltanutkaan ottaa pois. Sarvissa on kyllä aika reilusti paksuutta lapojen kärkiosissakin, sieltä voisi jonkin verran ottaa pois, ehkä, mutta antaa nyt olla. Ensimmäisen jousen kohdalla ei saa hifistellä liian paljon. Huomenna punokset nokkiuran alle, parin päivän kuivatus ja sellakka pintaan ja se on siinä. Jänne vielä, luulen, että nykyaikaisella materiaalilla mennään. Pellavaa myöhemmin, jos pysyy kasassa. Vanhalinnassa katsotaan sitten, että mitä lentää ja kuinka pitkälle!
