Vaikka kolme edellistä jousta ovat vielä jänneselkää vailla, niin seuraavia pitää aloittaa hyvän sään vallitessa. Työstin mittoihin, uritin ja pohjustin viisi paria sarvia. Niistä kolme tulee lyhyisiin turkkilaistyyppisiin pituusammuntajousiin (joista yksi deflex-kahvalla), yksi turkkilaiseen taulujouseen ja yksi vähän pitempään tataarijouseen. Nämä kaksi jälkimmäistä ovat vähän leveämpiä, sarven leveys 36 mm, turkkilaiset ovat 33 mm. On vielä siten vähän varaa kaventaa tarvittaessa.
Tein liimapohjustuksen jo nyt, koska kellarissa vallitsi optimaaliset olot: +20–22 astetta ja suhteellinen kosteus 65–70 %. Ja nyt meni liimaus kerrasta läpi, kun edellisten kanssa piti taistella ties kuinka monta kertaa, että sai edes suunnilleen onnistumaan, silloin kosteus oli 50–55 %. Nyt tein vielä niin, että laitoin päivässä vain 1–3 kerrosta, ohuita aamuin ja illoin, paksumpia vain kerran. Liimapitoisuudet olivat 3–6–10–15–25 %, yhteensä 40 kerrosta. Ja nyt ei tosiaan ole missään yhtään ainutta vaaleaa kohtaa, joka viittaisi liiman korkkaamiseen sarvesta. Nyt sarvet on varastoitu muovipussissa verstaalle (60–70 % RH) odottamaan runkojen tekemistä.
Runkomateriaalit on kolmeen jouseen, joten pitää käydä hakemassa lisää sokerivaahteraa, niin pääsen taivuttelemaan ja liimaamaan rungot kasaan. Onpahan sitten talveksi puuhaa! Eikä tarvi tämän pohjustuksen kanssa enää pelata. Ensi kesänä taas uuden sarvierän pohjustus, niin homma toimii!
