Kronotinpa muutaman jousen viimeinkin niin kuin olen pitkään ajatellet, että se pitäisi tehdä. Parannettavaa jäi kyllä tuleviin testeihin. Mutta seuraavalla välineistöllä mentiin:
- Ammuntalaite, jolla vetopituus on vakioitu ja aina sama.
- Mekaaninen laukaisulaite, jolloin laukaisu on vakioitu ja aina sama.
- Tylpät ja musta kärjet nuolissa -> krono havaitsee nuolen luotettavammin.
- Kronotin neljä eri painoista nuolta.
IR-ledejä ei ollut vielä käytössä mutta hyvin pärjäsin ilmankin. Tulokset olivat linjassa aiempien tulosten kanssa. Keskihajonta oli hyvin pientä ja kaikki laukaukset olivat yhden fps:n sisällä.
Kronotin oman vanhan, WIAC2015-kisajousen, 40,5#@28" vedolla. Vanha, jonkin verran myötäkäyristynyt bambu-vaahtera-ipe-laminaatti. Kelpo jousi, joskaan ei mikään ihmeellinen. Parempiakin löytyy. 10 gr/# -nuoli lensi 168,4 fps.
Lopuksi vielä nopea testi uusimmalla tonkinbambulonkkarilla - kapea ja pitkä, 51#@28" vedolla - se heitti 10 gr/# -nuolta 170 fps! Jousi on tosin tuore, joten vähän se tuosta putoaa.
Lisää tuloksia ja analyysia myöhemmin. Testijärjestelmää pitää vielä vähän kehittää. Tylpät nuolet tuhoavat tehokkaasti solumuovipakan – villasäkki, tms. on parempi. Ammuntalaitetta pitää vielä vähän säätä, jotta sen käytettävyys paranisi.
2 tykkäystä
Npeusmittauksiin liittyen otin tarkasteluun jousen jäykkyyden mittauksen, sekä voimakäyrän määrittämisen. Jousen voimakäyrän määrittäminen tuo nopeusmittauksiin uuden ulottuvuuden, koska sitä kautta voi laskea mm. jousen hyötysuhteen tarkasti. Mutta, vain jos jousen jäykkyys on mitattu oikein.
Minulla on tällä hetkellä neljä jousivaakaa. Yksi mekaaninen, jouseen perustuva, kaksi vastaavaa kiinalaista digivaakaa ja yksi saksalainen laadukas mittari, jolle valmistaja myy tarvittaessa ISO-sertifikaatin. Mekaaninen vaaka on ihan kuraa, tulos on epälineaarisesti virheellinen (virhe riippuu massasta). Toinen kiinavaaka on melko tarkka mutta toinen näyttää monta paunaa liikaa - päällepäin vaa’at ovat identtiset. Saksalainen on tarkka.
Puujousen jäykkyys vaihtelee jonkin verran. Jos veto on nopea, niin maksimijäykkyys on selvästi suurempi kuin pitkän pidon jälkeen. Täydessä vedossa jousen jäykkyys putoaa jonkin verran. Kronotuksen ja muiden parametrien kannalta onkin olennaista määritellä jonkinlainen “standardi”, miten mittaukset tehdään. Sama koskee vetopituuden mittausta.
Toisaalta, jos halutaan saada jotain lukemia omilla käyttönuolilla, niin eihän edellä mainituista asioista tarvitse piitata. Jos taas halutaan vertailukelpoista dataa, niin mittaukset pitäisi luonnollisesti tehdä täsmällisesti ja tarkasti. Siksi esimerkiksi PA-foorumilla ilmoitetut nopeuslukemat ovat mitä ovat, niillä ei ole minulle niinkään arvoa, vaikka kiinnostavia toki ovatkin. Vasta kun mittaukset tehdään täsmälleen samoilla periaatteilla ja samoilla mittareilla (eri mittarit pitää olla keskenään kalibroituja), niin saadaan vertailukelpoisia ja riittävän tarkkoja tuloksia.
Pitäispä itsekin vertailla omia vaakoja että löytyisikö jotain häröjä niistä.
Kronotuloksista olen itsekin aina skeptinen, kuitenkin joidenkin vanhojen tekijöiden lukemia jo jonkin verran uskon, esim. Gardner ja St. Louis.
Mittauksissa pitää olla kyllä tarkkana. Eilen mittailin parin jousen voimakäyrän. Tavallisesti laitan jousen telineeseen ja vedän jännettä alaspäin ja jousivaaka on jänteessä kiinni. Nyt tein käytännön syistä toisinpäin, eli jousi roikkui jänteestä ja vedin kahvasta alaspäin ja jousivaaka telineessä kiinni jousen yläpuolella. Tulokset olivat vähän poikkeavat ja Excel-pyörittelyssä tuli pikkuisen outoja tuloksia. Yön jälkeen tajusin, että olinpa tietenkin unohtanut jousen massan pois lukemista. Olin nollannut vaa’an jousen kanssa kun se olisi pitänyt nollata tietenkin ilman jousta. Nyt on tulokset linjassa.
Saksalainen jousivaaka on kätevä. Se näyttää mittaustuloksen joko maksimiarvona tai sitten kun tulos on stabiloitunut, eli puujousen tapauksessa noin 3–5 sekunnin kuluttua. Tällä kohtuullisen paljon ammutulla bambulaminaatilla (40#@28") maksimi- ja stabiloitunut arvo poikkesivat täydessä vedossa vain 0,4 paunaa. Olisipa kiva kokeilla, mitä esimerkiksi 60-paunaisen jännejousen tapauksessa tapahtuu - kuinka paljon jousi antaa periksi? Mittaukset tein stabiloituneella arvolla, koska se vastaa paremmin normaalia ammuntatilannetta sekä nuolen nopeusmittauksia.
Tässä vielä muutamia 40,0#@28" bambulaminaatin (vanha kisajousi siis) tuloksia:
Hystereesihän on melko suuri. Sieltä jos saa sen 10 %-yksikköä tiristettyä pois, mitä referenssijousen perusteella sopii olettaa olevan mahdollista, niin nopeudeksi tulisi noin 180 fps. Jos vielä lisää halutaan nopeutta, niin sitten jousen pitäisi varastoida enemmän energiaa, eli olla reilusti vastakaareva. Tämä jousi on 6 mm myötäkaareva.
1 tykkäys