Tämä keskustelu alkoi eräästä toisesta ketjusta, jonka olennainen osa on siirretty toisaalle.
Edit: lasikuitujousista ei keskustella.
Edit2: No jopa on mennyt moderointi tiukaksi! En maininnut edes nimiä tai tuotemerkkejä. Tässä yhteydessä tieto oli mielestäni ihan olennainen!
Olennainen, moderaattorin poistama tieto: Käytössäni on *****jousi, joka toimii referenssinä. ****jousen ominaisuudet eivät muutu, joten sen perusteella voin heti havaita, jos testisysteemissä tai vaikkapa kronossa on jotain vikaa. Lopputulos oli, että luonnonmateriaalijousi päihitti ********jousen selvin luvuin. *****jousi heitti nuolta 165,4 fps. Lisäksi paljastui alustavasti muutakin relevanttia tietoa, joka on primitiivijousinäkökulmasta kiinnostavaa mutta vaikeaksi menee, jos *****jousiin ei saa missään muodossa viitata.
Edit3: Olisi tiukalle moderaattorille töitä: foorumilla esiintyy sana “lasikuitu” 35 kertaa…
Lasikuitujouset saavat esiintyä niin monta kertaa kuin niitä tarvitaan.
Se, jos tullaan tänne esittelenmään että “Ostimpa tuossa juuri mustan bear X5 mallin irtokaari setin. Missäs voin ampua?” on ihan eri kuin että “Käytin puujousieni nopeus testien vertailussa lasikuitukaarta mallina”
Jos ero yhteyttä näiden kahden välillä ei halua ymmärtään niin tässä heille = “This is not the airport. No need to annouce your departure”
Tuntuu pahalta, että kuitutautia ujutetaan ehdoin tahdoin tähänkin puujousten heittoja käsittelevään viestiketjuun. Lasikuitusyöpä täytyy sädettää heti tavattaessa, siispä moderoidaan.
Nyt en vaan jaksa ymmärtää mutta sillä mennään. Muutamia pointteja silti.
Tämänkin ketjun Tuukka aloitti kertomalla puujousien, sademetsälaminaattien ja teräskaarien heittoja. Ei siinä joukossa referenssijousen materiaalien mainitseminen pitäisi kovin pahaa tehdä.
Tässä ketjussa kerroin aiemmin kuinka sain uudella puujousella mukavan korkeita tuloksia yhdellä kronotuskerralla. Ilo vaihtui pettymykseksi kun hain ominaisuuksiltaan muuttumattoman referenssijousen, jonka nopeuden tiesin ja jonka kronotin.
Minusta on mukavaa osoittaa, että perinteinen jousi pärjää niin tarkkuudessa kuin suorituskyvyssä 2000-luvun tuotteille. Varsinkaan tätä en ymmärrä, että miksi Tuukan on niin vaikea hyväksyä ko. asian osoittamista.
Katsomalla ja kokeilemalla uustuotantoa voi saada hieman paremmin käsitystä siitä, miten selluloosa-hemiselluloosa-ligniini-kappale toimii jousen muotoisena esineenä. Ei se vaarallista ole, eikä tartuntavaaraa ole. Esimerkiksi Baker näyttää edelleen kannattavan “lapavärähtelyjä”: https://www.tapatalk.com/groups/paleoplanet69529/design-and-performance-exercises-t66365.html Mutta hyödyntämällä nykyajan jousi-instrumentteja voi saada uudenlaisen näkökulman asiaan.
Olen pyrkinyt pitämään silikaattijousien mainitsemisen minimissään mutta joskus niihin on ehkä hyvä viitata oikeassa asiayhteydessä. Tiukan valvonnan ja moderoinnin sijaan toivoisin nimeltä mainitsemattomalta moderaattorilta esimerkillisiä, foorumin hengen mukaisten jousien esittelyjä. Se veisi oikeasti oikeaa asiaa eteenpäin.
Ajanhaaskuuta tämä teksti oli mutta tulipahan kirjoitettua.
Oikeassa asiayhteydessä modernien jousien mainitsemine kun siihen on tarve on edelleen Knuutinpoikein edellisen “netti” päätöksien perusteella täysin oikeutettua eikä sanan tarpeetonta sensuroitia hyväksytä.
OK, I’ll play along. Lähinnä siksi, että edellisen kaltaista sumutusta ei vaan voi jättää ketjun viimeiseksi asiaviestiksi.
Laminoitu puujousi on ollut laajalti käytössä noin 1 000 vuoden ajan.
Teräskaarinen varsijousi keksittiin vuoden 1300 tienoilla. Tuohon aikaan Länsi-Euroopassa jousi oli edelleen ainoa kaukoase linkojen ohella, niin kotitarve- ja edustusmetsästyksessä kuin sodankäynnissäkin. Syöneet miehet tarttuivat jousiin tehdäkseen päivän työn.
Kusilaitulaminoitu jousi keksittiin vuoden 1950 tienoilla. Tuohon aikaan läntisessä maailmassa jousi oli silkka harrastusväline. Kasvavan keskiluokan kasvava vapaa-aika tarvitsi leikkikaluja, ja jousitehtailijat vastasivat tarpeeseen. Vuoden 1950 tienoilla eri puolilla maailmaa oli vielä tuhansia ihmisiä, jotka käyttivät jousta kotitarvemetsästykseen. Yksikään näistä ei käyttänyt kusilaitujousta.
Vuonna 2003 Archery Digest-kirjassa kerrottiin, että miljoonien taljajousien ja satojen tuhansien kusiliaitujousien ohella on olemassa pikkuruinen veljeskunta, joka käyttää puusta vuoltuja jousia jousiammuntaharrastuksessaan. Tämä oli siis tilanne 10 vuotta TBB:n julkaisun jälkeen, kun Michiganissa ja muualla jousiammuntatapahtumissa oli enemmän puujousiampujia kuin koskaan jälkeen 1940-luvun, tai koskaan sittemmin.
Kusilaitu vallitsee harrastusjousissa, vaikka sillä ei koskaan ollut mitään roolia työkalu- tai asejousissa, toisin kuin laminoidulla puulla tai teräksellä. Sumutus ja ujutus on jatkuvaa. Ihmisille myydään kusilaitujousia nahkaan kiedottuina muinaisjousina. Maallikoiden kanssa saa kinata, onko kusilaitulaminoitu modernikaan jousi synteettinen, vai vain hienosti lakattua puuta. Ikään kuin liki kaikki kulttuurit läpäissyt 70 000-vuotinen toimeentulon avain ja mikroaaltouunin ikäinen amerikkalainen takapihajutska olisivat jotenkin samalla viivalla, vertailukelpoisia.