Hei! (Ihan alkuun haluan sanoa, että minulla ei ole tietoakaan onko tämä oikea kategoria tälläiselle kysymykselle) Tässä olisi yksi 16v junnu halukas valmistamaan kerrankin toimivan jousen. Paljon nuorempana tuli tehtyä pari kappaletta jousia mitkä eivät ikinä toiminut kunnolla lukuunottomatta sitä yhtä millä sain nuolen naapurin seinään kiinni. Mikä puu olisi paras jousen valmistukseen ja muita vinkkejä jos voitte antaa niin olisin aika kiitollinen! 
1 tykkäys
Tervetuloa lauteille! “Parasta puuta” ei ole olemassakaan. Tuhansista eri puulajeista voi tehdä erinomaisen jousen. Paljon tärkeämpää kuin puulaji on se, että jousi on suunniteltu aihion ominaisuuksiin sopivaksi ja työstetty oikein taipuvaksi. Kokonaisia kirjoja on kirjoitettu tuosta aiheesta, joten homma toimii paljon paremmin niin päin, että sinä esität yksityiskohtaisia kysymyksiä juuri sinun omasta tilanteestasi käsin, ja me vastaamme niihin.
Tervetuloa minunkin puolestani! Monet puulajit tosiaan sopivat, itse suosittelisin pihlajasta aloittamaan, se lienee yksi helpoiten metsästä itse hankittavissa olevista. Täältä löytyy Tuomon pdf-ohje ensimmäisen jousen tekoon:
http://www.puujousi.fi/ensimmainenjousi.html
Tervetuloa, tästä se lähtee! Suosittelisin kyllä ekaksi jouseksi jotain vähän luotettavampaa, vetolujempaa puuta kuin pihlaja, esimerkiksi metsätuomi, sitäkin löytää melkein yhtä helposti. Mielummin toimiva jousi kuin selästä tilleröintivaiheessa kosahtanut pihlaja. Intohan siinä vaan menisi. Muistat vaan jättää selkäpuolen koskemattomaksi kuoren alta ja veistät puuta pois päinvastaiselta puolelta. Keskelle paksuin kohta ja siitä kärkiin ohentuen niin hyvä tulee.
Jos on valinnanvaraa, niin aihioksi tietty mahdollisimman suora ja oksaton puu, se helpottanee hommaa huomattavasti.
Onneksi olkoon hienon harrastuksen aloittamisesta! Oma jousentekohistoriani on reilun vuoden ikäinen, takana on 15 jousta joista neljä on vielä ammuntakunnossa. Itse tein kolme ensimmäistä haapapuusta, joka ei varmaan ole huonoin mahdollinen jousipuu mutta toiseksi huonoin saattaa jo ollakin. Kolmannella sain ammuttua satakunta laakia ennenkuin räsähti. Edellisiin neuvojiin verrattuna uskon olevani räkänokkainen noviisi mutta vinkkejä uskallan silti antaa:
-puuksi oksaton tuomi, pihlaja, vaahtera tai tammi
-tee jousesta ainakin itsesi mittainen. Lyhytjousi on hieno ja näppärä mutta pitkä antaa anteeksi tillerivaiheessa
-puu mielellään halkaisijaltaan min 10cm. Tämä siksi että jousen selkä (siis se osa jousesta joka on poispäin ampujasta) saisi olla vain loivasti kaareva. Jyrkät harjanteet selässä tuppaavat irrottamaan säleitä
-jos halkaiset puun kiiloilla siinä on pihlajan ja tuomen tapauksessa lähes satavarmasti propellia eli halkaisupinta kiertyy. Jos propellia yli 45 astetta ota uusi puu työn alle. 15-30 astetta on ok.
- poista puuta vatsapuolelta niin että kahvan kohdalle jää viitisen senttiä paksuutta, lapojen kohdalle kolmisen senttiä. Tämä siksi että puu kuivaisi nopeammin. Muotoa en lähtisi vielä hakemaan, mulle on käynyt niin että puu on kuivaessaan vääntynyt banaaniksi ja kun olin ohentanut lapojen kärjet 1,5cm niin jänne ei enää kulkenutkaan kahvan päällä
Noilla alkuun. Kuukauden päästä puu lienee jo riittävän kuiva homman jatkamiseen.
Hyvä muistaa että epäonnistunut jousi on ollut erinomainen oppitunti siitä miten jousta ei kannata tehdä. Vaikka pari ekaa yritystä epäonnistuisikin niin uutta matoa koukkuun vaan!
Sopivan aihion pitäisi antaa kuivua jonkin aikaa, mutta onko siinä kuinka iso ero jos suoraan tuoreesta puusta tekisi jousen? Menisi näiden kaikkien ohjeiden mukaan paitsi jos kuivauksen jättäisi pois?
Tuoreasta puusta on hyvinkin sopiva veistää sopiva aihio, kuivuu täten nopeammin, jätä noin 3cm paksuutta niin ei aivan jää lasten jousta. Vaan mukava on semmoisellakin ampua
Onhan noita tuorejousiakin olemassa. Varsinkin ns. selviytymisjouset täytyykin yleensä tehdä vain nopeasti tuoreesta puusta. Tuoreesta puusta ei kuitenkaan saa yhtä hyvää ja kestävää jousta kuin kunnolla kuivatusta (puulajikin tietysti vaikuttaa, joku englantilainen marjakuusi toimii käsittääkseni tuoreenakin melko hyvin). En minäkään mikään konkari ole näissä, mutta tuore, kostea puu viruu (myötäkäyristyy) erittäin paljon enemmän kuin kuiva, lisäksi saattaa kuivuessaan vääntyä pilalle kuten Heikki sanoi. Vääntyilyä varmaan pahentaa vielä se, jos käyttää pihlajan kaltaista kierteistä puuta. En tiedä kestääkö tuore puu muutenkaan rasitusta yhtä hyvin kuin kuiva…? Kuivumista tosiaan nopeuttaa paljonkin jos puun veistelee heti tuoreena suurin piirtein jousen muotoon, sellainen voi kai kuivua jousikuntoon jo viikossakin, ainakin huoneenlämmössä ja kuivassa ilmassa. (???) Mutta kannattaa jättää muutama sentti varaa muotoiluun, jos meneekin propelliksi kuivuessaan. Puristaminen kiinni tasaiseen alustaan ehkäisee vähän vääntymistä.
Mutta kaikki riippuu loppujen lopuksi ihan siitä, millaisen jousen tahdot saada aikaiseksi ja mihin tarkoitukseen. Haluatko tehdä vain jotenkuten toimivan jousen tilapäiseen käyttöön tai testimielessä? Vai tahdotko nähdä vähän enemmän vaivaa ja tehdä vähän kestävämmän käyttöjousen tai pari harrastusvälineeksi? Ensimmäisessä tapauksessa voit tietysti kokeilla tuorettakin puuta jos välttämättä haluat, ja mennä vähän yrityksen ja erehdyksen kauttakin (jos vain jousipuita on saatavilla riittävästi). Jälkimmäisessä tapauksessa kannattaa kuivatella aihioita rauhassa ja väsäillä odotellessa vaikka kunnollinen tilleripuu, helpottaa huomattavasti tilleröintiprosessia. Sekä etsiskellä vaikka youtubesta ohjeita jänteen punomiseen. 
Enimmäkseen hyvää läppää keihäänkärkisellä, mutta tuossa yllä mennään metsään oikein urakalla. Tuoreesta puusta tehdyn jousen liikkuva massa ja hystereesi on valtava, lujuus olematon. Tuorejousi heittää siksi nuolta kuten jäykkyydeltään alle puolikas kuivajousi eli ei paljon mitenkään. Marjakuusestakaan ei tule “melko hyvää jousta” tuoreena.
Onneksi työstetty puu alkaa kuivua välittömästi, jos nyt ei pakkasessa vuolla. Tyypillinen selviytymisjousi vuollaan tuoreena muotoonsa ja jätetään sitten kuivumaan päiväksi tai pariksi, mielellään aurinkoiseen ja tuuliseen paikkaan tai nuotion lämpöön. Tällä tavalla saadaan jo kelvollisia jousia, jotka kyllä heittävät nuolta selvästi hitaammin kuin kuivat jouset mutta eivät enää suunnilleen samalla vauhdilla kuin paljaalla kädellä.
Liekö hulikustillakaan niin palava kiire, että tuoreena vuoltua jousta ei voisi jemmata kuivassa paikassa pari päivää ja parantaa jousen ominaisuuksia moninkertaisesti, mitään tekemättä?
Kiitokset korjauksista!
Joo eli ku on kamala viikinkikuume, on tullut väsättyä 2mm teräslevystä kypärä sekä 2 kpl kirveitä, 1 pitkä ja 1 lyhyt. Nyt olisi jousen vuoro 
Pääasiassa he käyttivät pitkäjousia mitkä pääasiassa oli jalavasta, saarnesta tai katajasta ja ikinä en ole aikaisemmin kuullutkaan kuin laminoidusta jousesta. Mitenkä tuo laminoitu jousi tehdään? Tai miten katajasta saisi tehtyä toimiva jousi, koska oksia siinä puussa osaa olla aika paljon 
Jalavaa tai saarnea täältä päin ei oikein saa.
Mikkehän on tehnyt Hedebyn, sieltä asiantuntijan neuvot. Tai siis Mikke on varmaan tehnyt kaikki kuviteltavissa olevat jouset. Ihan haasteellinen sotajousi kyllä.
Oksattoman katajan saattaa löytää jonkun katajapuskan keskeltä minne kasvava latva ei ole mahtunut oksia kasvattamaan. Tai jos kallion tai kiven vieressä kasvaneesta puskasta koittaisi hakea.
Jos mä lähtisin viikinkijousta tekemään niin varmaan tekisin ensin pajusta harjoituskappaleen. Parimetrinen sopivanpaksuinen 3-5 senttinen halkaisijaltaan pajunrunko, kuorisin heti ja lapojen kärjet vääntäisin tuoreena pikkuisen myötäkäyräksi. Viikko kuivumista sisällä ja sitten alalapaa työstämään että taipuu yhtä paljon kuin ylälapa. Tuurilla ei tartte ylälapaa työstää juuri lainkaan. Kunnolla kuivuttuaan tietysti hajoaa mutta vähän tietäisi mittoja sitten vaikka katajalle tai tuomelle.
Tee muutama harjoituskappale pihlajasta. Nyt on hyvä aika kaataa puuta ja sisällä kuivuu tosiaan jousimitoissa nopeasti. Tee pitkä, lonkkarimallinen. Puujousen tekeminen vaatii harjoitusta, ei siinä sen kummempaa. Jos haluat pihlajaa lujempaa puuta, niin tilaa Mennalta tai Mikeltä aihio.
Vähän eloa tänne ja kun motivaatiota ja kiinnostusta on taas valmistaa jousia tai edes yrittää… Mökiltä otin mukaan mukavan pätkän jotain puuta, en tiedä mitä puuta se on…? Kenties osaatte auttaa?
Puu on 135cm pitkä ja 6,5cm paksu. Sitä oli kuolleiden pihlajapuiden keskellä, joten oletan että jonkin sortin pihlaja? Saako tuosta mitään jousta aikaiseksi vai joutaako polttopuihin kuivuttuaan? Kiitos etukäteen!
Pistä polttopuiksi. Tuo on raitaa. Kyllähän siitä jonkinlaisen jousen saa tehtyä mutta turhan haastava palikka alkuun.
Kyllä tolla voi hyvin treenata. Talvikaadoissa kuori voi olla tiukassa kun ei vielä vesi liiku joten jätä kuori päälle vaan jos ei helposti irtoa. Merkkaa keskikohta, siitä kymmenen senttiä molempiin suuntiin tulee kahva + feidi jotka jää kokopaksuuteen tässä vaiheessa ja sitten kirveellä vatsapuolelta puolet pois. Raita tekee usein lahoa keskipuuhun, jos sitä on niin on jo paljon viisaampi tuleeko siitä jousta. Sitten vintille kuivumaan pariksi viikoksi. Aihiossa näytti olevan paha oksankohta, se mahapuolelle.
Hulikusti, tee jousi pihlajasta. koeta löytää kierteetön. Tuomea ja Vaahteraa on myös paljon saatavilla.
Suht varmoja ovat myös saarni ja jalava. Niiden saanti vaikeampaa. Monessa pihassa kasvaa syreeniä, hyvä jousipuu, joskin kierteetön on tosi vaikea löytää. Reipaskasvuiset parhaita.
kaikissa näissä ed mainituissa puissa paksu lusto on eduksi.
Jos kataja tai marjakuusi sattuu kohdalle niin tiheä lustoisuus eduksi.
Jos saat mitä vaan palikkaa nurin, ota kuva ja laita tänne. kyllä täältä löytyy tunnistajia. Puutarhoista luvalla voi saada kataa hyviä jousipuita: Luumu, kriikuna, omenapuu, orapihlaja, kirsikka, jasmike…
Mites kataja? Ei oo kovin oksattomia niin uskaltaako sellaisesta tehdä?
E: katajaa en sittenkään, menee rikki kuitenkin heti ja syö intoa rakentaa uusi… Teen vaahterasta, onko vaateralle mitään huomautuksia?
Älä vaivaudu. Kataja katkeaa kuivana, lähes kaikissa tapauksissa, varsinkin aloittelijan kädessä. Tämä sotii sitä vastaan, että hyvin toimivan jousen pitää olla kuiva…ja ehjä! 
Pihlajasta saat paremman, tai jopa tuosta raidasta.