Jännejousen valmistus ja sen syvin tarkoitus


#21

Henkilökohtaisesti en laittaisi jänteitä saarneen, vaahteraan enkä jalavaan. Jos ei mitään muuta puuta löydy, käyttäisin tammilankkua.
Yksinkertaisesti jännejousen puu tarvitsee puristuskestävyyttä (kuten Tuukka tuo esille) ja nämä saarnet, vaahterat ja jalavat ei sitä tarjoa. Toki siitä saa kasassa kestävän jousen, kuten lähes mistä tahansa puusta jänneselystettynä. Eri asia on, onko siitä mitään hyötyä. Jalava on siinä nurkilla paahdettuna, että voisi käyttää, mutta melkein mikä tahansa syreeninvänkyräkin on parempi.
Tekee muutaman jännejousen, niin huomaa kummasti mistä on kyse.
Puut mistä itse olen n.8kpl jännejousia tehnyt, ovat: syreeni, osage, kataja. Syreenillä olen ampunut pituutta 295m, osagella 313m, katajalla Kaisu on ampunut rapiat 210m.

Jopas… Ja olet mun jouset nähnyt. Pitäisikö loukkaantua, vai latasta jotain takaisin??? Kuten… eipä ole kukaan jalavallakaan suomessa mitään merkittävää ampunut. Ja toiminta…eikö se löystynyt hirveästi?!
Mikäli tämä oli vain unohdus, annetaan anteeksi - mikäli ei, julistan sodan.

Sen sanon, että ensi kesänä ammutaan alle 50 paunaisien sarjaan uusi suomenennätys katajan toimesta. Vielä rekurvijousella.

Ja tuosta jännejousten suorituskyvystä, onhan se nyt aika selvää että jännejousi hakkaa yksipuisen jousen mennen tullen.

@TuukkaKumpulainen välillä lainailee Dan Perryn 50 paunaisten maailmanennätystä, 311m tulosta. Miksi? Samaan aikaan Steve Gardner on ampunut 316 metriä alle 50 paunaisella jännejousella. Eikö tämä ole sitten se “suurempi” saavutus, kerran jännejousi ja puujousi on samalla viivalla. Tosiasiassahan näin ei ole, ei ole pituusammuntatuloksissa, ei ole muussakaan suorituskyvyssä. Sille on ihan hyvä syy miksi jännejouset ampuu eri sarjassa pituuskisoissa.
Nuo jenkkien pituusennätykset ei siinä mielessä ole linjassa, että näkisin tosiaan tuon selffarien alle 50 paunaa ennätyksen kovastikin kovempana, kuin jänneselystetyn.

Jänteet lisää elastisuutta, joka lisää energiantuottoa ja potentiaalia nopeampaan lähtönopeuteen. Sarvijännejousi teilataan aivan eri liigaan kommenteilla luokkaa “500m ei ole edes saavutus, vaan edellytys”, mutta jännejouset eivät ole mitään kummallista. Mielenkiintoista.


#22

Eihän tässä muuta voi kuin pitää kunnon testisessio jossakin joskus. Jereltä, Mennalta ja joltain muultakin jokunen jännejousi, niin saadaan niistäkin hyvät datapisteet vertailtavaksi muiden jousien kanssa.


#23

Jos nyt pyöreesti sanoisin että silmiini on osunut ainakin 12 kataja jousa joissa jänne selässä (olisko ollu 5-6 kuralassa Muri Salin/Vilppola),
Kaunein jännekataja jonka tiedän on canadalaisen vanhemman ukon kasialaa. Jousi oli noinn 140cm pitkä ja olisko oolu siinä 60lb hujakoilla? (kärki refleksinen sekin)

Olikos tää Jere sun kataja jänne jouses se lepsu pituus jousi jonka nyt jotenkin saa vain mieleeni vai menikö jonkun muun kanssa sekaisin??

Itse ammun jouset ensin sisään ja sanon vasta sitten miten toimii. Itse pidan sellaista ± 700-1000 laukausta ihan hyvänä saldona ja kaikkki +2000 laukausta luotto pollena.
Se, että jousi pelitti edes kaksi laukausta on jo ansainnut itselleen nimeksi jousi on vähän kyseen alaista.


#24

Joukahaisen jousi. “takovi rautaisen kaaren. Vaskesta selän valavi”
Ennenkuin innostuu liikaa syvempiä merkityksiä arvailemaan, pitäisi varmaan selvittää onko kyseessä aito kansanruno vaiko Lönnrotin omia sepustuksia.


#25

Itse en tunne kalevalan loruja. Jos on sieltä niin ok ja kiinnostu loppuu siihen.
Jos taas jostain kauempaa niin siitä olisis kiva tietää lisää.


#28

Pituusjousi mihin viittaat, oli äärimmilleen rasitettu testijousi, vaikka ammuttiinhan sillä kuitenkin ihan hyvät lukemat 40 paunaiseksi.
Pituutta 120cm ja muistaakseni rapiat 20cm tuorerefleksiä, oksankohtaa rekurvissa ja kapeakin vielä. Rasitukset ihan siis kohdallaan kun vedetään 40# @24". Eipä vastaavia jousia nää täällä tehtynä mistään muustakaan puusta. :slight_smile:

On mulla tosiaan kaksi muutakin katajajännäriä, enkä niitten perusteella pitäisi mitenkään epäilyttävänä katajajousen kestoa tai heittoa. Ihan hyviä jousia niistäkin tulee. Ainoa mitä pitää olla katajajousessa on leveyttä tai sitten poikkeuksellisen tiuhaa lustoa (painavaa puuta), että puun massa riittää isompiin paunoihin. 30mm leveistä normaaleista katajoista tulee vain 30-40 paunaisia jousia.

Katajajousilla, kuten muillakaan jousillani en ole suuria määriä kerennyt ampumaan. 2017 petikonvaiston ammuin katajajännejousella.


#29

Ok. Muistin siis väärin :slight_smile:


#30

Jere Nyström jauhaa nyt sitä jo 1990-luvun alussa haastettua myyttiä anekdoottien voimalla. Kourallinen nykypäivän primipituusampujia on ampunut kourallisen laukauksia kaikin tavoin erilaisilla jousilla, nuolilla ja ampujilla vaihtelevissa olosuhteissa. Näistä saatuja lukemia Jere käyttää nyt sitten todisteena jännejousen paremmuudesta.

Yksittäiset suoritukset ovat pelkkiä sumeita datapointseja muuttujien valtameressä. Jos tällä linjalla mennään, niin todetaan tähän kohtaan, että Nils Torske on ampunut yksipuisella hasselijousella 333 metriä, ja Homer Prouty yksipuisella marjakuusijousella 447 metriä. Eivät nämä yksittäissuoritukset tietenkään todista, että yksipuinen ampuu yhtä nopeasti kuin jännejousi, mutta ne nollaavat samantasoisen vasta-argumentin.


#31

Eihän tuo Homerin 447m ollut vielä nykyinen maailman ennätys? Oliko joku muu tulos korkeammalla ykipuisten sarjassa?


#32

Harry Drake ampui tunnetusti 494 metriä kokopuisella marjakuusijousella 11 vuotta Proutyn jälkeen. Tähän mennessä ei ole selvinnyt, eikä todennäköisesti koskaan selviäkään, oliko jousi laminoitu vai ei. Proutyn ja Draken välissä Curtis Hill silpaisi 472 metriä jänneselkäisellä osagejousella, eli rinta rinnan mentiin ennen lasikuidun läpimurtoa.

Amerikkalaisessa ja so. kansainvälisessä pituusammunnassa luonnonmateriaalijousten luokka otettiin käyttöön 1987 ja ennätykset lähtevät tuosta ajankohdasta. Ennen toista maailmansotaa ammutut ennätykset ammuttiin aikana, jolloin kaikki jouset olivat luonnonmateriaalijousia, ja nämä jätettiin tyhmästi mutta ymmärrettävästi tuolle modernin pituusammunnan janalle, jossa lasi- ja hiilikuidulla on ammuttu jo 1222 metriä. Niinpä me rämmimme edelleen 300-metrisissä "ennätys"laakeissa.


#33

Roger that!

Muistin takaraivossa, että joku lika 500m tuloskin oli olemassa.

Harmi jos laminaatin mahdollisuudesta on epäselvyyksi.


#34

No, mikä on - miksi jännejouset ja puujouset on eroteltu pituusammuntakilpailuissa? Syyttäkö?
Ihmettelen jos ainoa syy on välineiden erottelu selkeyden ja tilastoinnin vuoksi.

Oma hypoteesini on että puujouset ja jännejouset menee lähes rintarinnan 10gr/lb nuolilla, mutta kun mennään kevyempiin nuoliin, jännejousi vie voiton. Toki näitä on hankala tai peräti mahdoton todistaa suuntaan tai toiseen.

Jos perry reflexillä saadaan merkittävää hyötyä laminaattijousissa, miksei jänteillä pingotettu vastaava refleksi auttaisi? Kuitenkin todetaan, että laminaattijouset ampuvat eri kategoriassa kuin yksipuiset jouset.


#35

Ei ole mahdotonta tai edes hankala todistaa. Jousen virtuaalimassa sekä hyötysuhde on mitattavissa ja laskettavissa. Monta eripainoista testinuolta, niin sieltä se löytyy.

Perry-refleksistä on hyötyä, koska rakenteella saadaan tehtyä jäykempi jousi kuin yhtä vastakaarevaksi taivutetusta vastaavasta yksipuisesta jousesta. Jos kahden jousen sivuprofiili, pituus ja jäykkyys täydessä vedossa ovat samat, niin ne varastoivat yhtä paljon energiaa. Perry-reflex ei ole mikään automaatti, vaan esimerkiksi hyvästä vetopuuaihiosta tehty yksipuinen jousi voi olla jopa parempikin - kevyempi ja nopeampi edellä mainitulla ehdolla. Keskimäärin Perry-refleksin kaltainen esijännitys kuitenkin tuottaa paremman lopputuloksen, jos tarkastellaan nuolen nopeutta.

Jänteillä esijännitys ei ole vastaava, syynä on materiaalien erilaiset kimmokertoimet. Jänteet venyvät enemmän ja helpommin kuin puu tai bambu. Jos tehtäisiin jännejousen kanssa identtinen puujousi, joka olisi yhtä pitkä, vastakaareva ja jäykkä täydessä vedossa, niin epäilisin puujousen heittävän paremmin, johtuen nimenomaan kevyemmästä massasta, kuten Tuukka aiemmin totesi. Ongelma on vain se, että yksipuinen jousi ei kestäisi vastaavia rasituksia kuin jännejousi. Äärimmilleen rasitettuun jännejouseen saadaan varastoitua enemmän energiaa kuin vastaavaan puujouseen ja luullakseni se on jännejousen etu. Sama pätee komposiittien suhteen.

Materiaaleilla sinänsä on hyvin pieni merkitys. Modernilla puolella kiistellään jatkuvasti aiheesta lasi vastaan hiili, eikä käytännön yksimielisyyttä oikein ole, vaikka teoriassa numerot puhuvat hiilen puolesta. Ei jänteissä tai sarvessa sinänsä taikaa ole, vaan siinä miten eri materiaalien ominaisuuksia hyödynnetään. Jännejousen pitäisi olla voimakkaasti vastakaareva, pitkävetoinen ja riittävän jäykkä mutta silti kevyt -> varastoidaan pieneen massaan paljon energiaa.


#36

Tuomon kirjoitus koskee sitä mitä kysyin. Mikä on jännejousen syvin olemus ?. Miksi tehdä parhaimman A luokan puusta jännejousi ? Jännejousen aihioksi suositellaan yleensä aina virheetöntä ja suoraa parasta A1 luokan puuta. Miksi siis tehdä jännejousi koska siitä kyseisestä aihiosta saisi taitavissa käsissä erinomaisen yksipuisen jousen paljon nopeammin ja helpommin.
Tänään pyörittelin orapihlaja staavia käsissäni ja mietin miksi tekisin siitä jännejousen. Tällä lyhyelläkin kokemuksella jousen teosta näen siinä aihiossa valmiin jousen millä täräytän yli oman ennätyksen ilman jänteitä ja todennäköisesti täräytän jauhot suuhun muutamille.

Miksi siis tehdä jännejousi ? Saanko jänteillä pikkuisen peukaloa paksumasta orapihlajsta sellaisen heittäjän että ennätyksiä kirjataan pohjolan pojille ?


#37

Eikös noita syitä ole tässä jo sivuttu, mutta:

  • mahdollistaa puiden käytön jousimateriaalina mitkä ei muuten olisi mahdollisia (kataja esim.)
  • lyhyestä jousesta saadaan pidempi vetopituus irti (2-4")
  • saadaan jousi pitämään enemmän refleksiä ja varastoimaan energiaa

Minun mielestä jännejouseen ei kannata parasta aihiota uhrata, mutta kai sitä voi joskus niinkin tehdä jos erityisesti juuri haluaa jännejousen tehdä. Olen jänneselystänyt onnistuneesti aika huonojakin aihioita, kuten tuo viimeisin osage.


#38

tää on hyvä tää jännejousen olemus… ketju. kaikki vanhat pituusammunta väännötkin ahtautuu tähänkin ketjuun… Hah.
Jere. Mulla on hyvä jännejalava. Ihan ääretön, ihana, pehmeävetoinen ja kevyt. Yritetty ostaa mun käsistä kolmasti. Myös hyviä jännesaarneja on. Läskilustoisia, kapeita b-profiililla ja rekurveilla. Sellaisella ammuin mestarudet Turussa 2012 ja 2013. Toki haluat että hyvä jousi on sellainen että piili lentää yli 300m. Siihen niitä ei tähdättykään. Mulle riittää tuplamestaruus hyvän jousen merkiksi.


#39

Eikös se osage katkennut? vai mikä jänneosage katkesi keväällä?


#40

Meinasin tuota osagejännejousta jolla ammuin takahikiän, sitä mitä juuri pidit käsissäskin siinä nuotion äärellä. Joku 63~ paunaa @24".
Toki niitä menee rikkikin kun kurittaa, tuo rikki mennyt pituusjousi oli se metrinen minkä liimaus petti keväällä.
Jalavoissa ja saarnissa on se, että syreenien ja osagen parissa ei tule yhtään huonoa jousta. Vain hyviä. :slight_smile:

@MikaP : Mikäli haluat jäykän lyhytjousen pituusammuntaan, suosittelisin jänneselystystä. Toki voit kokeilla selffarinakin. Meidänkin kisoissa pitää sitten se yli 300m ampua, selffari tai jännejousi niin on voitossa kiinni. Maailmalla sitten vielä paljon enemmän. :slight_smile: Tervetuloa vaan.


#41

Tähän väliin kysymys - missä kaikkialla jännejousia (jänne+puu) on käytetty?

Millainen on esimerkiksi Pohjois-Amerikan jännejousikartta?

Pohjois-Amerikan lisäksi jännejousista löytyy aika vähän viitteitä, jos siis jätetään sarvivatsaiset jouset, sekä jännekaapeliselystetyt (irtonainen jänneselkä) pois laskuista. Esimerkiksi Itä-Siperiassa on käytetty jänneselystettyjä jousia (Jochelson 1907, 560; Bogoras 1904, 152). Missä muualla? Viitteitä?


#42

Muutama sata laukausta jännetuomella takana, tänään ammuin 24" vedolla. Ei ainakaan vielä puristusmurtumia. Nyt alkaa harmittaan etten laittanut lapoihin enemmän jännettä eniten taipuviin osiin enkä antanut kuivua tarpeeksi.

Jännetuomi taitaa kuitenkin olla käymätön korpimaa. Mitenkään Miken tietämystä väheksyen.

Pakko lähteä hakemaan lisää kuivumaan tuomea. Isotuomipihlaja-aihio on jo lähes valmis selystämistä varten ja siihen aloin tänään riipiä jänteitä.

Kyllä tässä on pienet täpinät päällä jännejousen teosta vaikka samat tulokset saisin selffarilla. Omat kokemukset on kuitenkin saatava edes sen vuoksi että pystyy ottamaan osaa keskusteluun.