Jännejousen valmistus ja sen syvin tarkoitus

Onhan näistä puhuttu, joo. On kuitenkin kaksi syytä palata vanhoihin aiheisiin. Vanhat konkarit ei enää muista ja uudet tulokkaat ei vielä tiedä.

On selvää, että takavuosien meno, jossa pannaan krono pystyyn ja joukko jamppoja ampuu jousillaan ja nuolillaan, joiden speksit on korkeintaan rudimentaaristi tarkistettu, ehkä 15 laukausta kronon läpi ja laittavat korkeimman lukeman korvan taakse, ei kerro mitään mistään.

Sitten on Tuomon kuvailema objektiivisuutta ja kattavuutta tavoitteleva proseduuri, joka on monin tavoin niin työläs toteuttaa, että homma jää tosi helposti telineisiin, ja nollatulos luimii horisontissa. Kronottaminen on kuitenkin harrastuksen sivuhaaraa: ei-välttämätöntä mitä suurimmassa määrin. Siihenkö ruvetaan rakentamaan ampumakoneita ja upottamaan lisäsatasia? Ehkä, jos metsälle ei pääsisi.

Toteuttamiskelpoinen voisi olla muutaman ampujan kokoontuminen jonkun osallistujan omistaman kronon äärelle, hyvissä valo-olosuhteissa. Kaikki ampuvat samoja testinuolia, joita on kolme eripainoista yksilöä. Nuolet on tehty mahdollisimman hyvin kronon havaittaviksi, eli kokomustiksi. Nuolissa on fyysinen vetopituuden rajoitin, joka on säädettävissä eri vetopituuksille. Jouset on lämmitelty vedoilla ja sitten vetomitattu. Ampujat ampuvat itse jousillaan, tarkkkailun alaisena. Yli- ja alilukemia ei noteerata kuin alaviitteenä. Riittävä määrä vetokontrolloituja laakeja kokeneiden ampujien käsistä kyllä näyttää, missä jousen heitto kulkee. Näinkin aikaa menee helposti tunti per jousi. Porukan pitää olla pieni ja osallistujien dedikoituneita.

Joo, noinhan se menee.

Tärkeintä on tutkimuskysymyksen määrittely, koska sen perusteella tehdään mittaukset. Eli mitä oikeastaan halutaan tutkia? Ei riitä, että mitataan vain nuolien nopeuksia, koska se ei vielä kerro paljoakaan siitä, mikä jousi on “paras”. Jos halutaan verrata jännejousta ja yksipuista jousta, niin miten vertailu pitäisi tehdä? Miten verrata Esan 80-paunaista pitkää lonkkaria ja Markuksen siroa ja lyhyttä alle 40-paunaista jännejousta? Tai mitä vain? Ammutaan samanpainoiset nuolet? No ei. Ammutaan 10 graania/per pauna nuolia? Ei sekään toimi mahdollisten vetopituuserojen takia. Ja niin edelleen.

Jotenkin vertailu pitäisi kuitenkin tehdä, koska sehän on koko testaamisen ydin. Mittausten pitää olla vertailukelpoisia ja sopivia mille tahansa jouselle, jotta vertailu voidaan tehdä. Tekemällä kattavat mittaukset voidaan laskea monta erilaista parametria, joista voidaan tehdä päätelmiä.

Erilaisia parametreja:

  • nuolen nopeus, kun nuolen massa on 5, 10 ja 15 graania per pauna
  • jousen varastoima energia suhteessa maksijäykkyyteen
  • jousen varastoima energia suhteessa jousen massaan
  • jousen hyötysuhde
  • jousen hystereesi
  • jousen virtuaalimassa
  • sekä joitakin muita

Näistä voidaan laskea sitten erilaisia ristiinkytkentöjä ja syy-yhteyksiä.

Minulla on Excel-taulukot valmiina tulosten pyörittelyyn. On järjestely voimakäyrän tarkkaan mittaamiseen, löytyy ammuntalaitteen prototyyppi, nippu testinuolia, krono sekä asentamaton lisävalo siihen. Jonkin verran vielä säätämistä, niin kattava mittausjärjestely on valmis. Pitäisi vaan sitten joskus vetäytyä viikonlopuksi seuran hallille tekemään mittauksia.

Oli mulla huonosti muotoiltu puiden rajaus. Paremminkin pitäisi muotoilla mitä täältä kotomaasta löytyy puita jännejouseen.

Kataja ei ole käynyt mielessäkään jännejousen aihioksi. Oksatonta aihiota taitaa olla lähes mahdoton löytää joten kestääkö oksainen aihio jänteiden alla ? Mielenkiintoinen vaihtoehto jokatapauksessa koska tässä olisi mahdollista tehdä täysin kotimaisista matskuista jännejousi. Katajajaista jännäriä ei ole tullut vielä vastaan näillä frameilla vaikka onhan niitä varmasti tehty.

Pitää jalkautua maastoon etsimään kataja-aihiota. Tähän asti niitä ei ole tullut sillä silmällä katseltua, samalla voisi katsella lylyä myös.

Sorkkaliima alkaa olla jo kuivaa joten kohta pääsee testaamaan millä tavoin se toimii. Siitäpä olisi tarkoitus jänneselkää liimailla ja jonkinlaista laminaattijousta väsätä. Viime vuotinen hirviliima jonka keitin sorkista ja sääriluista on osoittautunut myös hyväksi. En malttanut odottaa edes kahta viikkoa jännetuomen kuivumista/kypsymistä vaan aloitin taivuttelun ja tilleröinnin heti kun oli paino pari päivää sama.

Jännetuomi menee liimaus ja tilleröinti harjoituksena jolla testaan miten komponentit pysyvät kiinni. Tällähetkellä näyttää liima ja liimaus toimivan. Tilleröinnin tunaroin niin että sain siihen saranan alun luontaiseen rekurviin joten lyhensin sen 120 cm pituuteen. Luin vasta sen jälkeen ohjeita miten kannattaa edetä tilleröinnissä. Jänteiden määrä oli myös liian pieni, seuraavaan niitä laitan enemmän.

Laakeja on jo pari sataa alla. 21" vedolla 36# joten keveni yllättävän paljon kun korjailin saranan alkua pois. Vielä ei ole puristusmurtumia mutta ehtiihän ne vielä tulla kunhan rääkkään sitä lisää.

No täh. Minä olen kaksikin katajajännejousta tänne postannut. Enemmänkin on tarkoitus tehdä, mutta tuossa on nyt nuo. Ehkä ensi kerralla vähän pidempi jousi paksummalla lapaprofiililla ja yksi pohjois kalifornian tyylinen jousi esim. hupa. Itseasiassa tuo lyhyt 90-100cm jousi oli tarkoitus nyt talvella tehdä.

Vanhalla muisti pätkii… :grin:

Tuomijännejousi olikin 22#36#

Tein siinä selkeän virheen että jaoin jänteet tasaisesti jousen selkään enkä laittanut paksummin taipuviin osiin. Kahvassa näytti olevan paksuimmin. Tillerille en enää tee mitään.

Setti heti jänteeltä oton jälkeen. Suoristuu lähes kokonaan myöhemmin.

Kävin ostamassa keltaista sellakkaa joka pitää vielä liuottaa tenttuun niin pääsee testaamaan myös sitä jousen kosteussuojaksi.

Onko sellakalla tapana suojata jousi kokonaan vai pelkästään jänneselkä ?

Riippuu siitä mihin rajan vetää. Kotimaiseksi puuksi voipi lukea minkä tahansa puun mikä tällää kasvaa koska missä juuret siellä koti on erittäin yleinen katselmus niille jotka vain näkevät metsän.
Se, että mikä luetaan alkuperäis lajiksi on sitten ihan jotain muuta vai onko ainoastaan jääkauden jälkeinen kasvisto keluutettavissa?

Katajaa en mainunnut kun yhtään hyvää ja toimiva en muista nähneeni. Joku pohjoismainne runo se taisi olla missä puhuttiin vaskiselkäisestä jousesta jonka silloin Vanhapihan Mynis ajoilla Toni B kanssa uumoilimme juurikin jänne seläksi.

Tallipoika kirjoitti: Kataja ei ole käynyt mielessäkään jännejousen aihioksi. Oksatonta aihiota taitaa olla lähes mahdoton löytää joten kestääkö oksainen aihio jänteiden alla ?

Ihan oksaton voi olla mahdoton, mutta pistemäiset pikkuoksat ei paljoa haittaa. Jousipajalla Klaukkalassa yksi kaveri tekee jousta katajasta ja on kyllä löytöänyt upean, miltei oksattoman yksilön siihen. Tullee hyvä, povaan minä.

Otsikkona oli: Jännejousen valmistus ja sen syvin tarkoitus.

Vastauksena selkeästi: Että se kronottaa lujat lukemat…

No joo, mutta toki meitä kiinnostaa käsitöittemme suorituskyky. Olen suht yksinkertaisen kronottamistestin kannalla ilman amuntalaitetta jne. Jousen ikä vaikuttaa aika paljon myös. Jännejousikaan ei vanhetessaan enää ole sama kuin ensimmäisten vuosien tenhossaan oli. Mulla uusin jännejousi on puolitoista vuotta ammunnassa ollut. Sellainen on toisaalta asettunut hyvin, eikä anna kerskoja “uutuudenjäykkiä” lukemia. Toisaalta ei ole ampujan kaltainen vanhuskaan vielä.
Jousia tulee tehtyä paljon vähemmän kuin esim vuosina 2011-2016 välisenä jaksona per vuosi. Harva jousi on hajonnut ja hyllyn 26 tappia ovat kaikki täynnä ja useilla on tuplapuu tai jokin työvaihekeppi lisukkeena. Ei sitä vanha koira ehdi ajaa jousia enää tutuksi mahotonta tahtia itelleen. Jos lasten lahjajousia ei lasketa, niin melkein 1-2 enää on tehtynä viime vuosina. Jousipajan vetäminen tyydyttää valtaosan tekemisinnosta. Siellä saa puljata, auttaa ja fundeerata kyllikseen, vaikka on vain 3 tuntia viikossa.

1 tykkäys

Henkilökohtaisesti en laittaisi jänteitä saarneen, vaahteraan enkä jalavaan. Jos ei mitään muuta puuta löydy, käyttäisin tammilankkua.
Yksinkertaisesti jännejousen puu tarvitsee puristuskestävyyttä (kuten Tuukka tuo esille) ja nämä saarnet, vaahterat ja jalavat ei sitä tarjoa. Toki siitä saa kasassa kestävän jousen, kuten lähes mistä tahansa puusta jänneselystettynä. Eri asia on, onko siitä mitään hyötyä. Jalava on siinä nurkilla paahdettuna, että voisi käyttää, mutta melkein mikä tahansa syreeninvänkyräkin on parempi.
Tekee muutaman jännejousen, niin huomaa kummasti mistä on kyse.
Puut mistä itse olen n.8kpl jännejousia tehnyt, ovat: syreeni, osage, kataja. Syreenillä olen ampunut pituutta 295m, osagella 313m, katajalla Kaisu on ampunut rapiat 210m.

Jopas… Ja olet mun jouset nähnyt. Pitäisikö loukkaantua, vai latasta jotain takaisin??? Kuten… eipä ole kukaan jalavallakaan suomessa mitään merkittävää ampunut. Ja toiminta…eikö se löystynyt hirveästi?!
Mikäli tämä oli vain unohdus, annetaan anteeksi - mikäli ei, julistan sodan.

Sen sanon, että ensi kesänä ammutaan alle 50 paunaisien sarjaan uusi suomenennätys katajan toimesta. Vielä rekurvijousella.

Ja tuosta jännejousten suorituskyvystä, onhan se nyt aika selvää että jännejousi hakkaa yksipuisen jousen mennen tullen.

@TuukkaKumpulainen välillä lainailee Dan Perryn 50 paunaisten maailmanennätystä, 311m tulosta. Miksi? Samaan aikaan Steve Gardner on ampunut 316 metriä alle 50 paunaisella jännejousella. Eikö tämä ole sitten se “suurempi” saavutus, kerran jännejousi ja puujousi on samalla viivalla. Tosiasiassahan näin ei ole, ei ole pituusammuntatuloksissa, ei ole muussakaan suorituskyvyssä. Sille on ihan hyvä syy miksi jännejouset ampuu eri sarjassa pituuskisoissa.
Nuo jenkkien pituusennätykset ei siinä mielessä ole linjassa, että näkisin tosiaan tuon selffarien alle 50 paunaa ennätyksen kovastikin kovempana, kuin jänneselystetyn.

Jänteet lisää elastisuutta, joka lisää energiantuottoa ja potentiaalia nopeampaan lähtönopeuteen. Sarvijännejousi teilataan aivan eri liigaan kommenteilla luokkaa “500m ei ole edes saavutus, vaan edellytys”, mutta jännejouset eivät ole mitään kummallista. Mielenkiintoista.

2 tykkäystä

Eihän tässä muuta voi kuin pitää kunnon testisessio jossakin joskus. Jereltä, Mennalta ja joltain muultakin jokunen jännejousi, niin saadaan niistäkin hyvät datapisteet vertailtavaksi muiden jousien kanssa.

Jos nyt pyöreesti sanoisin että silmiini on osunut ainakin 12 kataja jousa joissa jänne selässä (olisko ollu 5-6 kuralassa Muri Salin/Vilppola),
Kaunein jännekataja jonka tiedän on canadalaisen vanhemman ukon kasialaa. Jousi oli noinn 140cm pitkä ja olisko oolu siinä 60lb hujakoilla? (kärki refleksinen sekin)

Olikos tää Jere sun kataja jänne jouses se lepsu pituus jousi jonka nyt jotenkin saa vain mieleeni vai menikö jonkun muun kanssa sekaisin??

Itse ammun jouset ensin sisään ja sanon vasta sitten miten toimii. Itse pidan sellaista ± 700-1000 laukausta ihan hyvänä saldona ja kaikkki +2000 laukausta luotto pollena.
Se, että jousi pelitti edes kaksi laukausta on jo ansainnut itselleen nimeksi jousi on vähän kyseen alaista.

Joukahaisen jousi. “takovi rautaisen kaaren. Vaskesta selän valavi”
Ennenkuin innostuu liikaa syvempiä merkityksiä arvailemaan, pitäisi varmaan selvittää onko kyseessä aito kansanruno vaiko Lönnrotin omia sepustuksia.

Itse en tunne kalevalan loruja. Jos on sieltä niin ok ja kiinnostu loppuu siihen.
Jos taas jostain kauempaa niin siitä olisis kiva tietää lisää.

Pituusjousi mihin viittaat, oli äärimmilleen rasitettu testijousi, vaikka ammuttiinhan sillä kuitenkin ihan hyvät lukemat 40 paunaiseksi.
Pituutta 120cm ja muistaakseni rapiat 20cm tuorerefleksiä, oksankohtaa rekurvissa ja kapeakin vielä. Rasitukset ihan siis kohdallaan kun vedetään 40# @24". Eipä vastaavia jousia nää täällä tehtynä mistään muustakaan puusta. :slight_smile:

On mulla tosiaan kaksi muutakin katajajännäriä, enkä niitten perusteella pitäisi mitenkään epäilyttävänä katajajousen kestoa tai heittoa. Ihan hyviä jousia niistäkin tulee. Ainoa mitä pitää olla katajajousessa on leveyttä tai sitten poikkeuksellisen tiuhaa lustoa (painavaa puuta), että puun massa riittää isompiin paunoihin. 30mm leveistä normaaleista katajoista tulee vain 30-40 paunaisia jousia.

Katajajousilla, kuten muillakaan jousillani en ole suuria määriä kerennyt ampumaan. 2017 petikonvaiston ammuin katajajännejousella.

Ok. Muistin siis väärin :slight_smile:

Jere Nyström jauhaa nyt sitä jo 1990-luvun alussa haastettua myyttiä anekdoottien voimalla. Kourallinen nykypäivän primipituusampujia on ampunut kourallisen laukauksia kaikin tavoin erilaisilla jousilla, nuolilla ja ampujilla vaihtelevissa olosuhteissa. Näistä saatuja lukemia Jere käyttää nyt sitten todisteena jännejousen paremmuudesta.

Yksittäiset suoritukset ovat pelkkiä sumeita datapointseja muuttujien valtameressä. Jos tällä linjalla mennään, niin todetaan tähän kohtaan, että Nils Torske on ampunut yksipuisella hasselijousella 333 metriä, ja Homer Prouty yksipuisella marjakuusijousella 447 metriä. Eivät nämä yksittäissuoritukset tietenkään todista, että yksipuinen ampuu yhtä nopeasti kuin jännejousi, mutta ne nollaavat samantasoisen vasta-argumentin.

Eihän tuo Homerin 447m ollut vielä nykyinen maailman ennätys? Oliko joku muu tulos korkeammalla ykipuisten sarjassa?

Harry Drake ampui tunnetusti 494 metriä kokopuisella marjakuusijousella 11 vuotta Proutyn jälkeen. Tähän mennessä ei ole selvinnyt, eikä todennäköisesti koskaan selviäkään, oliko jousi laminoitu vai ei. Proutyn ja Draken välissä Curtis Hill silpaisi 472 metriä jänneselkäisellä osagejousella, eli rinta rinnan mentiin ennen lasikuidun läpimurtoa.

Amerikkalaisessa ja so. kansainvälisessä pituusammunnassa luonnonmateriaalijousten luokka otettiin käyttöön 1987 ja ennätykset lähtevät tuosta ajankohdasta. Ennen toista maailmansotaa ammutut ennätykset ammuttiin aikana, jolloin kaikki jouset olivat luonnonmateriaalijousia, ja nämä jätettiin tyhmästi mutta ymmärrettävästi tuolle modernin pituusammunnan janalle, jossa lasi- ja hiilikuidulla on ammuttu jo 1222 metriä. Niinpä me rämmimme edelleen 300-metrisissä "ennätys"laakeissa.