Oon ite alkanu kiinnostaa jousiammunta ja jousen valmistus, mutta enemmän kiinnostaa perinteisen tekeminen ja jousiammunta. Pihasta kaadetusta kataja otin 'bout 2 metrin pitkän, paksun oksan jonka hartaasti työstin kirveellä ja puukolla 190cm pitkäjouseks.
Oon halunnu testata että toimiiko, hienosäätely myöhemmin, kavensin pikkasen tosta. Kokeilin huvikseni juutti-narusta (Ku ei mitään muuta näyttäny olevan) jänteen jonka kahdesti punoin. Kokeilin laittaa ja tietysti katkesi ku yritti pistää paikalleen. Tiedän kyl että pellava ja hamppu on hyviä jännemateriaaleja, esim. 6. vahvuista hauen siimaa. Mut haluisin kokeilla myös nokkosjänteen tekoa.
Tommosta ois Himalajalta peräisin, mutta en oo varma käykö se jänteen tekoon. Vai pitäskö suoraan ottaa vain toi hauen siima tai jonkinlaista hampun narua?
Ekat jänteet tekisin ihan dacronista ja siirtyisin myöhemmin haastavampiin perinnejänteisiin. Pellava niistä helpoin. Sitten raakanahkajänne ja suolijänne. Nokkosesta on moni unelmoinut jänteenä vaan saat kerätä nokkosia aika laajalta alueelta että saat niistä riitävästi materiaalia jänteeksi. Tietääkseni kukaan tänä aikana ei ole kyennyt viemään loppuun nokkosjänettä joka toimisi jousessa kuukausia tai vuosia.
Oon kuullut kyllä dacronista, mutta mieluummin haluaisin käyttää ‘perinteisempää’ materiaalia. Simppelillä punonnalla haluisin vaan ensin testata. Mutta jos pellava on hyvää, niin mistä vois hankkia? Kuullukin myös ettei kukaan sillai oo näyttäny valmista nokkosjännettä, ainaki itse-kerättyä Suomesta.
Komppaan täysin JMennaa.
Dacronilla on helppo opetella jänteen punontaa.
Sitten perintesemmistä pellavaa.
Hyvää pellavalankaa löytyy täältä: https://www.lankava.fi/fi/langat/kudontalangat/pellavalangat
Itse olen käyttänyt Bockens 35/3, hyvän vetolujuutensa ansiosta.
Kiitti vinkeistä, harkin vielä kumpaa tai molempia kokeilen punoa. Mitään mielipiteitä jousesta? Se on enemmän omaa ‘designia’, en mitään muita erikoisia työkaluja käyttäny, piti työstä aika lailla oksakohtien kanssa mutta vääntyy aika hyvin ja voimakkaasti palautuu. Ehkä jonkun ‘vahvennuksen’ koivun tuohella, jos ois vinkkejä senkin käärimiseen jouseen? Kattelee vaa jos saa ammuttua ees yhden nuolen, ollu aika on-and-off projekti kuukausien aikaina. Kiinnostanut metsästys, ja jos pitkäjouset yleensä voimakkaita, niin vois kattoo meneekö tällä tarpeeks voimaa/kestääkö.
Onko ollut vielä mitään jännettä kiinni ja sillä taivuteltu? Jos ei ole, niin tee jotain jousen mittainen jänne ja vedä sillä jousta, että näet, miten se oikeasti taipuu ja laita mielellään tänne sitten kuvaa siitä.
Velari: Ehkä jonkun ‘vahvennuksen’ koivun tuohella, jos ois vinkkejä senkin käärimiseen jouseen?
Koivuntuohi jousen päällä tai ympärillä ei vahvista jousta. Tuohta on käytetty kosteuseristeenä jousissa. Joskus varmasti koristeenakin.Tuohen ollessa kosteuseristeenä esim. jänneselän päällä, se revitään silkinohuiksi levyiksi ja silitetään pala kerallaan kuumalla raudalla jänneselkään, jolloin eläinliima hieman sulaa ja näin tuohi kiinnittyy. Kiinnittämistä saa hieman harjoitella… Tuohen keräämisen tekisin huhti-touko-kesäkuussa. Sanotaan että tuohi irtoaa parhaiten ennen juhannusta ja niinhän se on.
Velari: Kiinnostanut metsästys, ja jos pitkäjouset yleensä voimakkaita, niin vois kattoo meneekö tällä tarpeeks voimaa/kestääkö.
Jousen pituus ei kerro jousen voimakkuudesta mitään vaan siihen varastoidut paunat/vetovastus. Eli paunat määräytyvät suhteessa jousen pituus- paksuus-leveys. Pitkäjousi voi olla 20lbs lörppö, tai lyhytjousi voi olla 150lbs, on se Pohjois Amerikan esikuvien mukaan tehty tai Aasialaisten sarvijousien. Jousen mitoitus ja materiaali ovat ratkaiseva tekijä, ei se että se tyyliltään kuuluu esim. pitkäjousiin tai kiydojousiin.
Paunoja tarvitset jouseesi +40lbs metsästääksesi Suomessa.
Jousesta ei tosiaan vielä osaa sanoa paljon, mutta kun saat sen vireeseen ja vetokuvia niin olemme viisaampia.
On sitä tuohta kerätty ja varmaan sekottanu ‘koivu-selusteen’ (Koivusen selän erilaisissa jousissa) tuoheen jostain syystä. Mutta kuitenkin, kiitti infosta. Saatan ehkä koristaa.
Kattoo vaa ku aikaa taas on kokeilla miten jänne menee.
Vähän rohkaisua… Ite tein pari-kolme kappaletta kalastus siimasta. Dyneema kuitu siima oli pirun vahvaa… Mutta aika nopeesti siirryin pellava jänteisiin ja eipä sen tekeminen kovin paljon haastavampaa nyt ole ollut ? Puhun 40-60 paunaisista, flaamilainen vähintään toiseen päähän ja käytin mehiläisvahaa runsaasti. 10 jännetä ku punoi niin oppi sen pituuden katsomaan oikein ja tyylin. Mukavaa puuhaa. En ole koskaan dacronia kokeillut enkä taida kokeillakkaan.
Moro taas! Tilattuani haukisiima, vahvuus nelosta, joka on täysin pellavaa, sain tehtyä mun jänteen ja toimii täydellisesti! Muute vaan kattois miten testais voiman IMG_20191222_164249|375x500
Tuossa kuvassa näyttää veto joltain 20 tuumalta, siitä on rutosti matkaa 29:ään. Jousen lapojen paksuus vaihtelee aika kovasti, tilleriä olisi hyvä katsoa ensin kalikka suorana, sitten jänteellä, sitten vedossa. Vertailla näitä ja katsoa että taipuuko tasaisesti.
Katajalle en hirveästi luottoa antaisi, oletankin että tuo on suht tuore puu? Jos saisit jostain pienen soiron suoraa jalopuulankkua, saarni,tammi, vaahtera jne. siitä voisit saada luotettavamman jousen. Myös tuore puu edellämainituista lajikkeistä käy. Tai pitkä pihlajainen.
Jos haluat vetovastusta mitata, sido vaikka 10L ämpäri täynnä vettä jänteen keskikohtaan ja nosta jousen kahvasta. Jos saat ämpärin ilmaan, on siinä 22 paunaa. Voit tehdä saman tempun painavammalla kuormalla. 1kg = 2,2paunaa.
Jousessa näyttää olevan ainakin yli 20lbs.
Katso jousien kuvia tällä foorumilla Velari. Kurkkaa kuinka kapeita jousen kärkiä (tipejä) on jousikuvissa. Kapeimmat jopa 8mm ihan kärjistä. Saat jousestasi nopeampiheittoisen kun kärkien massa vähenee.
Kaaren tasaiseen taipumaan (tilleriin) kiinnittiäisin huomiota eniten. Polvea vasten se onnistuu hieman, paremmin onnistuu tilleripalikalla ja parhaiten tilleripuulla jossa vetorissa.
Pitkästä aikaa moro. Kiitti kaikista vinkeistä, saan ainaki opittua jousen teko. Harmi vaan että jousi pääsi rasahtaa ennen tilleröintiä, mutta ei mitään. Voi ehkä jotenkin kokeilla korjata myöhemmin, sain liimattua rikkoutuneen puolen korjattua, muuta ku liimata keskeltä yhteen takasin, lyhentämällä vähän ku sahaa halkeneet kohdat pois.
Mutta nytten seuraava projekti ois toinen jousi. Ite miettinyt tehdä lylymänty-jousta (Kattoo jos koivuu tai muuta käyttää ‘komponentteina’), mikä on kyllä aika hankala tehdä tälläselle alkaneelle, mutta on tutkinu asiaa aika pitkään ja harjoitellu alhion tekemistä. Saatan ennen sitä tehdä jostain pihlajasta jousen.
Tee kahta tai kolmea jousta yhtä aikaa. Eri puulajeista vielä niin saat nopeeaan oppia jousen valmistuksesta. Helppoja puita saada: Kataja , pihlaja, vaahtera, tuomi…
Piditkö katajaa patterin, uunin tai vastaavan läheisyydessä? Kataja on kuivumisarka puu ja kevättalvi - kevät (helmi-touko) on varsinkin arkaa aikaa katajajousille. Jänneselystetty kataja asia erikseen.
Pidin jostai syystä sisällä, mikä oli aika tyhmää. Mut ainaki kuukausia ollu kuivunu.
Sainki tosta uuden kataja, saa yhen tai kaks jousta jopa. Muute vaa kattoo et kuinka keskeltä puolittais ton, kun tossa toi vahvempi puu aines, ku vatsa ei niin suora ton syvennyksen takia. Oksiaki pitäs kattoo
Tossa kuvia vähän tosta, sujuu hyvin, muute vaa saada karkee muoto varovasti että taipuu. Sen jälkeen vuolen nokkipäät/tai suoraa vaan liimaa päihin ja pistän kuivaa pienessä kurvissa puristuksessa. Aikaa mietiskellä liimaisko jänteitä vahvisteeks tilleröinnin jälkeen (Siis vahviste että mahdollisesti halkeamia ei tule tai oksilla isoa haittaa. Oisko liimakerros toinen hyvä vaihtoehto?). Vai testaisko ensin ku kuivattu ja tilleröity pikkasen jokune määrä nuolia ampuis?
