Eläkevaari sarjatyöstää: Viisi bambuselkäistä aluillaan. Kolmeen osagevatsa, kahteen lemonwoodia. Neljään cumarusäle ja yhteen hikkoria. Kaksi on jo liimattukin nippuun ja loput viikonlopun aikana.
Onhan coret päihin ohenevia?
Enpä ihan niin paljoa ruvennut hifistelemään, vaan n. 5 mm siivulla läpi jousen, kuten kaikissa tähän asti tekemissäni. 
Toissa päivänä, eilen ja tänään liimatut osagevatsaiset. Eilisessä, keskimmäisessä hikkoriydin, reunimmaisissa cumarua. Lemonwoodit cumarun ja bambun kanssa nippuun huomena.
2 tykkäystä
Kokeile ihmeessä! Voit huomata jonkinlaisen eron 
Jo tulee jousia. Siellähän on legendaarista lemonwoodiakin. Oletko sitä ennen käyttänyt?
@M.Reinikainen
Mikä estää selkä- ja vatsalaminaattien ohentamista tuonne 2-3mm asti? Taulujousessa ei liene haittaa 10-12mm paksut nokit.
Cumaru ja oikotasohöyläni estää 5 mm ohuemmat listat. Kokeilin 4 mm ja sen verran kiharaa kamaa oli, että silpuksi meni… Täytynee tehdä joku jigi tai käydä Tuomolla rumpukoneella ja jigillään hiomassa laminaatteja oheneviksi.
Olen jousiaihioissani vetänyt lapojen kärjet 12 mm:iin (pyöreäksi) tilleröidessä ja sitten lopuksi kartioporalla sarveen, kun keppi muuten on valmis. Näin siihen jää selkä- ja vatsamateriaalia coren ympärille ihan sopivasti. Eihän ne kärjet duunia tee, eli taivu, niin kestävät kyllä.
Lemonwoodia en ole aiemmin käyttänyt. Ostin pari vuotta sitten yhden staavin, jonka halkaisin kahtia. Vaikuttaisi mukavalta työstettävältä, vaikka ei kaikkien jousinikkareiden mielestä parasta jousikamaa ole, vain keskinkertaista. Värikin on pliisun vaalea.
Meinasin siis että 12mm on suhteellisen paksu. Mulla on tossa tuo 155 paunanen vuorijalava jonka nokit on samaa luokkaa, itseasiassa sarven juuresta 10mm. Jos nyt haluaisi ohkaiseksi, voisi karsia siis vielä.
Mutta kuten sanoin, ei liene haittaa 12mm kärjet taulujousessa.
Juu, ei ole ”haitanneet”, kyllä niillä 80 jaardia on maastossa mennyt ja lähemmäs ihan mukavasti.
Lemonwoodit liimauksessa ja osagevatsaisten selkä sahattu muotoon ja sivut hiottu nauhakoneella. Sitten se on kait aloitettava (ensi viikolla) raivoisa raspaaminen, viilaaminen, siklaaminen, hiominen ja aina välissä taivuttelua tilleritelineessä.
2 tykkäystä
Se menee näillä trooppisilla puilla niin, jotta saadaan kaikki mehut irti on sisä coren myös ohennuttava maltillisesti kärkiin.
Koska siinä missä saadaan tasa paksuisella corella (painava tropiikin puu) noin 60lb jousi joka heittää (sanotaan vaikka 500grain) nuolta +170fps niin jousi jonka kärkipaino on lähes puolet edellä mainitusta jousesta voidaan saada jopa 25fps heittoa lisää.
Selä laminaatta myöskin kannttaa ohentaa päihin itse teen sitä myös jatkuvasti niin kuin moni muukin.
Sisä coge kannattaa ohentaa silloin kun tehdään ELB tyylisisä jousia. Litteissä hyöty ei ole sama muuta kuin ihan ääripäässä.
Vatsa laminaatin jättäminen tasapaksusksi on vähän niin ja näin koska siltä muolelta muuten kin ohennetaan tilleröinnin yhteydessä. Tietenkin jos tuntee puut joita käyttää…
Pitää myös muistaa, että Bambu on se kovin luonnon materiaali mitä selkään voi liimama. Kyllä se kestää ohentamisen. Ja jos sille vähän lämpöä näyttää niin vatsanakin menee erittäin mukavasti.
Bambun, joka on kevyttä kamaa, osuus lapojen kärjissä on näissä jousissa aika iso, sillä sekin on n. 5 mm paksuudeltaan. Cumarun, hikkorin ja osagen keskinäiset tiheyserot eivät kummoisia ole, eli kun jousta ei muutenkaan trimmata äärimmilleen, ero heitossa tulee olemaan minimaalinen. Lisäksi lapoja raskautetaan vielä sarvinokeillakin, osassa ehkä hirven tai peuran, jos/kun puhveli sattuu loppumaan. Ja onhan se nähty, että 220-230 metrin nurkille lensi taulunuoli aiemmilla samankaltaisilla tekeleilläni, niin ei ne mahdottoman huonoja heitoltaan ole.
Juu noinhan se menee. Itse en tule kylläkään koskaan jättämään kärkiin yli 4mm paksuutta jos kyseessä on bambu. 2mm kärkiin on ihan riittävä jopa yli 150 paunaisellekkin.
Ja siis mitä enemmän bambua käyttää sitä pehmeämmän jousestaan saa. Ja sitten taas kun sitä trooppisen coren osuuttaa lisää niin kärkien palautus vähän laskee. Nää on näitä.
Mutta kyseessähän ei ole tropiikin puu, vaan tuommoinen pihlajaa vastaavan tiuhuista puuta. Jos tropiikin puulla viitataan painavaan.
Tässähän ei Mikkelle jousta tehdäkään, vaan Lehtikselle.
Miksei Mikke sun jäykempi jousi heittänyt taulunuolta yli 200 metriä kuten Lehtiksen? 
Esitteleppä omia laminaattejasi kun noin innolla niistä puhut, kiinnostaisi minuakin nähdä kerran näin näkemykset eroaa.
Mun mielestä kärkien puuvalinnalla kikkailu on aika triviaali asia. Sitä ennen monelle olisi etua ihan vain kärkien pienentämisestä.
Oliskohan tähän jotain dataa? Laskeskelin nimittäin taannoin, että jos tasapaksun, noin 3 milliä paksun keskilaminaatin vaihtaisi ipestä haapaan, niin jousen nopeus kasvaisi noin 1–2 fps:ää lavan massan pienenemisen takia. Haapa vaan ei kestä ytimenä, vaahtera on ehkä paras valinta mutta massan säästö pienenee edelleen.
Massan säästö on aika vähäistä - selkä 3 mm, vatsa 4 mm, ydin 3 mm. Ei siinä enää paljon ole puuta. Toisekseen, mitä lähempänä lavan kärkeä ollaan - jossa massalla on eniten merkitystä - sitä vähemmän siellä on puuta, jonka massaa voi pienentää.
Oikeastaan ainoa syy ohentaa laminaatit valmiiksi ennen liimausta on se, että silloin tilleri on sisäänrakennettu ja parhaimmillaan lapojen kaventamista vaille valmis. No, helpottaahan se muotoon liimausta myös.
Cumaru on keski sekä pohjois etelä amerikan natiivi.
Lemon Uusi seelanti.
Hikkoria löytyy montaa sorttia Kiinasta, Indokiinasta ja Intiasta. Keski Yhdysvalloissa 12 lajia, neljä löytyy Meksikosta ja kahdesta neljään lajia Kanadasta.
Osage taas on aika lain Texasilainen.
Onko nämä puut muka mitenkään verrannollisi pohjois maisen höttöön pihlajaan???
Vedätkö tähän nyt sen mun jalavan jotä vähän tilleröitiin enkuissa ja ammuttiin sisään Hikiällä? Vai mistä kepistä puhut?
Laminaatti jousella en ole muistaakseni pituutta ampunut kuin kolmella eri jousella ja edelleen alle 50lb jousien enkka on minulla.
Tuomo:
Joka jousessa on ilmeisesti 5mm core?
Tuo 25fps viittää näihin enkkujen mestarien lähes teolliseen laminaatti jousi fanatismiin jossa kärjet ovat lähes täysin pyöreitä tankoja ja joissa on tuo +5mm niin selkä että vatsa laminaateilla. Näitä on eräs tekijä vähän kaventanut ja sanoilla mitoilla ymmärtääkseni tilannut jousen jonka sitten ohensi jälkikäteen ja tulos oli tuollainen.
Jokainne saa tehdä ihan mitä ikinä omilla puillaan haluaa.
Luin näistä jenkkien sisä coren ohenteluista paleoplanetilla aikoinaan ja kyllä siellä kaikki kannusti
ohentamaan coret päitä kohden. Tietenkin puulajilla on paljonkin väliä ja onhan se
sanomattakin selvä, että tasapaksuisen sisus laminaatin tekeminen on 100% helpompaa kuin ohenevan.
Radikaaleimmat onhenevat täysin olemattomiin ja siihen päälle toinen kerron kärki palaksi. Samaan tapaan kuin noissä sinunkin reflex laminatti jousiesi kahvoissa.
Kyllä sillä tekee ihmeitä jos ohennetaan se +2mm niistä pois päihin mentäessä.
Kärjen muoto määrää sen miten massaa voi vähäntää. Itse käytän vain ovaalia (tai vesi tippaa jos haluan yli ohuet) muotoa laminaattien kärjissäni.
Nyt puhuttiin corepuusta ja minä puhuin vielä tarkemmin lemonwoodista, olisi pitänyt se erikseen vielä mainita.
Wood database lupaa lemonwoodille(Calycophyllum candidissimum) ja pihlajalle(S. aucuparia) lähes identtisiä tiheyksiä. En puhuisi pihlajan kohdalla kuitenkaan mistään hötöstä.
Tuomolta tulikin siinä samaa asiaa mitä vähän arvelin, suuremmilla puuvolyymeilla hyötyä saattaisi tulla, mutta ei näillä 10mm paksuilla nokeilla. Ulkonäöllisestihän se voisi olla kiva, mutta kuten mainittu, ei välttämättä jaksa nähdä vaivaa.
Se täytyy vielä sanoa, että en henk. koht. luota kenenkään chronomittauksiin, en edes omiini! 
Saatikka sitten 15% parannuksiin tällaisessa tapauksessa.
Jos koet että se ei ole verrollinen laminaattiin, ei sitten. Minun mielestä on sen verran että 210m ylitys laminaatilla ja taulunuolilla on kelpo tulos - joka puhuu puolestaan tässä kärkien keventämisessä.
Myös tiedät varmaan, että on eri asia ampua 200 greinistä pituusnuolta kuin 500 greinistä taulunuolta. Toisessa tapauksessa kärkien massa vaikuttaa huomattavasti enemmän kuin toisessa.
Paljonko on alle 50 paunaisten enkka? En tämmöistä muista, kun eikös se sun 50 paunainen lopulta vedetty pidemmälle, jolloin paunat nousi rajan yli? Jos kerran paunaluokilla ollaan ampuvinaan, pitäisi tilanne olla selkeä eikä yliveto saisi jättää kysymysmerkkejä ilmaan.
Minä olen ampunut kotipellolla höttöpihlajalla 45 paunaa ja 255m. Ensi kesänä voidaan toki ampua tästäkin luokasta kilpaa… Jospa voitaisiin ruveta jotain luokkarankingia pitämään sitten!
Tää menee nyt niin maan helkkaristi off topikin mut olkoon.
Sinä itse vedit pihlajan tähän mukaan omalla kommentillasi.
Esa puhui, että “Cumarun, hikkorin ja osagen keskinäiset tiheyserot eivät kummoisia ole,”
Minä kommentoin, että en jättäisi yli 4mm paksuutta bambu kärkiin ja ohentaisin myös corea kärjistä.
“Miksei sun jäykempijousi heittänyt taulunuolta yli 200 metriä kuten Lehtiksen?”
Täh? Mistä tässä oikein puhut??
Jos viittaat nyt johonkin Esan +80lb lainaattijouseen ja tuohon minun viimeksi käyttämääni (saman jalava kuin enkuissa ja hikiällä) noin 73 paunaiseen +2 tuumaa myötäkäyrään selffariin niin mitä yritäin tällä vertailulla todistaa? ei nyt oikein aukea…
Juu tropiikki kommentti oli vähän paksulla pensselillä vedetty linjaus. En jaksanut ajatella kun veressä oli jo muutenkin yli 2% humalaista…
No on ne sentään 10 000 kilsanverran lähempänä päiväntasaajaa kuin me.
Minulla on tasan yksi virallinen alle 50lb jousien tulos ja se on tuo laminaatti.
Viittaat nyt tuohon 2011 laukaukseen jolla saatiin 274m. Niiin kuin olen jo useaan otteeseen sanonut, että ammuimme vilppolan kanssa Vilppolan nuolia vielä kisan viimeisen kirroksen jälkeen testimielessä Vilppolan 300m voittonuolilla yhden kierroksen. Simo oli pitämässä tausta kangasta. Lennätimme yhdessä vuorotellen joku 12 nuolta joista ykis oli tuon 274m kohdalla. Vaikka yritimmi muyistaa kumpi ampuin minkäkin nuolen niin tämä voitto nuoli jäi silti mysteeriksi. Käytimme siis Vilppolan nuolien kylkiin merkattuja numeroita.
Muut nuolet olivat siinä metrisinnätänne heti läheisyydessä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.
JA KYLLÄ! Vilppola veti nuolen tappiin pari kertaan ennekuin tästä huomautin. Eli parille nuolelle varmasti tuli se +3-5paunaa enemmän rasitusta. Alunperin jousi oli siis noin 48lb 26" tuuman vedolla. Vilppolan nuolet siinä 28" paikkeilla.
Se mikä tämä nykyinen alle 50lb laminaattien enkka suomessa on minun 254m. Jousi bambu/hikkori, Pituus: 3mm bambuliuska vuosien takaisen turmion hikkori lankku jousen selässä. 167cm pituutta nokki urasta toiseen. Setti nolla. Noin 43lb 26". Jänne ff 8 säiettä. Painoa jousella on 395g. Tilleri keskipainoitteinen ja kärjet raskaat.
Elina ampui samalla jousella viime kisoissa tuolla samalla kepilla ja hän sai 238m kun taas itse sain tuon 254m viimevuoden AR kisasta.
Tuukkaa lainatakseni:
“Mikellä sekin, 264 metriä ja ammuttu kivikausityyppisellä jalavaselffarilla. Samalla jousella on ammuttu pidemmällä, yli 50-paunaisella vedolla 274 metriä. Jousesta hajosi nokki joku aika sitten, ja Mikke seivasi jousen selkänokkilaminaateilla, mikä siirtää jousen pois yksipuisten ryhmästä.”
Kirposi kintaasta tämäkin ”buildalong”… mielenkiintoista kumminkin…
Sano vaan kun mitta tulee täyteen 