Bambu-ipe lonkkari

Paunoja 35@30", pituus 181 cm. Jäi odotettua kevyemmäksi, tarkoitus oli luokkaa 40~50, mutta ilmeisesti liian ohkainen & kapea ipe pala (~10x20mm). Settiä tähän asti tullut ~2", ei varmaan pitäisi jousia tilleröidä kuumalla ja kostealla kelillä. Tällä hetkellä tämän näköinen



1 tykkäys

Ihan jouselta näyttää! Kahvassa on roimasti taipumaa, mutta meneehän se varmasti noinkin. Seuraavassa laita kärkiä taipumaan enemmän.

Jos haluat tuosta 10mm paksusta ipeviilusta tehdä jäykemmän jousen, uskoisin homman onnistuvan 170cm pituudessa ja 28" vedolla.
Tätä jousta en lähtisi lyhentämään kun on settiä kuitenkin 2". Nyt eikun kovaa nuolisadetta taulua kohti.
Tuletko parin viikon päästä Turkuun kisoihin?

Kiva nähdä bambu-ipe jousia, minäkin nimittäin ajattelin pari liimata tässä syksyllä. Yksi viktoriaaninen lonkkari ja pituusammuntaan joku kunnon tykki. Saattaa olla että pitää laittaa keskilaminaatti…

Kiitos!

Nuo ylitaipuvat kahvan juuret (ertyisesti oikea) on alkuperäisessä paksuudessaan, pitää sitten jousta vaan keventää lisää muualta. Taivuttelin sitä liikaa huomaamatta että on kahvasta löysä, niin äkkiä se sitä settiä otti.

Enpä osaa vielä kisoista sanoa. Ammuntakokemusta on ruhtinaalliset ~2 viikkoa parin mökkireissun ajalta vuosia sitten, mutta nyt kun mainitsit, kyllä kisojen seuraaminen kuulostaisi hienolta kokemukselta. Pitää ottaa selvää!

Noihin kisoihin tulee porukkaa ihan laidasta laitaan, että rohkeasti mukaan vaan. Puhun siis vanhalinnan primitiiviasekilpailusta, pitää tarkistaa olikos se kisailmo jo tuonne laitettu.
Rata tehdään niin että nollia ei voi ampua, mutta ampujien väliset pisteet menee sitten jotain luokkaa 10 pisteestä voittajien 100 pisteeseen.
Joten tilaa on tulla kokeilemaan ja huti saa ampua vaikka koko päivän. :smiley:

Jospa sitä uskaltaisi, kattoo vielä :grinning:

Korjasin vähän jousen tilleriä, näytti omaan silmään paremmalta. Tarkistin myöskin myötäkäyryyden eikä sitä ollutkaan kuin 3~3,5cm… näytti paljon enemmältä.

1 tykkäys

Ihan hyvältähän tuo näyttää. Tuo on kyllä niin pomminvarma yhdistelmä ja mitoitus, että kestää kyllä hyvin käyttöä, vaikka tilleri ei olisikaan täydellinen.

Onko ylälapa oikealla? Itse laittaisin taipumaan vähän lisää lapojen puolivälin jälkeen, eli enemmän kärkitoimisuutta.

1 tykkäys

Oikealla on alalapa. Korjailen vielä tilleriä, ja aika varmasti lyhennän vähän alalapaa. Olin ilmeisesti ampunut sillä tyyliin 26" vetopituudella, 29"aan sain vetään käden ihan korvaan asti. Olin aika yllättynyt. Saisin sillä myös lavat enemmän samanpituisiksi, kun liimasin kahvan selvästi liian korkealle.

No, katkaisin noin 4cm alalavasta ja ihan vähän ohensin lapoja kärkien puolelta. Tällä hetkellä 36#@29", jousen kokonaispituus 177cm. Tällä kertaa laitan vetokuvan, jos näkisi paremmin muodon oikeassa vetotilanteessa ja seinää vasten.

1 tykkäys

Tähän sopii täsmälleen sama vastaus kuin tuolla toisaalla:

Tuota voisi vetää pitemmällekin, jos siltä tuntuu, että se oman tekniikan puolesta on mahdollista.

Joo, vedin 29" vedolle suunniteltua jousta varmaan 26". Seuraavan kerran otan nuolen mukaan ja varmistan että on täysi veto, eihän tässä muuten paljoa järkeä ole :grinning:

No, tätä taas hieman eteenpäin. Tilleripuussa alalavassa näyttää olevan pelottava sarana, mutta käsin vedettäessä se näyttää ihan ok. Kovaa vauhtia se tuntuu settiä ottavan, mutta siinä pidemmästä vedosta kuva.

Sen huomasin että välillä veto näyttää suoralta, välillä siltä että jousi kiertyisi voimakkaasti kuvassa vastapäivään, antaen vaikutelman että ylälapa taipuisi liikaa kahvan juuresta.

Tilleri noin millin negatiivinen

Liityin viimein paikallisseuran jäseneksi, eli nyt on tila harjoitellakin! Tarmoa täynnä innostuin vähän enemmän tätä viilaamaan, ja näyttäisi minun mielestä paljon paremmalta kuin aiemmin,jopa niin paljon ettei usko ettei tullut huomattua miten paljon parantamisen varaa tillerissä oli… Vanhalinnaa aatellen, onko tyhmä ideä vetää öljyt päälle ja harjoitella sillä siitä huolimatta, vai onko parempi pitää pinta vielä lupnnollisena? Tilleri +0mm

Kysynpä vielä, että vaikuttaako jousen voimakäyrän muotoon muu kuin jousen muoto? Nimittäin seuran jäsen vähän kokeili tuota jousta ja ihmetteli miten se tuntui jäykistyvän vedon lopussa. Ihan tavallisesti veti, joku 28". Sillä itellään oli jousessa vähän (ei oikeasti paljoa) reflex deflex muotoa, ja jäin miettimään että johtuuko vaan tästä vai voiko se olla jotenkin huonosti rakennettu.

Nätti jousi siinäkin tulossa. Näin on, kokoajanhan sitä huomaa miten joitain asioita ei aiemmin ole edes nähnyt. :slight_smile:
Laita öljyä tai älä, kisoihin saa tulla vaikka muovilakka jousen päällä. Toki ajatus on perinteiden kunnioittaminen, joten venelakan voi jättää pois jos näin ajattelee myös.
Päivän ne kuivuu kosketuskuivaksi… kai? Kiinaöljy ainakin.
Rekurvijousi säilyttää pehmeän vedon vipuvarren ansiosta ja sellaisiahan ne modernit taulujouset porukalla on.
Voin antaa sulle vedettäväks pari jännerekurvia/puurekurvia/sarvijännärin vanhalinnassa niin huomaat kyllä.
Käytännössä myös hystereesi vaikuttaa ja puun elastisuus. Pajusta jos teet jousen ja vedät sitä, tuntuu veto aivan tahmealta huonon elastisuuden takia. Verrokkina syreeni, joka on pehmeä hajoamiseensa saakka.

Teoriassa ei vaikuta, eli jousen muoto on ainoa voimakäyrään vaikuttava tekijä. Kuitenkin käytännössä materiaaleilla on pieni vaikutus kun jännitykset ylittävät suhteellisuusrajan. Eli puujousien tapauksessa materiaalin hystereesi vaikuttaa jonkin verran.

Joka ikinen yhden jänteen jousi jäykistyy vedon loppua kohti, myös modernit rekurvit - yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Jos voimakäyrästä lasketaan derivaatta, niin siitä nähdään hyvin, miten jousen jäykkyys muuttuu vedon funktiona. Jousilla alkuveto on aina jäykin, jonka jälkeen vedon kasvu pienenee. Vetojäykkyys kasvaa toki koko ajan vetopituuden funktiona. Katso kuva liitteenä, netistä napattu kuva kahden erilaisen lonkkarin voimakäyrästä:

Niin sanottu “sweet spot” on näillä jousilla siellä 19–22 tuuman kieppeillä. Sen jälkeen vetojäykkyyden muutos rupeaa taas kasvamaan ja voidaan sanoa, että jousi alkaa “stakkaamaan”. Moderneilla rekurveilla käyrä on periaatteessa samanlainen, muutokset ovat vain pienempiä ja derivaatan minimikohta myöhemmin. Viime vuonna eräs valmistaja julkaisi ensimmäisen rekurvin, jossa vetojäykkyys oikeasti pienenee vedon loppuvaiheessa, eli derivaatta on negatiivinen. Jousessa on hyvin voimakkaat rekurvit, jotka avautuvat sopivasti vedon lopussa.

Lyhyesti, jos haussa on pehmeävetoinen jousi, niin suoran jousen pitäisi olla mahdollisimman pitkä tai sitten jousen pitää tehdä rekurvit. Mitä jäykempi alkuveto, niin enemmän jousi varastoi energiaa ja sitä pehmeämpi on vetotuntuma loppuvedossa.

Mielenkiintoista. Vaikuttaisi siis siltä, että liki 180 senttinen pitkäjousikin stakkaa siinä 26" paikkeilla. Luulin että stakkaamista tapahtuisi siinä vaiheessa vasta kun jännekulma lähestyy 45°. Oletteko te, enemmän näitä jousia tehneet, stakkaamisesta välittäneet suoria jousia tehdessä, vai kuuluuko se vaan tyyppiin?

Jos viittaat tuohon kuvasi jouseen, ei siinä mun mielestä stäckäämistä tapahdu. Eikä tapahtu 180 senttisessä jousessa 26" vedolla. Paljon lyhyempiä jousia vedetään pidemmällekin, eikä meikäläinen huomaa mitään eroa niissä. Ehkä kokonaisuutena suora jousi vain on hieman erilainen voimakäyrältään, voitaisiinko siis sanoa että suora jousi alkaa jo ensimmäisen 15" jälkeen stäckkäämään?
Tuommoista 180cm jousta vedetään vaikka 32" jos se mitoitetaan juuri optimisti. Jenkit tekee suoria jännejousia 120-130cm mitassa ja vetää näitä 28 tuumaa. Siinä on sitten sitä taipumaa ja stäckkäämistä. :smiley:

Mikäli haluaa jännekulmaa “optimoida” voi kärkiä jättää jäykemmäksi. Käänteisesti mitä taipuvammat kärjet, sitä huonommaksi jännekulma muuttuu. Eli myös mitä lähempänä keskikohtaa jousi taipuu enemmän, sitä parempana jännekulma säilyy. Sinällään näillä ei ole merkitystä, nuoli lentää tauluun ihan kivasti ilmankin. Sitten viimeisen 10% saaminen jousesta on eri, pituusammunta, lyhyet jännejouset, sarvijännejousien profiilit on aika tarkkaa peliä jne.

Kiitos, jo selvensi! Eli eri voimakäyrästä vaan johtuu. Olin jäänyt tuota Tuomon käyrän sweet spottia miettimään, että pitäiskö veto jättää siihen pisteeseen, mutta ilmeisesti ei :slightly_smiling_face:

Jousen sain vähän sinnepäin hiottua ja öljykerros päälle, ja lopullisella versiolla muutama tunti ammuntaa. Tuntui oikein mukavalta vetää, ehkä johtuu muutamasta pois tippuneesta paunasta, enkä ollut ainut joka sitä tänään kehui. Suur kiitokset kaikille avusta, välillä kyllä tuntui että saitte oikein kädestä pitäen neuvoa. Tämänlainen lopetus tähän ketjuun, nyt vaan hampaat irvessä harjoittelua ettei ihan hölmöltä kisoissa näytä :yum:

2 tykkäystä