Niinpä…
Kyllähän tästä jousi tuli. Eilen kunnon kesän lämmössä tein sisäänajoammunnan, 72 nuolen kierroksen tivolitauluun, jonka jälkeen vaa´alle: 72 lbs @ 28". Todennäköisesti 30 asteen hellelämpö hiukan kevensi jousta, joten tavanomaisemmissa oloissa pauna tai pari enemmän löytyy vastusta. Ihan tavoitteen mukainen keppi muuten, mutta nuo punokset hiukan harmittavat, sillä tivolitaulupuolen lonkkarikisoissa joutuu vetämään ylälapaan mustaa teippiä peitoksi, ettei vaan voi mitään näkyvää käyttää tähtäysapuna. Minun ampuma- ja sihtailutekniikalla en kyllä pokaa ja sen merkkejä edes näe ampuessani, vaan kohde ja nuolen kärki ovat näkökentässä.
7 tykkäystä
Melkoista väri-iloittelua ovat Esan jousenkaaret, ihan luonnostaan.
1 tykkäys
Jatketaanpa tässä ketjussa hieman aiemmin aloitettua aihiota. Kahvapaksunnoksen kanssa kun on ollut ongelmia parin aiemman jousen kanssa, kokeilen nyt turvottaa kahvaa vatsa- ja välilaminaatin välissä. Höyläsin eilen osagevatsalaminaatin ensin sileäksi ja sitten sahasin päistä paksuudesta pois reilun 50 cm mittaiset kiilat, jotka käänsin kohti kahvaa. Pienen laskuvirheen takia niistä tuli vähän lyhyet, joten paikaksi pätkä cumarua V-liitoksilla keskelle ja paketti kasaan Smooth-On-epoksilla. Cumaru tulee jäämään kokonaan piiloon kahvanahan alle. Tänään sitten siivosin liimat ja hioin välilaminaattia vasten tulevan pinnan alustavasti sileäksi. Lupaavalta näyttää. Täytyy vaan nyt tarkkaan pohtia, ottaako varman päälle ja laittaa seläksi mosoa, vai uskaltaako kokeilla loota. 
1 tykkäys
Selkä tulee tuolle cumarulla paikatulle puolelle?
En ihan ymmärtänyt laskuvirhettä, eihän kahvavahvikkeen tarvitse yli metriä olla pituudeltaan. Mutta toiminee kyllä tuolla rakenteella, ja kahvaan voinee lisätä paksunnoksen vatsapuolellekin tarvittaessa.
Ideana oli siis sahata kiila ja kääntää paksu pää kahvan kohdalle niin, että sahauslinja jää suoraksi ja hiomista vaille valmiiksi purppurasydämen laminoimiseksi. Vannesahanterä tietenkin otti omansa, joten jonkin verran pidemmälle ja loivemmin olisi viiva pitänyt piirtää, niin olisi saanut osagekiilojen päät yhteen. Näillä lyhyemmillä kiiloilla olisi aihioon tullut turhia mutkia liimapintaa ja jatkoliimausta ajatellen. Nyt cumarupalikan kanssa, joka siis tulee purppuran ja osagen väliin, ja kuminauhapuristuksen lisäksi korkeintaan kahva-alueelle tarvitaan liimapuristimia varmistamaan liimasaumojen tiiveys. Tällä alueellahan tulee kumminkin pientä kurvia, eikä laminaatit välttämättä suostu ilman riittävää voimaa asettumaan tiiviisti.
Melko selkeä voitto tuli tällä parsitulla jousella Joutsenossa tivolitaululiiton 50 metrin kisassa sekä alkukilpailussa että otteluissa viiden kisaajan kesken. Lämpöä oli parhaimmillaan 34 astetta vieden ehkä hiukan puhtia ammunnasta ja tulos 519 jäi reilut 10 pistettä pappaluokkien SE:stä. Hieno reissu sinänsä.
4 tykkäystä
Onneksi olkoon! Ja veikkaanpa että olit ainoa podiumilta joka ampui nuolia käden päältä sekä teki sen puujousella…
Jep. Ainoa ilman kuitusia ollut jousi kentällä (ja kaksi autossa).
Tuomolta sain eilen loo-bambusiivun, jonka tänään sahasin muotoon ja hioin liimapinnan tasaiseksi; kuvassa sinisellä teipillä selkäpuoli suojattu. Yksi solmukohta, joka tulee keskelle kahvaa, enkä aio sitä hioa tasaiseksi katkeamisen estämiseksi. Keskelle 6 mm purppurasydänsiivu. Jousesta tullee aavistuksen force-mallinen, kun kahvavahvike työntää selkää eteen ja pistin vatsan pöytää vasten puristimilla suoraksi. Liimojen tekeydyttyä huolellinen raspaus ja tilleröinti, jos vaikka nyt onnistuisi se “paras” jousi itselle.
1 tykkäys
Aihion liimaus onnistui taas kerran hyvin. Liimapurseet ja teipit poistettu ja nyt se saa huilata ainakin vuorokauden. Sitten vannesahalla ja nauhahiomakoneella sivu- ja etuprofiili lähemmäs lopullisia mittoja ennen raspiin, viiloihin ja sikleihin tarttumista.
3 tykkäystä
Lapojen päät pyöristetty 13 mm:iin ja vatsaakin rapsuteltu. Kahva-alueelta kavensin kepin 28 mm:iin, mutta jätin lapojen kohdalle leveyttä reilun 31 mm. Päätteeksi tälle päivälle liimasin sarvea nokkiaihioiksi.
1 tykkäys
Nokit viilailtu alustavasti muotoon. Seuraavaksi jatkuu tilleröinti.
Oli muuten hiostavaa verstaalla, vain 25 astetta lämpöä, mutta silti pää vuoti.
…kele, kyllä taas Lehtistä koetellaan. Ei kestänyt tässä osage-billettien V-liitos. Se petti, kun tilleröinti alkoi olla valmis loppuhiontaan. Onneksi loo, ydinsäle ja kahvapaksunnos näyttäisi ehjältä, joten poistetaanpa vähän reilumpi siivu osagea vatsasta ja liimataan uutta tilalle pitkillä viistehäivytyksillä. Täytyy katsoa, saanko jostain kosahtaneesta jousesta riittävästi osagea, vai pitääkö uhrata yksi neljästä jäljellä olevasta billetistä…
Perinnejousitekijän vakiokonsti: Punos ja liimaa!
1 tykkäys
Tässä lienee syy miksi perinteisesti on käytetty näissä “paljaissa” liitoksissa z-liitosta. Enemmän pinta-alaa kuin v-liitoksessa ja lyhyemmällä liitospituudella.
Esa löytää nyt urakalla näitä ongelmakohtia! Eikun taperoimaan niitä keskilaminaatteja. Ei tarvitse kummoista palasta laittaa väliin kun alkaa kahva-alue olemaan jäykempi.