Tämmönenkin podcasti löytyi (jakso 79).
Jang heittää vähän kalajuttuja, jänteet maailman parasta, sarvet maailman parasta, puut maailman parasta, kalanrakkoliima maailman parasta. Ja tietty kaikki maksaa vähintään tonnin 100g.
Noin muuten mielenkiintosta, mutta huomaako tästä että sarvijousimarkkinalla alkaa olla painetta kun pitää noin kovasti mainostaa omaa tuotettaan?
Monia hyviä pointteja tulee, muunmuassa miksi mongolijouset oli argali-vuohen sarvilla tehty ja miksi ostaa amerikasta metsästäjiltä peuran jalkajänteitä.
Koska päinvastoin kuin vesipuhvelilla, lampaansarvet on käyttökelpoisimpia juurestaan. Siellä on tiukin sarvi, leveyttä ja paksuuttakin. Tämän ansiosta mongolijousien lavat on leveitä heti kahvan juuresta.
Vesipuhvelinsarvilla tehdyt jouset, kuten turkkilaiset jouset on kapeampia kahvan vieressä kun suurin leveys tulee vasta puolessa välissä lapaa. Vähän ennen kasan eye:ta. Tässä muuten semmonen pieni detail mikä on itseltä jäänyt painottamatta. Jänneselystyksen jälkeenkin on hyvä katsoa että kahvan reunus ei kasva leveyttä liikaa jos haluaa autenttisen profiilin.
Toki, mongolityylisen jousen voi hyvin tehdä vesipuhvelinsarvesta, onhan se tiukempaa joten vaatii vähemmän leveyttäkin. Tuossa podcastissa Yuhua sanoo maksaneensa kahdesta argali trofeesta joku vajaa 10000 dollaria.
Jalkajänteet taas on hyvää jännettä, vähärasvaisia ja jotkut lajikkeet myös repeää helposti säikeiksi. Voipi olla juuri jotkut peuralajikkeet tämmöisiä. Osa noista lehmänjänteistä on tautisen tiukkaa ja täynnä ristiin meneviä jännesyheröitä joihin vaatii kärsivällisyyttä ettei vaan voimalla revi katki.
Nyt on osa jo spoilattu, tuon vihin piti olla kannustus kuuntelemaan itse!!!
Olen edelleenkin sitä mieltä (ennen kuin toisin todistetaan), että isojen kenguruiden jalkajänteet luultavasti olisivat parhaita. Kengut nimen omaan käyttävät isoja jänteitään kimmoenergian varastointiin liikkuessaan nopeasti eli hyppien. Kun on neljä jalkaa maassa niin jänteiden tehtävä on enemmän voiman siirto, joskin kyllä näyttäisi, että monetkin antiloopit myös käyttävät niitä varastoina. Olisi omituista jos ei luonnonvalinta olisi hieman muokannut kengujen jänteitä tehtävään sopiviksi, eri asia sitten on ovatko ne muuten ominaisuuksiltaan sopivia.
Kun itse puhun “hyvistä jänteistä”, tarkoitan helposti käsiteltäviä, helposti saatavia, halpoja jänteitä.
Oon tehnyt strutsin-, hirven-, peuran ja lehmän jalkajänteistä jousia. Samoin lehmän selkäjänteistä. Mutta kun en ole mitään suorituskykyeroa nähnyt niissä. Kai sieltä jotain pieniä eroja voi löytyä, mutta koko sarvijousi on yhdistelmänä niin käsittämättömän kompleksi ja jatkuvasti huomaa asioita joita ei ole osannut ottaa huomioon, ei ole kerennyt tälläiseen nyanssiin tarttua.
Jos jotain tasamittoihin tehtyjä lankkujousia selystäisi, sillä ehkä saisi eroja aikaan?
Laitahan jonkinlaista yhteenvetoa näistä, että mikä on tuntuma ja vaikutelma erilaisista jänteistä. Vaikka omaan ketjuun. Harvalla on tuollaista kokemusta erilaisista jänteistä.
Tosin se juttu on jänteissä, että tämmöiset mm. kaulan jänteet ei oikein toimi. On jotenkin löysää tavaraa. Venyy liikaa. Eikä muuten toimi ne penisjänteetkään, Grozerille tiedoksi. Lienee nämäkin venyvän liikaa? Jokainen voi kotonaan kokeilla… xD
Turkkilaisilla oli joku luokittelu eri jänteille, että kaulajänteistä pystyi tekemään lasten tai naisten jousia, mutta johonkin yli 50 paunaiseen ei kannattanut käyttää.
Eli jalka- tai selkäjänteet rulettaa.
Ennen käytettiin vähän tarkemmin eläimistä saadut jänteet, koska materiaalilla oli kysyntää, olihan se sotateknologiaa! Sitä sivutaan muuten tässä podcastissäkin, kun Qin dynastiassa maanviljelijä omisti vesipuhvelin lihan, mutta sarvet omisti keisari.
Kengut erosivat “oikeista” eläimistä aika kauan sitten, joten niillä on ollut aikaa kerätä mutaatioita jänneproteiinigeeneihinsä aika pitkään. Kaikki muuthan taitavat sitten olla keskenään lähempää sukua. Strutsi tietysti dinosauruksena eroaa paljonkin.
Voi kyllä hyvinkin olla ettei sillä ole normaalin jousen rakennuksessa paljon väliä. Pituusjousi saattaisi kertoa eroista enemmän, joskin kuvistanne päätellen suuremmat erot tulevat valmistuksessa.
Itse en näe asiaa ihan näin vaikeana, mutta pitkän linjan lujuusoppineena kaikenlaista on tullut nähtyä ja laskettua. Jousissa on yksi periaateongelma verrattuna moniin muihin lujuuskriittisiin kappaleisiin verrattuna. Sen kuormitus on muodonmuutossidottu, josta seuraa, että venymät ovat tavallaan tärkeämpiä kuin jännitykset kokonaisuuden ymmärtämisen kannalta. Paikallisesti tietenkin ne ovat tavallaan sama asia, mutta kapistuksen rajoitusten ja käyttäytymisen kannalta eivät.
Jos etelä-savo ei ole kaukana, niin meillähän kokoontuu täällä taas porukka lähi viikkoina jousiverstaalle. Siellä pääsee mukaan miettimään/rakentamaan komposiittijousiakin.
Riippuen kai vähän koronatilanteesta. Rokotukset on ja jos vielä jonkun pikatestin tekee niin eikö oo aika hyvä, ottaen huomioon että pienellä porukalla ollaa.
