Pituusammuntakilpailu on aivan huikea, vastaavaa ei tulla enää ikinä kokemaan Suomessa. Uusi Suomen ennätys parani peräti 107 metriä, ollen nyt 422 metriä. Samalla kerralla tehtiin kaksi uutta ennätystä, yksipuisten uusi ennätys on nyt 304 metriä. Valitettavasti vain 422 metrin jousi hajosi mutta onneksi Jerellä on tulossa uutta kalustoa, jolla ennätys voidaan siirtää taas uudelle sataluvulle…!
Oma tulos ikivanhalla työjuhdalla oli peruskamaa, 308 metriä.
Pituusammunnasta lisää myöhemmin, tässä joitakin kuvia.
Onnellinen pituusammunnan tuplavoittaja, Jere Nyström ennätysvälineineen (ensi kerralla sitten vähemmän silmille käyvä paita päälle…)
Ennätyskomposiitin viimeisiä laukauksia. Ilmeisesti kävi niin, että nuolen nokki hajosi laukaisussa, se johti tyhjälaukaisuun, joka rikkoi jänteen ja jonka seurauksena jousi hajosi ylälavasta. Harmillinen ketjureaktio.
Valitettavasti tarkistuslaskennassa paljastui muutama virhe, joka vaikutti sijoihin 2–5 verrattuna siihen, mitä paikan päällä ilmoitettiin. Maurilla oli neljä pistettä liikaa ja Joelilla kolme pistettä liian vähän. Syinä kirjoitussotku ja tulkintaepäselvyys - asiat tarkistettu ja nyt siis korjattu. Pahoittelen näitä virheitä, nämä olisi ollut mahdollista huomata jo kirjaamisvaiheessa.
Minä nousin toiseksi ja Mauri ja Joel jaetulle kolmannelle sijalle, Joel tosin ampui joka rastilla pisteille. Lauri ampui viidenneksi. Hyvin tiukka kisa Pasin jälkeen siis.
Tiukkaa oli. Mä näköjään hävisin käytännössä meidän kahdella ekalla rastilla koko skaban kärkisijoista. Mäyrä ja kojootti meni ihan pieleen! Pienet on marginaalit. Jossitellen: jos me oltais alettu kierros vaikka kolmelta rosvolta tai siltä alun sialta, niin olisi päässyt paremmiin hommaan heti kiinni.
Kiitoksia järjestäjille. Turun kisat ovat aina yksi vuoden odotetuimmista päivistä. Oli mukavaa nähdä tuttuja naamoja ja keskustella kaikenlaisista jousiin liittyvistä asioista, eräänlainen vertaistukiryhmä siis. Rata oli mielestäni erittäin tasapainoinen. Sopiva sekoitus perus eläinrasteja, haastavia eläinrasteja näreikössä, ja rasteja joissa on jokin juju.
Oma ammunta kulki paremmin kuin koskaan. Tein tietoisen päätöksen keskittyä tällä kertaa vakavasti ammuntaan ja se näyttää kantaneen hedelmää. Kannustavaa oli myös meidän ryhmän tiukka yleistaso; Tuomo, Rane, Menna, ja perusvarmat Jani ja Mika.
Kovin paukku oli ehdottomasti Jeren uudet SE:t (422m luonnonkomposiitti, 304m yksipuinen). On mahtavaa nähdä miten kova työ palkitaan!
Jousinäytöksen jälkeen ilta huipentui juhlalaukauksiin Simon 60-vuotispäivien kunniaksi. Puimalan musiikinsävytteisistä jatkoista osaa joku toinen kertoa paremmin…
Hienoa että yhdistävän harrastuksen ja intohimon ympäriltä löytyy niin paljon samanmielisiä, asiallisia ja suhteellisen selväjärkisiä tyyppejä.
Joo kivat oli kisat ja hyvä että tulokset tuli oikein korjattua, ja Joel sai ansaitsemansa sijoituksen. Ampui hyvin ja lauloi illalla vielä paremin. Oli Mennan kanssa huikeita tulkintoja hienoista biiseistä.Rata oli helpoin mihin tämän kesän kisoissa olen törmännyt ,mut primijousella vaikka se on kuinka hyvin tehty(Tir Bow) on vaan vaikeampi ampua kuin millä kierrän muita kisoja. Ja siksi nämä primikisat on niin mahtavia.Hikiällä tosiaan seuraavan kerran ja toivottavasti ampujat löytää ensi kesänä myös Keuruulle.
Mahtavaa että Joel mitaleilla! Onnet muille mitaleisteille myös. Joel yllätti kyllä kaikki huikealla ammunnallaan. Ei nollarasteja! Voitto oli Joelilla ihan hyppysissä. Aina tulee joku pummi helpostakin paikasta hyvällekin ampujalle.
Itse ammuin nuolet tasaisesti elukoihin. Toki ohikin. Esim Kojootilta-majavalle (eli kymmennellä eläinrastilla, yksi oli sammakko) ammuin ohi vain neljä nuolta elukoista
(ohi ainoastaan: 1 ilves, 2 jänis 1 kauris, loput 24 nuolta osuivat elukoihin). Miksi en sitten ollut korkeammalla pisteissä? Monessa elukassa siis kolme osumaa. Harmi että ne eivät olleet vitaaleilla juuri koskaan. 30 nuolta voi olla 30 pistettä tai sitten 90 pistettä, eli jos vitaaliosumat puuttuvat ni heippa… tuloksille.
Myöhemmin kuvia ja kaikkea lisätarinaa…
Mukava kisa vaikka oma ammunta menikin miten meni. Rata oli erinomainen, ainoa mistä valittaisin on liian korkeat ammuntatolpat jotka tulevat pahimmillaan alalavan tielle.
Tuomo mainitsi myös vähän epäselvästä tuloslomakkeesta. Voin laittaa Petikon Vaistoon tekemäni lomakepohjan jakoon jos joku haluaa sitä hyödyntää?
Ja siis Jeren 422m on kyllä päräyttävän kova tulos!
Ajatukseni oli Turussa viime viikonloppuna toki, kun olen vielä jumissa tässä Saksassa. Toivottavasti olen mukana ensi vuonna. Kivoja kuvia! Onnittelut voittajille, ja kiva Joel että pääsit sinne joukkoon.
Tuomo jo mainitsikin kirjoituksessaan pieniä viilauksia piseiden kirjaamisessa. On aina ikävää kun jaetaan palkinnot ja seuraavana päivänä tarkistuksen jälkeen voipi mennä uusiksi. Olisin mieluusti nähnyt Joelin myös palkintopallilla. Näissä virallisimmissa kisoissa on aina 2kpl kirjureita jotka pitävät kaikkien tuloksista huolen .Eli kaksinkertainen kirjanpito Ryhmän kapteeni tarkistaa ja ilmoittaa pisteet ja kaikki ampujat toimivat tuomareina kiista apauksessa.Kilpailukorttiin merkataan rastin pisteet ja koko ajan kumulatiivinen pistelasku eli ollaan pistetilanteesta aina kartalla ja molemmilla kirjureilla on sama lopputulos.Kilpailu kortit palautetaan ja saadaan heti loppupisteet mitkä on oikein ja Tuomo voi sit omaan tahtiin tehdä tämän hienon taulukon. Ryhmä koko vois olla 4-5 menee jouhevasti kisa ja ryhmät vois vaikka arpoa. Tämä ei lienee vaikea toteuttaa kosks kuitenkin on kyse kilpailusta.
Hyvää kuvaa Kaisu, mm. Knuutinpoikien tulinuolitervehdyksestäkin Simolle. Ja kyllähän mä taas voitin, yleisön edessä pudotuskisan. Eikä ollu eka kerta. Ehdotankin että n.100 hengen katsomot maastorasteille ensi vuonna. Ablodit hyvän osuman jälkeen innostaa… ja hauskaa miten eilen huonojen laakien jälkeen yleisöstä kuului kollektiivinen: oooiiiih…
Olisinpa tiennyt, että illalla oli tämmöistä erikoisohjelmaa Simon synttäreiden tiimoilta! Nyt tuli hieno iltatapahtuma missattua. Simolle kuitenkin vielä lämpimät onnittelut!
Kisa oli taas vallan mukava: sopivasti vaihtelevan haastavia ja hauskoja rasteja! Hyvä, että oikeudenmukaisuus voitti tarkistuslaskennan myötä. Ja olipa huima parannus pituusammunnassa! Ansaitut onnittelut kaikille eri lajeissa erinomaisuutensa osoittaneille!
Jeren vetokuvassa törkkiläisen kasankulmat ojentuvat täysin suoriksi. Jousesta otetaan tällöin kaikki irti. Kyllä se ihan tapissa on tai ehkä tuuma jäi varaa.
Alalapa paukahti. Alalavassa on myös selvästi huonompi tilleri. Kaari taipuu paljon lyhyemmältä alueelta kuin ylälapa. Ei ihme että tuolla stressillä jänteen irrotessa värkki paukahti.
Nyt odotetaan innolla Jeren ketjua, johon hän mittaa jousen huolella ja lajittelee eri materiaalien paksuudet.
Juha - ylälapa hajosi. Siinä oli nähtävissä kaksi pientä poikittaista murtumaa ja toinen näistä petti. Kyseessä oli ketjureaktio – nuolen nokki hajosi -> tyhjälaukaus -> jänne katkesi -> jousi pääsi lyömään niin sanotusti yli, jolloin vatsan murtuma petti ikään kuin vedossa. Jos nuoli olisi kestänyt, niin tällä jousella olisi ammuttu vielä monta laukausta, ehkä jopa merkittävästi pitemmälle, jos Jere olisi saanut vedettyä pari tuumaa pitemmälle hyvällä tekniikalla.
Mutta, niin vaan meni 422 metriä puolihajonneella, huonosti tilleröidyllä jousella, vajaalla vedolla ja aloittelijan tekniikalla… Kunhan Jere saa 100+ -paunaisen, hyvän turkkilaisen ja muutaman tuhatta peukalorengaslaukaisua siperillä alle, niin 500 metriä ylittyy kepeästi, ehkä jopa 600 metriä. Loppuu kohta Vanhalinnan pellot kesken!
Kiitos kaikille onnittelijoille vielä! Nyt oli hyvä hetki, mutta mukavahan noita on aina rakennella ja ampua. Koitetaan jatkossa ottaa vähän enemmän malttia, niin ei ihan näin pikaiseksi tusaamiseksi käy. Vasta suola-aavikoilla (jenkeissä) jengillä hajosi monta jännettä, entä moniko jousi katkesi? Ei yksikään…
Peräännyn heti sen verran että välttämättä ensi kevääksi en vielä uutta komposiittia pituusammuntaan tuo. Katsotaan kokonaisuus kuntoon ensin ja tehdään vaikka vähän erilaisia komposiitteja.
Juurikin näin. Itseasiassa tarkastin kotona niin nuoli oli 25". Ja koska nuoli tuli paksun kahvan taakse vedon aikana, oli siinä jo 1,5" ylivetoa. Hyvinkin oli siis 26,5" maksimiveto kasassa, ei harmita enää rikko. Alalapa tosiaan taipui huonosti, mutta ylälavasta jousi katkesi.
Jäykkyys tuolla vedolla oli varmaan jo lähempänä 80 paunaa, koska puntarilla aikaisemmin oli ollut 70# @24".
Sen verran voin sanoa että koskaan ennen kisaa en ollut vetänyt kuin 22-23" peukalorenkaalla ja silloinkin ampunut ehkä 20 laukausta. Hyvin jää parannettavaa siis.
Nokki pettää -> jousi lyö tyhjää -> jänne pingistyy akimmin ilman kuormaa ja ratkeaa -> jousi venkoilee vapaana ja taittuu yli -> räks. Harmin paikka. No tekevälle sattuu, virheist oppii ja kokemus karttuu.
