Yksi nuoli meni tällä kierroksella rikki, kun koukkasi polulla juuren alle ja lusto auki. Kolme katosi mättäisiin, mutta niistä jo kaksi on löytänyt tiensä takaisin viineen. Kateissa oleva otti railakkaan sivukimmokkeen ja on ties kuinka kaukana ja syvällä elukasta oikealle. Miinusta siis kaksi ykköspäivän viiden kivikkoon ammutun jatkoksi.
Jatkan edelleen kolmosena vain 20 pinnaa kärjestä… ei paha…
Toinen 3-nuolen kisa, kolmas osakisa ammuttu. Voitin kovan väännön jälkeen yhteistuloksissa ykkösenä olevan kahdella pisteellä ollen samalla päivän ykkönen. Kirittävää jäi huomiseen 2-nuolen päätöskisaan 18 pinnaa; pummeja ei kyllä kannata pahemmin ammuskella. Jerekin onnistui tänään ja kipusi takaisin kuumaan ryhmään huomiseen kisaan.
Penobscot-jousikin näkyi löytyvän…
… ja Jerellä aikaa esitellä Turkin reissunsa pituusammuntaa…
Joo, kyllä kysellään peukkuammunnasta ja jousesta. Ei paljoa tarvitse erikseen mainostaa… Onhan se niin erilaista kun kaikilla muilla.
Tänään oli hyvä päivä, olin peräti vain kolme kertaa kolmatta nuolea ampumassa. 25 kertaa sain ensimmäisellä tai toisella nuolella osuman!! Tosi jees. Nyt hyvät unet ja huomenna täpöllä kolmossijasta tappelemaan vaikka 50 pisteen erolla. 
Kisapaikalla ois nuolia tarjolla:
Myyntipöydälle oli ilmaantunut yksi jousi lisää, mutta ihan ei vakuuta minua kestosta…
Jep, niinhän siinä lopuksi kävi, että kuudes MM-kulta tuli ammuttua itselle. 18 pisteen takamatkalta lähdin tavoittelemaan Andreaa ja pikkuhiljaa hivuttauduin kisassa karkuun ja piste-ero oli syöty. Jere pisti tässä osakisassa hyvin hanttiin ja puolivälissä, kun minulla oli 163 täyspummin kera, hän kirjautti lukemiiksi 164, mutta sitten hänellä repsahti, kun minulla tahti pysyi paremmin kuosissa. Loppujen lopuksi voitin Andrean tässä kisassa 285 - 226 ja lopputulema Jeren jakamassa tulosluettelossa.
Joukkueena saamme vielä Pasi mukaanlukien HB-pronssia huomisessa palkintoseremoniassa.
Joku tarkkasilmäinen on saattanut kuvista bongata tutun näköisiä sinivalkoisia rauskusulituksia enemmänkin. Sininokkiset ovat minun ampumia ja punanokkiset Thomasin jousesta, mutta molemmat minun nuolipajasta. Syynä se, että Thomas tuhosi maanantain kivikkoisella avauslenkillä nuoliaan sen verran, että oli pelko nuolten loppumisesta kesken kisan. Minulla oli näitä punanokkisia varattu kaksi tusinaa ihan varmuuden vuoksi, joten myin Thomasille tusinan, koska Tuomon Jakkelle toimittamasta nuolihivakasta ei löytynyt tarpeeksi jäykkiä hänelle. Minun #67-69 kepit olivat juuri sopivia pitkän miehen pitkähkölle vedolle ja Thomas oli tyytyväinen niihin. Yritin kyllä ehdottaa, jos jaettaisiin niillä ammutut pisteet, mutta enpä niitä sitten tarvinnutkaan, kun pärjäsin “iha ite”.
Niih, ja se toinen tusina on tätä kirjoitellessa matkalla Brasiliaan, kun myin yhdelle Louisille sen joku aika sitten tekemäni 73 paunaisen Madake-Purple Heart-Osage Orange -jousen, joka oli mukanani toisena varajousena. Museostani rompetorille tuomani 82-84 paunaiset jouset ja #80 Hexshaft-nuolet kyllä kiinnostivat monia ja herättivät ihastusta, mutta kotiin pitää ne palauttaa. Heikkoja nämä nykynuoret…
Esan suoritus oli kyllä hurja, taas kerran. Jäykällä jousella Esa poimii mestaruuksia toisensa perään. Kyllähän niitä jäykillä jousilla ampujia on mutta harva niillä oikeasti osuu.
Mutta milloin Esa siirtyy todelliseen ammattilaisluokkaan eli VMHB-luokkaan? Siellähän ammuttiin vielä kovempia tuloksia! Saisi nuoremmatkin välillä jalometallia…
Nooh, minulle tuli huono päivä (lue: iltayö) siihen yhden nuolen kisaan. Liekö Rixun vastaava kisa kummitellut korvien välissä, kun silloinkin mokasin pahasti. Seuraavien päivien 3- ja 2-nuolen kisojen osumataajuus ykkösnuolilla tässä 1-n kisassa olisi antanut paremman kuvan papan kyvyistä ja 50-70 pistettä lisää tulokseen myös. Mutta, jos lehmällä olisi siivet jne…
Juha Juvania lainatakseni, mitäs minä ylemmisssä sarjoissa vanhojen ukkojen kanssa, kun nuorempien kanssa on hauskempaa. 
P.S. Eikä 73 paunaa ole jäykkä, varsinkaan kun veto ei kumminkaan ole täysi 28”. 
Ai niin, Ranelle tiedoksi: Eipä ollut hyttysistä/sääskistä/itikoista Ounasvaaralla riesaa, eikä muistakaan pistävistä ötököistä. Pienet suihkaukset vihreää Offia piti ne vähätkin loitolla, eikä kaasukäyttöistä karkoitinta tarvinnut kaivaa repusta lainkaan.
Se oli taas Esan kisa. Onnittelut vielä kerran mestaruudesta! Sulla on nyt värisuora noita kultamitaleja: sisäkisa, maasto ja metsästys.
Tokihan se ammuntataito siirtyy eri muotojen välillä, ainoa juttu vaan että saa homman alkuun ja varmuutta 3D kisamuotoonkin. Italialaiset ja sveitsiläiset usein kuiskutteli mulle että “Esa ampuu vaan pum pum pum ja kaikki nuolet eläimeen!”.
Mutta mites nyt se sun eläköityminen kansainvälisiltä areenoilta? Sillon jää kanarian saarien sisäkisat välistä jne… Vai tuleeko niin nopea come back?
Jos tuntuu että kaikki on ikäänkuin saavutettu niin saattaisihan sieltä löytyä haastajaa, ihan peräti ensi vuoden EBHC kisassa Itävallassa. Takavuosina HB-sarjassa on ollut 140 osallistujaa yleisissä miehissä, joten kilpailun pitäisi olla jonkin verran tiukempaa kuin näinä osallistujakadon vuosina.
Eihän me oikein edes treenattu 3D ammuntaa tai kisoja, mutta silti sinä kuittaat kultaa ja minä ammun noinkin huonon 1n kisan jälkeen vielä viidenneksi. Eihän tossa ole paljoakaan treenaamista ja kultaa saa joka vuosi?? Missä haaste…? 
Jos osallistujia tulee lisää niin sitten eri asia, kuten keskieuroopassa voisi näin tapahtua.
Kiitos… mieli halajaa kyllä… ja, kuten kisapaikalla muutaman kerran totesinkin: Never say never again…
Samaa huttua ne kotomaissaan pysyneetkin syö, joten olisihan se kiva kohdata.
Menna muuten kyseli fasessa jousista ja viestin, että sinulla on tilastot tehtynä. Sen verran sanoin, että ammuit ”nysällä” ja valtaosa oli +/-50 paunaisia osage-rekuja. Laitas tänne joku summaus, kun ehdit.
Missäs tästä on tieto? IFAA:n sivuilta en vielä löytänyt. Pitäisköhän tuo ottaa tavoitteeksi? Itävalta kiinnostaa jo kohteena sinänsä. Eikä pitäisi olla mitään ylimääräistä ensi kesänä, mikä voisi nousta esteeksi. Jos BH-kisa on Saksassa tai Itävallassa, niin silloin on osallistujiakin paljon, eli pitää olla rekisteröitymässä todella ajoissa. Varataanko kimppakämppä?
Nuo oli puheita paikanpäällä, tässä jotain konkreettista:
Näköjään joku esi-kisa pidetty kuten rovaniemen tapauksessa.
Ilmanmuuta otetaan kimppakämppä, voisi tuonne lähteä.
Lähtö juhannusaattona… Mutta ei haittaa!
Lennot Ljubljanaan, sieltä junalla paikan päälle. Tai autolla, jos haluaa enemmänkin reissata.
Kirjasin tämmöset. Aika lähelle pääsi oikeaa osallistumismäärää, kun taulukko sanoo 68 ja osallistujia oli kisassa 67kpl. Eli pieni tilastovirhe siellä joukossa vain.
@JMenna
Enkä ampunut edes jäykimmällä tsekatulla. Kaikkina kolmena päivänä käytin vuonna 2016 Australiassa lukemiin 73lbs@28" keventynyttä bambu-purppurasydän-cumaru-bulletwood-jousta, pituus 68,5" ntn. Tämä on ilmeisesti edelleen nopein jouseni, sillä Rollossa mukana ollut saman vahvuinen, mutta pari tuumaa pidempi tuore madake-purppurasydän-osage on aavistuksen laiskempi ja kolmas tsekattu, samoin reilusti pidempi, 78-paunainen mustabambuselkä on kesympi heitoltaan. Nämä varajouset vain käytin lämmittelyradalla testilaakien verran.
Noita mustiahan minulla on kaksi elossa ja taidan niitä lyhentää, ainakin toista, ja keventää lapojen kärkiä, mutta pitää muuten paunoissa, josko saisi lisäävauhtia niihinkin.
En ihmettele, koska tuommoiset 550 (?) grainiset nuolet mitä ammut on todella kevyitä yli 70 paunasille jousille. Kärkimassa on siinä keskiössä, mutta myös pituutta voi olla liikaa. Siinähän pituus ikäänkuin luo lisää kulkumatkaa lavoille ja kärkimassa, hidastumista.
Omalla turkkilaisella jopa 450 grainiset nuolet tuntuu keveiltä! 55# vetoa ja 530gn oli heti lepposampi ampua.
Lueskelin tradtalkin keskusteluja näistä IFAA kisoista field vs 3D. Ihan pätevää järkeilyä pitkien matkojen ammunnasta. Pitäisi olla joku kevyt, 3" sulilla oleva keppi joka lentää 220fps. Silloin olisi mestaruuteen ylttävät välineet. Mullahan nuolet lentää helposti kovaa, mutta sulkaa ja kärkipainoa pitää pystyä vähentämään. Saisin nuolet vaikka 250fps tuntumaankin 340 grainisilla kuusinuolilla 70gn kärjellä ja 3" sulalla. Kukapa ei semmoisella haluaisi ampua kun monet korkoarviot tulee ikäänkuin ilmasiksi?
Hitaammalla välineistöllä ärkitähtäämällä etäisyyksien arviointi on joka tapauksessa tuskaa ja arvaamatonta, samaan aikaan kun toinen ampuu nopealla jousella 50y vs 60y matkat niin että nuoli on 5cm ylempänä tai alempana. 
Tossa on ihan mielenkiintoista kokeilemista paljon. Nyt olen ampunut aika paljon lähes vedonmittasta nuolta, mutta tekisi mieli kokeilla vähän ylimittaista, kevyttä kuusinuolta… Tai sitten kokeilla välimerenotteella ja lonkkarilla. Mutta ennätyksiä ja mestaruuksia on pakko saada, mieluusti molemmilla tietysti.
Pari viimeistä osakisaa vetelin 500 grainisilla, 32 grammaisilla nuolilla. Kuusta ja 100 gn kärki. Kaksi ekaa päivää meni noin gramman tai vähän yli painavammilla seteillä.
Asiasta kolmanteen… kurkkasin tässä kuussa Unkarissa käytävän EFAC 2023:n osallistujalistaa ja vaisulta näytti. Vain reilut 200 nimeä ja historiikkeja taisi olla 7, joista yksi, Peter Franzen, AMHB:ssä. Suomalaisia ei ainuttakaan missään luokassa. Olisi siis halpoja/helppoja mitaleja tuolla jaossa, mutta ei “come back” vielä innosta, eikä taida rekkarointikaan enää onnistua. 
… ja neljänteen… EIAC 2024 Fuerteventurassa ensi maaliskuussa on vasta vajaassa sadassa osallistujassa ja vain kuusi HB-ampujaa; yksi AMHB:ssä… Hitsi, kun vaimo ei halua lentää kuutta tuntia lomailemaan…
