Tajusin vasta, että olen hyvää veistokirvestä vailla. Semmonen tuntuma kun on että hyvää veistokirvestä ja taitavaa otetta ei moni päihitä!
Vanhempien hyllyn perukoilta löytyi ruotsalaista terästä, Billnäs 1133 (1100g) ja Hults Bruk (800g). Uskoisin että tuo Hults Bruk on “the salen” mallia mitä vilkaisin heidän nettisivuja.
Koska varret puuttui, aloin siis varttamaan molempia. No eihän sitä nyt noin vaan klapipinosta löydy sopivaa puuta kirveeseen vaikka varmaan 5 mottia liiterissä koivua onkin. Sain kelpoisen varren vaan Billnässiin, kokonaispituudeltaan 46cm. Painoahan tuossa riittää noinkin lyhyeen varteen, mutta menköön ensalkuun. Terän olinkin aikoinaan tahkonnut oikean kätiselle veistopuuhiin sopivasti.
Nyt saa siirtyä bilteman 5e lasikuituläpyskät ja alkaa taas lastua syntyä!
Minkähän pituista vartta tuohon Brukkiin laittaisi. Olisko tuosta veistelyyn?
edit: Onpa muuten karannut hurjaksi kulma Brukissa. Kukahan on ollut asialla…
On kyllä tyylikkäitä! Jos se keskimmäinen onkin heittokirves. Terän muodosta on enemmän hyötyä just noin päin, ei varsi pääse estämään terän tarttumista.
Ja nyt vielä kysymys: Mikä tekee kirveestä veistokirveen? Englanniksi käytetään kahta termiä: carpenter´s axe ja carving axe. Miten ne eroavat? Tämä firma myy erityistä Swedish carving axea:
Sitä on saatavilla joko oikea- tai vasenkätisenä, joka on viistetty vain toiselta sivulta tai sitten viiste on molemmin puolin. Ilmeisesti tällä haetaan jotain hyvän veistokirveen ominaisuuksia. Mutta mikä kirveen ominaisuus lopulta tekee kirveestä hyvän veistokirveen, koska ilmeisesti em. kirves on erityistapaus.
Omia tuumailuja veistokirveen ominaisuuksista sanoisin, tarkasti mitoitetun painon kuhunkin hommaan ja hieman oikeankätisen viisteen. Ainakin jousihommissa tuntuisi mukava alue olla 800-1200g pää ja tommonen 40cm varsi. Sen pienempää en itse ainakaan kaipaa, koska sitten otetaan jo raspi käteen.
Arvelisin, että koko “veistokirves” on todella liukuva käsite, koska kirveellä veistetään niin montaa asiaa.
