Varsijousitajunnanvirtaa

Minun mielestä tähän viestiketjuun voi jatkossakin siirtää keskusteluja varsijousiosion ketjuista, jos siihen koetaan tarvetta. Tähän ketjuun voi minun puolesta muutenkin kirjoittaa varsijousiaiheista, jotka eivät suoraan liity johonkin toiseen ketjuun. Näin keskustelu pysyy maltillisena ja aiheen ohi menevistäkin aiheista voi saada uusia näkökulmia irti. Samalla lienee myös todettava, ettei foorumi ainakaan minun näkökulmasta ole blogi, vaan viestiketjut ovat eräänlaisia projektiblogeja.

1 tykkäys

Siinä on mielenkiintoinen väittely rekonstruktiosta. Oletettavasti alkuperäinen puukaari on viritetty puoleen väliin nuoliuraa noiden kavennusten taakse, toisin kuin Bichlerin rekonstruktiossa. Alkuperäinen komposiitti ei ole tuon tukin alkuperäinen kaari, vaan kenties myötäkaareva isopaunainen puukaari. Olen jo tehnyt tuollaisen varsijousen ja tiedän, että tuolla wippekammella virittää paunoja ihan hurjiin lukemiin saakka.

middle

Onko kukaan kokeillut mitä tapahtuu jos lähes suoraan teräsjouseen virittää ei kireän jänteen eli siis jossa ei ole juurikaan jännitystä levossa. Saattaisi kuvitella moisessa käytettävän kevyempää jännettä kuin esijännitteisessä ja lopun tukinhankaus voisi olla olematonta. Mielenkiintoisin seikka on tietenkin kuinka nuoli lentää.

Jänteen hankaus hieman tukkia vasten on historiallisesti korrekti asia, koska tällä pyritään estämään jänteen joutumista nuolen alle (misfire). Cranequin-varsijousissa jänne on pakko olla hankaamassa tukkiin, koska cranequinilla on tapana nostaa jännettä ylös. Leo Todeschinin kokemusten mukaan jänteen hankaus tukkiin menettää noin 10 % versus jos jänne ei hankaa tukkiin. Käytännössä tällä 10 %:lla ei kuitenkaan ole mitään käytännön merkitystä isopaunaisissa kaarissa.

Omien havaintojen mukaan monissa eurooppalaisissa varsijousissa suosittiin yllättävän ohuita jänteitä, koska halutaan varmaankin maksimoida jänteen painon vaikutus heittonopeuteen. Tuo, että laitettaisiin varsijousen teräskaareen jänne niin, ettei ole jännitystä levossa on nimenomaan heittonopeuden suhteen teräskaarissa turha asia. Sinne brace height:ttiin halutaan sitä jännitystä. Sitten katsokaapa lähes kaikkia museoiden varsijousten teräskaaria, jänteet on viritetty puoleen väliin nuoliuraa. Tuolta löytyy hyviä esimerkkejä:

En tietenkään väitä, etteikö myös teräskaareen voi tehdä hankaamattoman jänteen, kyllä siitä tuo noin 10 % lisähyöty on.

Onko olemassa yhtään ainoata varsijousta , jossa jänne olisi alkuperäisen mittainen? Tuolla jännityksettömyydellä voitaisiin saada pitkäikäinen ja luotettava jänne ilman (ehkä) suurtakaan tehon menetystä. Löisin vaikka vetoa, että joku on kokeillut, tuloksesta ei vain taida olla tietoa.

Ladatessahan jänteen paikalla ei ole niin suurta merkitystä kunhan päätyy kynnyksen taakse oikeaan korkeuteen.

Kun luin tuota Visan varoittamaa kirjaa, ymmärsin siitä että jänteen pituus pitäisi optimoida niin että se on vähän kireällä ns. Lepovaiheessa. Ihan löysäksi ei saisi päästää myötäkäyrälläkään kaarella.

Olisi kiinnostavaa tietää mistä tämä on peräisin, vähän kireällä ja vähän löysällä ei oikeastaan pitäisi olla isoa eroa. :grinning:

Kaarihan eteen mennessään lyö vähän löysän kyllä ensin kireäksi.

Voimakäyrä on tällöin suorempi? Ainakin paunat ovat korkeammat kireällä, kuin löysällä jänteellä.

Luultavasti näin ja max voima hieman laskee, mutta jänne kevenee. Vaikea sanoa mikä on tase.

On kokeillut, muun muassa Tod Todeschini - ja toimii. Mutta brace height:ttiin on laitettava aina jonkun verran jännitystä, ei voi olla käytännössä jännityksetön. Tässä on kaksi muuttujaa: teräskaaristen varsijousten paunat ja teräskaaristen varsijousten vetopituudet.

Ei ole isoa eroa, mutta pitkäikäinen ja luotettava jänne on toki muutakin kuin vain jänteen keveys. 800-1200+ paunaisissa eurooppalaisissa teräskaarissa orgaanisen jänteen tulee olla riittävän paksu, että se kestää isoja paunoja. Tätä ei pidä sekoittaa suomalaiseen varsijouseen, jonka jänteen paksuus on jopa 1,5 cm. Tällainen jänne on optimoitu iskemään paksua vasamaa, mutta voi johtua myös jänteen materiaalin laadusta.

Itselle on vielä kohtalaisen epävarmaa onko hamppu vai pellavajänne pitkäikäisempi tai toinen toistaan luotettavampi, koska kaikki Suomeen tuotava hamppu on osoittautunut varsijouseen omalla kohdalla käyttökelvottomaksi.

Kyllä Suomeen tuodaan kuituhamppuakin ja ilmeisesti viljelläänkin vähän se kaikki muu hamppu lie optimoitu THC:n tuottoon.

Se on se THC:tä tuottava naaras kannabis se sitkein josta se paras jänne tulee. Kasvattajat on vaan vähän nihkeitä niitä myymään :grin:

Se on hamppu! Kyllä kai siinä kuitumuunnoksessakin on hede- ja emikasvit, se kumminkin on nimenomaan jalostettu kuitutuotantoon. Tosin en tiedä onko määrä vai laatu ollut kriteerinä.

Ei kai ne THC kasvattajat sillä varrella mitään tee?

Ei ne teekkään sillä varrella mitään, mutta kun sellanen +40cm kokoinen kasvi sopii paremmin sinne kaappiin piiloon kuin sellanen jota me tarvittais :slight_smile:

Mulla on hämärä muistikuva, että Kalifornikationissa oli joku jalostanut 6 m version ajatuksella, ettei Smoky tajua sen olevan ruoho kun on niin pitkä.

1 tykkäys

Pisimmät kuituhamput täälläpäin on kasvaneet sinne 3,4metriin.

Eikö tuo jo riitä?

Riippuu miten punoo. Ymmärtääkseni on kirjallisia lähteit joissa jänne kehoitetaan punomaan ja toisissa ei. Näissä ei punotuissa jänteet ovat siis pidempiä kuin itse jousi jollain varsinaista twist:taamista ei tehdä.

Ja vaikka se hamppu olisikin +3m pitkä, niin se ei tarkoita että siitä saadaan kasa 3m jänteitä. Yksi kuitu saattaa yltää päästä päähän, mutta suurin osa jää sinne 170-200cm puolella ja muutama menee jpnbekkin 2,4m hujakoille.

laitoin lankavalle sähköpostia että tietäisivätkö yhtään kestävän hampun myyjää

“”"

VisaPelkonen

1

11 min

Alkuperäiset teräskaaret oli ahjohitsattu jopa 14 eri kovuisesta teräksestä. Niissä on puulaminaattijousien tapaan kompressio-tensio-idea, mikä antaa huomattavan suuremman lähtönopeuden jos verrataan yhdestä jousiteräslatasta tehtyyn kaareen. Tämän takia Todin jousissa ei ole alkuperäisiä lähtönopeuksia vaikka paunat ovat samat ja kaaret samalla tavalla myötäkäyriä. Voidaan kyllä väitellä tästäkin asiasta asiallisesti vaikka tuolla “Varsijousitajunnanvirtaa” ketjussa ilman että tukitaan tätäkään ketjua tämän enempää."""

Höpö höpö, kovuus ei vaikuta teräksen kimmomoduliin eli jäykkyyteen kuten on jo monesti todettu.

Puulaminaattijousen ajatus on käyttää vetopuolella vetolujaa ja puristuspuolella puristuslujaa puuta. Jos käytetään veto- ja lylypuuta niin saadaan lisää murtovenymää jäykyyden kustannuksella, mutta edelleen sama ajatus lujuuksienkin suhteen.

Seuraavaksi varmaan kuulemme kääpiöiden takomasta jousesta.

Jos oikeasti haluat nostaa teräksen jäykkyyttä niin siihen täytyy saada joko yksikiteinen tai monikiteinen pitkittäin suunnattu rakenne. Tällöin on mahdollista 207 > n. 300 GPa. Hyvää onnea sen aikaansaamiseen.

Hyvin erilaisten terästen kerrostaminen aikaansaa sisäisiä jännityksi, jotka joko aiheuttavat epätoivottuja muodonmuutoksia tai heikentävät kokonaisuutta. Tunnetaan joitain poikkeusrakenteita joissa on tietoisesti laminoitu kerroksia yhteen, mutta niissä on ajatuksena säröjen kasvun pysäyttäminen aroissa rakenteissa. Harvinaista. Toinen mahdollisuus on sitten ns. Mora rakenne jossa terän pehmeät pinnat sallivat taipumisen katkeamatta vaikka keskellä on normaali puukkokovuuteen karkaistu osa. Milli lisää paksuuteen ja se siitä, voi olla toimiva joissain hyvin erikoisissa paikoissa, mutta ei ole kumminkaan saavuttanut suurta suosiota.

3 tykkäystä