Jkoivusa:
Laitetaas nämä vanhat mallikaavavalokuvatkin vielä.
Eli miksi tämä toimii.
Kuva a:
Kuva b:
Molemmissa sama 12 ruudun iskupituus. ( ja sama rautasahanteräkaari)
Matalalla jänteellä kaaren kärjen poikkeama 6 ruutua
Korkealla jänteellä vain 3 ruutua.
Eli edellyttäen että lapa on molemmissa tapauksissa kyllin paksu kuormittuakseen samalla tavalla, on kärjen palautusnopeus kuivalaukauksessa massattomalla jänteellä sama.
Näin ollen korkealle viritetyn jänteen keskikohdan on pakko kiihtyä kaksinkertaiseen nopeuteen.
Jännehän ei ole massaton. Ja tästä tulee vielä lisähauskuus.
Jos molemmilla jousilla on sama vetojäykkyys, matalalle viritetyn jänne ei ole pelkästään lyhyempi ja
kevyempi vaan sen kärkisilmukat myös liikkuvat kiihdyksen aikana lyhyemmän matkan ja siis hitaammin suhteessa nuoleen.
Eli jänteen massan vaikutus heittonopeuteen on pienempi.
Siis hetki vain? Eihän tämä rautasahan terä ole edes myötäkäyrä? Suorahan se on molemmissa kuvissa jos jänteen ottaa pois? Onko tämä Jkoivusa:n teoria siis vain “uudelleenarviointi” vetopituuden merkityksestä yleisesti ottaen jouseen. Kuvassa b vetopituus on pienempi kuin kuvassa a, vaikka kuvaan b saa myös samankaltaisesti vetopituutta kuin kuvaan a rautasahan terällä.
Jkoivusa vastasi minulle siis näin:
Jkoivusa:n mallia voisi siis korjata alla olevan kuvan kaltaisesti
…
(olkoon tämä kuva: kuva c)
Muuten ihan kiva , mutta tuossa mallissa kaaren kärki kulkee suunnilleen kolmikertaisen matkan. Eli kaarta pitäisi myötäkäyränäkin ohentaa kolmannekseen , jotta se kestäisi.
Siis jousivakio putoaisi 1/27 osaan ja energiakapasiteetti kolmannekseen.
Siis analysoidaan vähän tarkemmin: Kaarta pitäisi myötäkäyränäkin ohentaa kolmannekseen, jotta se kestäisi.
Niin? Puukaarta pitää tietysti vähän ohentaa, mutta ei rautasahan terää! Jkoivusa vertaa siis kaksi täysin eri jousimateriaalia toisiinsa: rautasahan terän ja puukaaren.
Tässä vaiheessa täytyy minun muistuttaa Jkoivusa:aa jousen perusperiaatteesta: vetopituus on merkittävämpi tekijä kuin paunat. Eli kuva c on teoriassa kaikin tavoin tehokkaampi kuin kuva a ja kuva b niin rautasahan terän kuin puukaarien osalta.
On kaksi eri asiaa:
-Jousen energiakapasiteetti
-Jousen vetopituus