Ok, aloitan nyt projektin, missä rakennan 50-100 paunaisen pihlaja-pitkäjousen. Olenkin rakentanut tässä jo 5 kpl arviolta 50-100 paunaisia varsijousia. Ostan vielä paunamittarin, minkä avulla valitsen kaksi mahd. samanpaunaisen varsijousen ja pitkäjousen ja tarv. rakennan oikeapaunaisen.
Aion vertailla varsijousta pitkäjouseen ominaisuudessa:
-läpäisykyky (eri materiaaleihin) eri matkoilta
Teen excel-tyyppisen taulukon, missä vertailen näitä jousia ja niiden ominaisuuksia, ja postaan sen tänne foorumille.
Lähtökohtana on siis vain ja ainoastaan paunamäärä mutta eripituiset kaaret.
Kiinnostuksenkohteeni on, että onko lyhytkaarinen mutta samapaunainen varsijousi suhteessa pitkäkaariseen mutta samanpaunaiseen varsijouseen tehokkaampi läpäisykyvyssä eri matkoilta esim. 10-100 m. Asiaan vaikuttanee:
-vetopituus
-nuolen paino
-nuolen osumakulma
yms…kaikki tulee Exceliin.
Pitkäjousi tulee olemaan n. 180 cm pitkä, varsijousen kaari max 80 cm ja molempien jousien nuolenkärjet needle-bodkin tyyppisiä. Ainoastaan sulat ovat erilaiset, varsijousessa puusulat ja pitkäjousessa linnunsulat.
Projekti on tarkoitus olla valmis ensi kesänä.
2 tykkäystä
Kokeellinen ote ansaitsee aina kumarruksen. Pitkäjousia ja niiden jäykkyisiä varsijousia on toki testattu ja vertailtu aiemminkin. Vetopituus on niin keskeinen tekijä jousen energianvarastoinnissa, että pauna paunaa vasten varsijousi on musertavan paljon heikkotehoisempi liike-energian, liikemäärän ja konkreettisen läpäisyn suhteen.
Tekemämme kokeellinen tutkimus tähän asti on osoittanut, että 100-paunainen keskiaikaishenkinen mutta tehokkaampi (sanan varsinaisessa merkityksessä: energy in / energy out) puukaarinen varsijousi heittää nuolta samalla liike-energialla kuin noin 30-paunainen pitkäjousi. 200-paunainen 1500-luvun skandinaavisten varsijousten mukainen teräskaarinen varsijousi vastaa heitoltaan puolestaan noin 50-paunaista hyvin tehtyä pitkäjousta.
Edellämainitun perusteella on selvää, miksi kevyimmät keskiaikaiset ja varhaisen uuden ajan varsijouset olivat noin 200-paunaisia, ja varsinaiset sota- ja suurriista-aseet 300 - 1200-paunaisia. Pauna paunaa vasten pitkäjousi on 3 - 4 kertaa kovaheittoisempi.
1 tykkäys
Juuri näin. Testaan läpäisyä esim. eripaksuisiin nahkapaloihin yms, koska oletan että esim. 100 paunainen varsijousi voisi ainakin teoriassa teräväksihiotulla needle bodkin nuolella saada reijän aikaan paksuunkin nahkaan (~1-2mm) pitkältäkin etäisyydeltä. En näe asialle mitään estettä mikäli nuoli lentää kohteeseen oikeassa kulmassa. Tarkoitukseni on siis testata absoluuttista unarmed-läpäisykykyä. Keskiaikaista teräshaarniskaa ei läpäistä 100 paunalla. Keskiajalla on saattanut olla jopa 1500-2000 paunaisia varsijousia käytössä, joilla se onnistuu, muttei siltikään kovin pitkältä matkalta. Kiinnostuksenkohteeni unarmed-läpäisyyn on nimenomaan tuo nuolen kantomatka, koska 100 paunaiset jouset ovat jo sota-aseita. Kannattaa muistaa, että haarniskat kehittyivät osittain myös tehokkaiden varsijousten nuolia vastaan, vasta myöhemmin tuliaseiden yleistyessä kehitettiin ruutiaseilta ainakin osittain suojaavia haarniskoita.
Olen nähnyt ihan tavallisen +50paunasen lonkkarin lävistävän neulatyypin bodkinilla 2mm teräs levyn.
Olen myös nähnyt kun 120lb pitkäjousen nuoli pompaa kuin tennis pallo samanlaisesta levystä.
Haarniskoita on ollut niin hyviä kuin huonojakin. Tällä hetkellä yhtä ainuttakaan nimeltä tunnettua henkilöä ei hirtorian kirjoissa tiedetä joka olisi kuollut hyvän haarniskan läpi tulleesta nuolesta.
1 tykkäys