Nuoliviine on jousimetsästyksessä kriittinen varuste. Nuolten täytyy kulkea mukana äänettömästi, huomiota herättämättä, hyvin suojattuna, liikkumista haittaamatta, helposti ja huomaamattomasti otettavissa ja takaisin pantavissa. Mikään nuolenkantoväline ei täytä näitä ehtoja yhtä hyvin kuin vaakaviine.
Vaakaviinen peruskantoasento 1, kehon edessä. Viine roikkuu oikealla korkeudella (yksilöllistä) eikä tule jalkojen tielle. Viinen suu on sopivalla korkeudella oikean nuolen nopeaan ottamiseen.
Vaakaviinen peruskantoasento 2, kehon sivussa. Viine liikkuu tarpeen mukaan näiden kahden asennon välillä kirjaimellisesti sekunnissa.
Tarpeen vaatiessa vaakaviine voidaan nostaa hetkessä pystyyn kehon eteen.
Nuoli voidaan vetää vaakaviinestä kaikista ahtaimmissakin paikoissa. Liike tapahtuu alhaalla kehon edessä, eikä hälytä riistaa, toisin kuin selkäviintä käytettäessä.
Nuolet ovat vaakaviinessä täysin suojattuina oksilta ja sateelta. Niiden sulitukset eivät ole esillä riistaa säikyttämässä. Nuolet eivät kolise eivätkä kahise toisiaan vasten. Ne eivät koskaan putoa vahingossa viinestä esimerkiksi syvään kumartaessa, vrt. selkäviine kaikissa pointeissa.
Vaakaviine laskostuu kehoa vasten tiiviiksi, äänettömäksi ja tielle tulemattomaksi paketiksi ja vetää helposti 12 - 15 leikkurinuolta, näinkin kapeana. Huomaa jäykistinpuikko (pajunvesa) viinen pesän yläosassa.
Pointteja vaakaviinestä:
Liian jäykästä tai löysästä materiaalista tehty vaakaviine ei toimi oikein. Jäykässä, putkimaisessa viinessä nuolet hölskyvät kuuluvasti ja viine törröttää jousenkannon tielle tulevana ulokkeena. Liian löyhä materiaali laskostuu nuolten, ei pelkästään kehon päälle ja haittaa nuolten laittamista viineen ja pois ottamista. Aivoparkittu peuran, poron, vuohen tai hirven nahka on ominaisuuksiltaan täydellistä: pehmeää ja taipuisaa mutta ryhdikästä.
Vaakaviinen hihnan on oltava oikean jäykkyinen viinen pesään nähden. Liian ohut tai taipuisa hihna saa viinen hölskymään kannettaessa. Kaikista pahin yhdistelmä on raskas ja jäykkä viine, jossa on ohut ja taipuisa hihna. Huomaa kuvissa hihnan leveys: siinä on yhtä paljon nahkaa kuin viinen pesässä, ja kokonaisuus on vakaa ja äänetön. Lattea, pehmeä hihna lukitsee viinen oikeaan asentoon olalla sen sijaan että se pääsisi liukumaan pystysyynnassa edestakaisin. Nuoli on aina otettavissa optimaalisesta paikasta, riistakontaktiin keskittyessäkin.
Vaakaviinen oikea korkeus kannettaessa on keskeisen tärkeää. Liian alhaalla kulkeva viine osuu jalkoihin liikuttaessa, mikä synnyttää ääntä ja häiritsee keskittymistä. Senteilläkin on väliä. Kuvan viinen korkeutta on säädetty kolmesti nahan venymisen ja asettumisen edetessä, ja nyt odottaa seuraava kiristäminen. Kun viinen jäykistinpuikko kulkee reisilihaksen ylätaitteen korkeudella, on se oikealla kohdalla minulle, ja viine kulkee viidakossakin mukana - itsestään ilmoittamatta mutta hommansa timantisti hoitaen.