Uusi tyyppi heppu äijä eli esittely


#1

Moro.
Mie olen jo hyvän aikaa, itse asiassa hyvinkin monta vuotta lukenut teijen kinasteluja ja keskusteluja ja ottanut kaikenlaista oppia.
En ole koskaan välittänyt niin kovasti rekisteröityä koska ammun olosuhteiden pakosta suurimman osan Falcolla.
Mieluummin ampuisin omatekoisella primitiivillä, mutta olen niiiin rähmäkäpylä ettei niistä koskaan tule niin hyviä et kelpais.
Miun jouska historia on melkoisen pitkä. Olen nyt 50 v. Ja ampuillut melkein koko ikäni, niin kauan kuin pystyn muistamaan. Tietystikin on ollut taukoja, enempi mitä ampuma aikaa. Johtuen mm. Siitä etten ole löytänyt sopivaa jouskaa. Jossain välissä ammuin jopa taljalla, kun ei muutakaan ollut, sitten vanhalla olympia jousella josta raksin kaikki hilkkeet kuuseen. Ja aina välillä värkkäilin omia, mutta kaikkihan ne katkes. Mitä enempi tikua, sitä nopeammin.
Noh, nyt olis toiveena päästä opettelemaan ratsailta ampumista, kun pitäs tässä keväimen aikana tulla heppa taloon. Tosin ensin pitää kait opettaa se heppakin siis jänteen ääneen, voi muuten tulla kiiru…
Juu, ja joskus mie vielä joko teen toimivan metsästys kelpoisen primin, tai sitten nöyrryn ja ostan. Tosin on tuo metsällä kulkeminen pystykorvan ( tai karhukoira tai terrierin) kanssa ihan kivaa tuon epäpriminkin kanssa. Meillä on kyllä vaimolla yks Seikun tekemä, mutta siinä ei riitä paunat metsälle.
Miun erittyisiä kinnostuksen aiheita on Inkkarit, Suomalais-ugrilaiset ja viikingit, vaikka se Falco Vintage kait joksikin pitkäjouseksi pitäs luokitella?
Mut hei, vielä kiitoksia teille kaikille näistä vuosista jolloin olen teijen oppeja ammentanut


#2

Tervetuloa porukkaan mukaan kirjoittamaan. Hyvä kun on jousikulttuurisia mielenkiinnon kohteita. Ne ovat hyviä maaleja joita kohden omia jousia voi viedä. Ja niillä nuolia kohden maaleja.


#3

Tervetuloa vain mukaan! Se on mukavaa, että porukka jaksaa foorumin juttuja lukea, vaikka ei varsinaisesti keskusteluun osallistukaan. Etteivät nämä jää vain pienen piirin löpinäksi. Varsinkin vanhalle foorumille ehti kertymään valtavasti hyvää tietoa. Toivottavasti se toistuu myös täällä ja siitä on hyötyä mahdollisimman monelle.


#4

Tervetuloa!


#5

Mites se heppa :grinning:

Itse aloitin ampumaan kesällä hevosen selästä, ihan parasta! Pari suomenhevosta olen myös totuttanut lajiin. Just laitoin puuta kuivumaan, jos koittas ite jousta saada aikaiseksi.


#6

Jahas onpas mennyt aikaa. Heppa on, mutten ole selästä ampunut vielä kertaakaan. Ongelmaa on aiheuttanut meijen toinen heponen joka aina pillastuu kun toinen, tää ratsu Issikka häviää näkymättömiin. Nyt saattaa olla tulossa onneks helpotusta kun taloon tuli vielä kolmas, eläke-elukka seuraks. Paljon olen käynyt ampumassa tuolla hevoisten keskellä ja en usko että Fimur paljoa ottaa pulttia kun selästä ampuu. Nyt etsiskelen vähän stydinpää jousta. joku 50 paunaa ois hyvä. Miulla on tuo pitkäjousi ja sitten yks heppajouska. Mutta inkkari tai joku muu semmoinen ois kiva. Kun eniten just Diggailen inkkareita ja Viikinkejä…


#7

Huomenna taas menossa kurssille, hevosia ei ole totutettu, joten sitäkin lisää. Tunnin homma jos on järkieläin :slight_smile: 40-paunaisen jousen sisäänajo vielä menossa, mutta äkkiä siihen tottuu, vaikka alussa tuntui tosi jäykältä. Maasta ampumista pitäs vaan tehdä tosi paljon enemmän että osuiskin johonkin :slight_smile: Kesällä lisääntynee, nyt on vähän viileää sormille. Kiva asua Länsi-Uudellamaalla, talleja paljon ja ammuntapaikkoja putkahtelee lisää.


#8

Kehumatta… Itselläni on hyvä kun voin sekä ammuskella että ratsastella ihan omassa pihassa. Etenkin yks rajanaapuri on talvet pois, se osaa soittaa poliisit jos pihassa on nuotio ( ihan totta!). Mutta miun ampumarata ei onneks näy sen pihaan…