Uusi rakentelija

Terve kaikille! Tässä kirjoittelee tällanen 33v perheen isä, jolle siunaantu mielenkiinto tämmöistäkin harrastusta kohtaan.
Tai jouset kaikissa muodoissaan on aina kiinnostanut, ja totesin, että kaikenlaisella muulla kalustolla on tullut ammuttua, mutta jousilla ei niinkään.

Ideana itsellä ostaa joku hyvin käyvä, tehokas jousi, jolla silloin tällöin paiskoa nuolia.
JA tietysti veistellä muutama erimallinen jousi ihaaan ite.

Olen kolme isoreikäistä korkeapaine ilmakivääriä rakennellut, jotka luvitettu poliisilla, joten hullun rakentelijan vikaa on…

Täytyy myöntää, että ennen tämän sivun lueskelua, ei itsellä ollut mitään hajua puun käyttäytymisestä, tai miten kestävä ja toimiva jousi prakennetaan/veistetään. Luulo oli, että se vain veistellään hienoksi, ja thats it!

Idea aloittaa nyt, lähti siitä kun kaatelin takapihan jokimaiseman edestä puita, ja tuli pari sivullista kataja uhria.
Veistelin pojalle hyvän näköisen katajajousen, ja jännettä paikalle laittaessa räpsähti hienosti poikki.
Tästä sisuuntuneena nettiä kahlaamaan, että mitä (kaikkea) tein väärin, ja täällä ollaan.

Lähdettiin eilen sopivasti mökille, ja otin hätäpäissäni mukaan pajun runkoa, ja isohkon katan projektiksi. Pajun vitsa on tilleröintiä vaille valmis jo, kataja vaatinee hieman perehtymistä ja tutkiskelua.

Nyt aiheeseen tutustuttua, täytyy kyllä teille tekijöille ja tietäjille nostaa hattua, ja myöntää oma pienuutensa ja tietämättömyytensä!

Lisään tähän kuvia, kunhan keksin miten.

1 tykkäys

Tämä pajunvitsa siis puun itsensä muotoinen, eli olen vain veistänyt muotoja mukaillen, puukolla ja veistokirveellä.
Tuskin tuosta tulee sen kummempaa, kuin hyvä harjoitustyö :slight_smile:

Jänteet opettelin punomaan polyesterilangasta, johon käytin perus karhunlankaa, ja pari koelaukaustakin oli pakko ampua jo…

1 tykkäys

Tervetuloa voorumille, Lintsi! Harjoituskappaleet rulettaa, koska jousenteon sydän, tilleröinti, kehittyy vasta tehtyjen jousten myötä. On aina paras laittaa kädet lastuamaan kuten olet tehnytkin ja sitten kysyä neuvoa, että miten tästä ja tästä pulmasta pääsee eteenpäin. Nyt on sinullakin jo yksipuista RD:tä plakkarissa :slight_smile:

Jokainen toriukkokin tietää opastaa, että katajasta tehdään jousi, juu, mutta kataja on kyllä hemmetin herkkänahkainen, häiriönkirjoma jousiaines, josta tulee yleensä isotöisiä ja lyhytikäisiä, “tyhjästä” kosahtavia oikeita jousia. Pajunvitsat ovat varsinkin harjoittelupuina parempi. Mökkimetsissäkin kasvaa tuomea ja pihlajaa, joista tulee taidolla oikein käypiä muinais-asehia.

Tervetuloa minunkin puolestani. Ihan jousen näköinen tuo paju. Itse tein kolme ensimmäistä jousta haapapuusta, niistä viimeinen kesti satakunta laukausta ennenkuin räsähti.

Parhaan jousen olen tehnyt luumusta. Pehmeäheittoinen ja mukava peli. Luumu opetti myös tilleröinnissä miten tärkeää on venytellä puolivalmista jousta eli jumpata, se muuttui silmänräpäyksessä jäykästä staavista 45-paunaiseksi jouseksi. Puun mysteeri on se.

Luumu on tosiaan kumimainen jousipuu. Ja jousi, jonka saa juuri ja juuri vireeseen on aika lailla sopiva jäykkyydeltään kunhan puu käy läpi perusvirumisensa, ihan mysteerittä. Tärkeä neuvo aloittelijoille.

Tervetuloa Lintsi.

Kiitos kiitos :slight_smile:

Kyllä noita harjoituskappaleita vaatisi varmasti enemmän, kun jaksais tehdä, ennenkuin “osaisi” oikean jousen tehdä.
Ja kyselin jo vanhoja suksia, joista tehdä yksi suksilapainen jousi. Pakkohan sellanen on kaappiin saada!

Se pojalle veistämä katajainen pikku aihio ei katkennut selän puolelta, vaikka veistelin sen puolen syyt poikki tietämättömyyttäni, vaan lavan sivussa olevasta terveen näköisestä oksan paikasta… :smirk:
Pistin liimaa täyteen ja rautalangalla vedin nippuun…
Saa sitten ainakin näköis jousen leikkeihinsä.

Mutta joo, tuo paju on aivan tuore, n. kuukausi sitten kaadettu, ja luulen, että se katkeaa kuivuttuaan… Pirun jäykän oloinen, mutta en oikeen uskalla (vielä) hirveästi ohennella.
Toisaalta toi 16lankanen polyesterijänne ei hirveästi jousta, ja kaipa sen puun se jousto pitäis tehdä.
Tiedä sitten, että miten tuo kuivana käyttäytyy…

Ja kaikki vinkit ja neuvot tosiaan otetaan vastaan, ja yritetään muistaa.

Tuosta pajuisesta tuli omaan silmään veistettyä niin nätti, ettei uskalla vedellä jänteen kanssa vielä hirveästi, ettei heti katkea…
Yritin jo vastailla ajat sitten, mutta näyttää foorumi rajoittavan uuden käyttäjän viestimäärän pariin viestiin/vrk.

Tein vielä pari yksityiskohtaa, kuten peukalolle loven, ja nuolta varten pienen loven kanssa.

Öljyt vielä pintaan.

Vinkkinä sanoisin, että nuo kahvaan lipsahtaneet lovet peukalolle ja nuolelle edustavat lasikuitujousten muotokieltä ja disainia, mitä primitiivijousihomma ei edusta. Lovia ei edes tarvittu, ennen tai nyt. Primijousella ammuttaessa nuoli ammutaan suoraan jousta pitelevän käden päältä, ja käsi pitelee jousta kahvasta ilman otetta asemoivaa loveusta. Sillä tavoin ammutaan tappavan tarkkoja ja tehokkaita nuolia.

Joo, tää on varmasti asia, joka jakaa mielipiteitä, toiset haluaa tehdä ehdottoman tarkasti kopioiden vanhaa, joka kyllä on kunnioitettavaa kansanperinteen, ja käsityön ylläpitämistä.
Ja täytyy kyllä tehdä ihan lähes primitiivi mallinen, ja eiköhän noita variaatioita tule veisteltyä vielä aika kasa :sweat_smile:

Tämä pajunvitsa on tosiaankin nyt ensimmäinen itse tehty, joka on heittänyt nuolta ilmaan, ja näin ollen todella hyvä harjoitustyö. Jännekkin on tehty vain ihan modernista polyesterinarusta käsin punoen.
Iso työ on vielä siinäkin, että osaa katsoa ja valita oikeanlaisen puuaihion, josta tehdä mahdollisimman ohut, kestävä ja tehokas jousi.
Nuolen valmistuskin täysin mysteeri.

Täytyy aloittaa ihan siitä, että kahlaa tämän foorumin ketjut läpi, ja sit ehkä jotain jää päähän.
Mutta mitä tässä on tekijämiesten ketjuja lukenut, niin katkeamisia yms hajoamisia tulee eteen, eikä niiltä kai voi välttyä, vaikka kuinka tekisi kaiken “oikein”…
Tänään halkaisen sen 2metrin kataja kalikan, ja katon onko siitä mihkään…
Malttamattomana ootan jo kotiinpaluuta, että pääsen rankapinoista kattomaan aihioita :joy:

“You make 'em, you break 'em”, kuten Texasissa sanotaan. Taidon karttuessa voi valita, tekeekö hyväksi todetuilla matskuilla, mitoilla ja malleilla lähes pomminvarmoja jousia käyttöönsä, vai testaileeko rajoja joka suhteessa ja antaa puun paukkua aina välillä. Luonnonmateriaalin kanssa yllärien mahis on tietenkin aina niskaan huohottamassa.

Lisään tähän samaan ketjuun seuraavan projektin alun, siksi koska täällä kai käsitellään nimen omaan primitiivi, ja perinnejousia, sekä niiden valmistus tekniikkaa, ja tämä seuraava projekti ei kai osu siihen alueeseen…

Tämän voipi poistaa tästä ketjusta, jos ei ole sovelias projekti tänne.

Oli aiemmin puhetta, että on suunnitelmissa tehdä suksilapainen jousi, ja siihen on tänään puolivahingossa saapunut sukset.

Nämä on yhdestä puusta veistetyt(?), vanhat kun taivas, oikeen kunnolla tervatut puikot :grin:
ja monenkin mielestä saattaa olla pyhäinhäväistys pilkkoa ne uusiokäyttöön.

Pitkät, leveyttäkin 82mm, ja hyvin jousti vielä joka suuntaan… Ehjiltä vaikuttavat.
Ajattelin tehdä katajasta tms vastaavasta kahvan, ja istuttaa siihen.
Ideana tehdä mahd pitkä, jäykähkö jousi.
Joka kestää tässä ampumista samalla, kun veistän(rikon) yksipuisia jousia.

Profiili:

Ja perinnejousi projekteihin hain tänään kohtuukokoisen pihlajan pätkän, pari pajua, ja kuolasin tuomea, josko raaskis kaataa veistelyyn.
:smirk:

Tervetuloa vaan foorumille!

Mutta että suksista jouset… Lasikuituisistahan noita on jotain “rävellyksiä” :smiley: tehty, mutta ei niissäkään oikein järkeä ole.
Etsi ihmeessä vaikka pihlajaa jostain, sille ei juuri mitään arvoa kukaan laske.
Katajasta taas en usko että saat jousta kestämään. Pitäisi olla todella oksatonta ja silloinkin jo useamman jousen veistotaidot plakkarissa että maksaisi vaivan.
Jos ei noista, niin haet vaikka tammilankkua jostain kaupasta! Niistä on paljonkin jousia tehty, ihan näissä suomenkin piireissä.

Ruotsin hikkori suksesta jousi on ollut kyllä ihan pop :slight_smile:

Sain suksijousen viimeistelyä vaille valmiiksi, mutta asiaan…

On älyttömän hauskaa veistellä tuosta pajusta aihioita, kun työ käy nopeaan, ja pääsee nopeasti tilleröinti vaihetta hinkkaamaan. Täytyypä tehdä oikeen se tillerilauta itellekin.
Sopivan pätkän kun sai käteen, niin puolessa tunnissa on pojalle pikku jousi “valmis”.

Toki kun ihan tuoretta on, niin saa odotella kuivumista, josko se tossa laudassa kiinnitettynä venkoilis vähemmän…

Rupee noita puupalikoita kertyyn terassin alle, jos vaikka kohta tekis ihan oikeasta puusta jousen :sweat_smile:

Siitä se lähtee! Olet antanut pikkusormen, niin kohta menee koko käsi. Ja hamstraat puuta nurkat täyteen, ja maastossa liikkuessa kompuroita risuihin, kun tuijottelet vain potentiaalisia jousipuita…

1 tykkäys