Näyttää jotenkin hurjalta jouselta. Pysyykö stabiilina ammuttaessa? Oikea lapa taipuu kyllä aika jyrkästi. Ja tällä ammutaan toukokuussa uusi SE?
Hurja onkin, ihan lapojen paksuuden puolesta. Vielä en ole yhtään ampunut, kun tuossa oli ensimmäistä kertaa jänteellä. Ja juu tilleriä pitää vielä hakea. Kuten huomaatte, näytän näitä jousia usein aika hassuilla tillereillä täällä, mutta syykin on että tuommoinen taipuma ei jännekorkeudella tee sarvikomposiitille mitään vahinkoa. Aina joskus tuommoinen taipumapaikka löytyy, mutta pitää rauhassa edetä että ei vedä överiksi. Sarvella on muisti, joka palautuu aika pitkälti kun sen annetaan olla levossa. Joten homma on nysväämistä…
Näistä jousista aukeaa nuo kasan kulmat kun aletaan vetää tilleripuussa, joten vasta silloin lopullinen muoto tulee esille.
Tuumasin että voitaisiin Tuomo sun verstaalla vetää tilleripuussa viimeiset vedot. On sitten olkapää mitä vasten itkeä kun kasahtaa… 
2 tykkäystä
Joo nyt meni rikki tuo 114cm jousi myös. Heti kun lähti kasan eye taipumaan, liimapinta petti. On tää niin paskaa että vois lopettaa ihan kokonaan koko pelleilyn.
Noniin reporttia jonnekin, joku on vienyt Jeren profiilin ja kirjoittelee hävyttömyyksiä tänne…! 
2 tykkäystä
Ei auta itku markkinoilla… Etiäpäin. Jossain on oltava hyvä, nyt edes jousten rikkomisessa.
Korjattavissa tuokin on, liimaa vaan uuden sarven. Mutta vaivaa on siinäkin jokunen 10h.
Ei voi kuin nostaa hattua komposiitinopiskelijoiden sinnille. Mitä olen kuullut ja sivusta seurannut, niin menee satoja ellei tuhansia euroja materiaaleihin ja samanmoisia lukemia työtunteihin, opiskeluvaiheessa ja hylsyjen tekemiseen. Hyvälaatuisella ja hyvin pidetyllä komposiitilla ampuu kyllä 100 ellei 200 vuotta, mutta on siinä alustusta!
1 tykkäys
Viha-rakkaussuhde. Pari päivää tarttee leppymiseen.
Tosin, puolustuksena sanon että ei kaikki näin paljon turaa kuin meikäläinen…
En ihmettele! Mitä olen muilta kuullut, niin tulee vaikutelma, että kun kokenut puujousentekijä ryhtyy komposiitteihin, niin semmoset puolenkymmentä yhdistelmäjousta menee ketuiksi ennen kuin alkaa tulla kalua, jos siis sinni riittää. Meneehän näitä puu-ukoillakin aloittelijoina, mutta työn määrässä ja hinnassa on kyllä jäätävä ero.
Totta noinkin. Olikohan Ivar Malde tehnyt 8 vuotta sarvikomposiitteja kunnes ampui jousellaan yli 400 metriä pituutta. Samoihin aikoihin uskalti ruveta myymään myös jousiaan. Alex Wittenaar (medicine bows) joku rapiat 20 vuotta nyt?
Se on vähän harmillista että monet ei jaa niitä päreiksi menneitä projektejaan.
Materiaalit mulla on joku 50e per jousi. Mutta on se aika silti kalliimpaa ja tekemisestä kun kuitenkin tykkää niin… Paljon oppii rikoistakin, rikkoontuneessakin jousessa joku onnistuu.
Eli kun sitten alkaa resepti osumaan yhteen, on huippujousia jo käsillä. Kuten Ivarin jousia seuratessa sai huomata.
Vaikka kuvia ei ole, eikä nenä kerro, niin laittaisin liiman piikkiin nuo kosahtamiset. Kalanrakkoliima sarven ja puun väliin, ei se turhaan ollu männäaikoijen ukkojen liima. Hienoa sinänsä että teet liimat itse ja muutamiin jousiin onnistuen, mutta… kun ostat sarvet, niin osta se liimakin.
Tsempit Jere. Tunnen myötähulluutta kun seuraan juttujasi.
2 tykkäystä
Jere - kuinka monta palkattua työntekijää sinulla oikein on?
3 tykkäystä
Ei niin montaa ettei yksi mahtuisi lisää, kiinnostaisko alanvaihto?
1 tykkäys
Jos sillä on hurja emäntä, jota pitää pakoilla verstaalla… 
1 tykkäys
Mun silmään Jeren tekemisen laatu petraa joka setin välillä. Useilla henkilöillä jousen ja seuraavan jousen välillä. Jerellä 5 satseissa. Kovaa tahtia!!!
1 tykkäys
Kiitti, kyllähän sitä tietty oppii kun paljon tekee.
Mutta aina ei ole helppo löytää oppia ja neuvoa. Olen huomannut että monet sarvijousentekijät suorastaan pimittää tietoa, eikä laita kuvia näistä coreista näin suoraan kuin minä. Esim. Ivar laittaa jotain kuvia, mutta ei ikinä semmoisia mistä joku voisi kopioida mittoja jne.
Erityisesti liimausmetodit/liimasuhteet on suorastaan salaisuuksia, joista ei puhuta vaikka kysyttäisi kuinka. Eikä jänneselästä. Eikä sarvipaksuuksista. Ei oikein mistään mitoista, muuta kuin pituudesta ja ehkä sal-leveys.
Liikesalaisuuksiahan siinä suojelee ammattilaistekijät. Mutta täytyy sanoa että kun itse opin nämä hommat, autan aina ku joku kysyy. Vähän jopa huvittavaa että näinkin pienessä lajissa joku ajattelee jotain sillä suojelemisella säästävänsä. Ihan kuin heti joku pomppaisi tekemään sarvijousia työkseen, joilla muutenkin vain maailman huiput voi tienata elantonsa juuri ja juuri. Esim. tiedän miten Ivar tekee ugrijousensa, mutta ei mun jouset ole läheskään niin hyviä/nättejä kuin hänen.
Siksi arvostankin näitä tiedonjakajia, kuten Steve Gardner, Adam K., jne. TBB- kirjasarjan jeppejä.
Okei annettakoon Ivarille, se on ollut myös suureksi avuksi. Facesta löytyy lukuisia sarvijousijätkiä jotka PELKÄSTÄÄN mainostaa tavaroitaan “hornbowyers” ryhmässä. Mun mielestä pitäs potkasta ulos sieltä. Tuli vähän purkautuminen tästä, mutta…
3 tykkäystä
Jere: Mutta aina ei ole helppo löytää oppia ja neuvoa. Olen huomannut että monet sarvijousentekijät suorastaan pimittää tietoa, eikä laita kuvia näistä coreista näin suoraan kuin minä. Esim. Ivar laittaa jotain kuvia, mutta ei ikinä semmoisia mistä joku voisi kopioida mittoja jne.
Erityisesti liimausmetodit/liimasuhteet on suorastaan salaisuuksia, joista ei puhuta vaikka kysyttäisi kuinka. Eikä jänneselästä. Eikä sarvipaksuuksista. Ei oikein mistään mitoista, muuta kuin pituudesta ja ehkä sal-leveys.
Olen niin tismalleen huomannut tämän saman. Siksi olen mitannut itse kaikki lev. paks. painot jne… ja muut mitat muistiin sarvijousistani (nyt kolmas menossa) jotta jotain dataa jäisi olemaan.
Huippu yhteisö. Myöskin mikä on tyypillistä, kukaan ei julkaise yhtäkään kuvaa epäonnistumisesta. Julkikuvaa pitää suojella. Bisnestä se on vaan tämäkin puujousimeininki. Mutta onko se enemmän tuolle facebookille ominaista kaiken siistiksi pesemistä, filttereitä, onnistumisia ja hymynaamoja? Foorumilla kaikki paremmin…
Pitäsköhän kuitenkin ruveta antamaan jousia ilmatteeks pois ihan kapinaks.
Jos Facebook on osa bisnestä ja leivän saantia pöytään, niin onhan se ymmärrettävää, että epäonnistumisista ei koko ajan huudella.
Huono idea. Jos ilmaiseksi jotain saa, niin silloin se myös otetaan, vaikka edes tarvetta ei olisi. Jos tilanne on se, että pitää ruveta varastotilaa vuokraamaan jousille, niin pistä vaikka huutokauppa pystyyn foorumin hyväksi, tms. Tai sitten ujuttaa niitä jousia uusille innokkaille tulokkaille vaikka kisoissa? Tai sitten uhraat tieteelle. Nyströmit ovat kyllä hyviä jousia!
Ollenkaan…
Mulla on liian paljon noita sekopäisiä 80# @22" ja 90# @24" jousia että kukaan niitä haluaisi kuitenkaan. 
Puhumattakaan sitten noista yli 100 paunasista…
Jossain vaiheessa pitää jotain karsintaa tehdä, se on varma.