Tuomi kaari ja koivu tukki

Koska ikävystyminen pitää välillä saada jotenkin unohtumaan niin teimpä sitten tuollaisen…

Kaari vanhasta tuomi jouseksi säilöön laittamasta pulikasta jonka lyhensin ja kärjet taivutin. Selkään tuli palkeenkieli, mutta eipä siinä mitään kun nauhiksella vain sileäksi ja vireeseen. Jonnekkin 70lb hujakoille jäi kun aluksi meinas olla yli satku. Sitä siinöä hioessani tuli ilmi että toisessa lavassa oli oksa ja jos tuota olisi nyt jollain oikeella asenteella edes yrittänyt niin olisin tuonkin varmasti huomannut ja hoidellut asiaan kuuluvalla tavalla mutta nyt idea oli vain menna ja arvuutelle milloin pamahtaa. Ei väliä menestyksellä.

Tukin väänsin koivuhalosta josta olin jo ajat sitten aloitanut vääntämään jalkiksen tukkia pikku leikkauksin. Nyt vain viimeistelin, tervasin ja sovitin kepukat yhteen.

Muoto ja ilmesty oli ihan kivat.
Tästä kokeesta ei tietenkää tule tällä tavalla mitään ehjää peliä jotein pitihänse sitten huvin ja urheilun vuoksi paskoa koska MUN!

Noin 20 laukausta ja sitten kuului pieni “naks…” Se oli siinä edeltava lapa jossa alun perin oli säle noussut ylis oli ehjä mutta tuo uusi oksan ilmestys hänse siitä lopun teki. Eimuuta kuin vetämään ja katsomaan kuinka pitkälle päästään ennen kuin säleet lentää.

Pääsin noin 18-20 tuuman asti. Vaikee arvioida…
Paunat hyppäs reilusti 100lb toisel puolellle.
Otetaan tukkiin uuden kaaren kanssa jossain kohta sit jatko jalostukseen.
Tässä muutama kuva.

Lähikuvat selästä on siitä mistä oletin kappaleiden lentävän, mutta olin väärässä.

PS: Oli kuva huomata, että vatsaan ei tullut muuten yhtään puristus murtumaa.
Tuomelle jousena täydet 10 pojoo!

4 tykkäystä

Oksankohdat rankasee, ennemmin tai myöhemmin.

Juu ei tässä mitään uutta oltu oppimassakaan. Kiva silti nähdä kuinka paljon rankasuu tuokin kepakko kesti ennen pettämistä ja jos tuonkin kanssa olisi ollut huolellinen niin varmasti olisi saanut ihan menevän pelin.
Ei muuta kuin uutta joskus sit tekemään.