Tuumasin että kehtaako laittaa esille vielä, kun on vaiheessa, mutta menköön!
Tämmöinen 142cm tuomislaissi jonka höyrytin muotoon ja liimasin kahvaan suikaletta. Aihiossa on 2cm reflexiä nyt, yhtään en ole vielä turannut pois. Sain jänteelle sen nyt ja omaan silmään näyttää profiili komealle. Leveyttä on peräti 55mm leveimmillään, mutta siitä sironee kärkiin sopivasti. Pitää yrittää saada nuo kärjet aukeamaan vähän ja sitten aivan kärki recurvi pysymään jäykkänä. Seuraavaksi paahdan vatsan ja jatkan paremmassa ilmankosteudessa tilleröintiä.
Kahvaa en ole muotoillut yhtään, kun ei tiedä jos vaikka kosahtaakin. Tuntuu tämä tuomi niin utopistisen pehmeältä puulta.
Hienolta näyttää. Paljonko vetelee paunoja arviolta? Saman tyylistä on täälläkin suunniteltu, mutta ilman kahvan lisäpaloja. Jänneselyksellä ehkä. Pitäisi vaan vielä löytää sopivaa puuta.
13 tuumaan asti vedin ja 30-35 paunaa, että on siinä varaa hakea mitä haluaa. Noin 40-50 paunaa ajattelin. Kahvapaloja en itsekään suunnittelut, mutta kun sirkkelillä suhasin niin nopeasti liian ohueksi. Deflexi kahvaan toki kääntyy paaaaljon helpommin ohuempana kuin paksuna. Tämä on paksusta puusta, joten voin pitää lavat leveänä, se on ihan hyvä juttu recurveja silmällä pitäen. Vaikka ei tässä nuo niin jyrkässä kulmassa olekaan.
Olen oikein otettu jos jousi vastaa tehdastuotantoista huipputeknologiaa, ei paha ollenkaan. Kuitenkaan mitä bearin jousia tuossa mainitsemanasi tsekkailin, ei noissa recurveja yhtä kurvikkaina ollut. Mutta hauska mitenkä ei nuo tuommoiset jouset tulleet yhtään mieleen, kuin vasta sanomanasi.
Tsekkasitko 50-luvun lopun ja 60-luvun alun pieniä maastorekurveja? Muistikuvilla mennään, ihan niin sivuraiteet ei kiinnosta. Tosi on, että RD-laminaattirekurveista tulee liukuhihnaprässit mieleen, ei luonnonjouset. Mielenkiintoinen on kommenttisi, että tehdastuotantoon vertaaminen on mieluisaa. Ollaan maailmojen päässä.
No ei sieltä liukuhihnalta mitään suttua ja sekundaa tule, toisin kun välillä mun pajalta! Jos jouseen liimataan pelkästään kahvaosaan muutama suikale puuta, ei se minusta tee jousesta “laminaattijousta” siinä määrin mitä normaalisti sanalla kuvataan, eli monipuista jousta koko jousen mitalta. Kaari on pelkkää tuomea höyrytettynä muotoon.
Olisinhan voinut kahvan jäykistää vaikka millä punoksella ja puun palalla ilman liimaamista, mutta kun ei jaksa.
Markuksen kuvat Miwok tyyppisistä jousista eivät olleet alkuperäisinä deflex jousia. Ne ovat olleet läpitaipuvia jousia, vaikka vireessä ollessaan näyttävätkin hieman samalle.
Deflex on pieni kummajainen perinnejousien maailmassa, harvoin esiintyvä. Itselle ei tule mieleen kylmiltään kuin Egyptiläisten jouset joissa on ollut deflexin lisäksi rekurvia päissä.
Ymmärrän deflexin pehmeävetoisuuden, mutta olen aina ihmetellyt Egyptijousien kädensijan kohdan terävyyden tarkoitusta!?!? Osaako joku selventää/tietää sen tarkoituksen? Onko se jousikäden kämmenpohjan täsmällisen asettamisen tähden vai miksi? Muuta syytä en siihen keksi.
Tekivätkö Egyptiläiset deflexjousia myös puujousiinsa vai vain sarvijousiinsa?
Ja olihan siellä vanhojen kuvien perusteella myös whipend jousia, rekurvijousia… mutta usein näkyy tämä teräväkädensijainen…
Nuo on todella kauniita jousia, erityisesti tuo minkä laitoit isona tuohon! Kerran ihastelinkin yhtä sarvijännejousta primitivearcheryllä joka oli lähes samaan tyyliin tehty.
Deflexissähän on etuja siinä määrin, että puusta saadaan hyvät tehot ulos kuitenkin puuta rasittamatta suuresti.
Tämä tuomi olkoon nyt ensiaskel deflexin maailmaan, seuraava jousi voisi olla tuommoinen egyptityyppinen yksipuisena.
Ongelmahan on tuo kahvadeflexin taittaminen, jos kahvassa on paksuutta se normaalit 20mm+. Ainakin perstuntuma sanoo näin. Pitää kokeilla myöhemmin.
Sarvijousta jos tekee, niin mun mieleen ei istu miksi jouseen pitää mitään deflexiä saada, kun sarven ja jänteiden puolesta rasitusta voi latoa vaikka kuinka.
Tuntuma on, että deflex/reflex jousella on suhteellisen tarkka ampua, saa nähdä.
Komea jousi tulossa! Vaikka joidenkin silmiä kirveltääkin… Puujousia täällä tehdään, lähinnä itselle, jolloin mallilla tai materiaaleilla ei ole väliä, vaan luovuus kunniaan. Sitten kun tehdään esikuvan mukainen rekonstruktio, niin se on eri asia. Tuomi on niin pehmeää puuta ja puristusmurtumat voivat tulla aika yllättäenkin, että tilleröinnissä saa olla tarkkana.
Deflex-jousen tarkkuudesta en tiedä, ampuja ja nuolet ovat paljon tärkeämpiä, mutta mukava sillä on ampua. Ja kyllähän se tällaisessa jousessa pienentää mukavasti lapojen rasituksia.
Excluded middle. Vain pieni murto-osa tekemistämme jousista on rekonstruktioita, ylivoimainen enemmistö on tekijänsä oloisia mukaelmia teemasta. Olennaista on, että teemana on varhaiskantainen jousiammunta. Lapsikin näkee, että intiaani-, kivikausi- tai keskiaikajousi on eri asia kuin muottiin painettu RD. Tämän lasikuituisen puutekemisen tihkuminen varhaiskantaisen jousiammunnan harrastamiseen ei ole pikku asia, sitä täytyy tökkiä.
Jouset-osio pitäisi jakaa vähintään kahteen osaan - varhaiskantaiset jouset ja vapaan tyylin jouset, niin ei tarvitsisi aina olla tökkimässä.
Minusta on vain hienoa, että jousia tehdään erilaisilla ratkaisuilla, vaikka ne eivät kaikkia miellytäkään. Vaikka tämä foorumi periaatteessa onkin keskittynyt varhaiskantaiseen jousiammuntaan, niin silti kaikki luonnonmateriaalijouset ovat sallittuja. Ja hyvä niin.
Seuraava jousi, jonka teen, tulee olemaan aloituksen kaltainen deflex-reflex-rekurvi, laminaatti vieläpä.
Jotain tässä on tehtävä. Historiaton, kulttuuriton, taaksepäin insinöröity lasikuitutyypin puujousi hakee paikkaa ja oikeutusta olemassaololleen, mutta pitääkö sitä antaa? Karsinoihin jako vääristäisi todellisuutta, kun juuri kukaan Knuutinpoika ei poustaa jousiaan täällä, vaikka joka torstai-ilta Kuralan verstas on täynnä varhaiskantaisia jalavia, vaahteroita ja hirvenjänteitä vuolevia kollegoja.
Vähän ihmettelen tätä Tuukan polemiikkia asiasta, lähetä toki mulle postissa sarvet ja jänteet rojektiin niin en mitään viiluja kahvaan liimaa.
Kovin on tulkinnanvarainen tämä “esikuva” asia, kun tuossa yläpuolella juuri on saman suuntaista jousta mallina. Vaan tässä jousessa meni pieleen itseasiassa noiden recurvien taitto, kun niin loivina ulos tulivat. Noh, tulipahan se lasikuitulookki, eikä autenttinen!
Taitoin tänään toiseenkin d/r jouseen kahvaan deflexin. Vielä olisi terävät lyhyet recurvit tekemättä. Yksipuinen pihlaja, 134~cm, pihlajaskabaan! Mites on, onko esikuvaa? No ei! Koska egyptiläiset teki sarvella ja jänteillä, ei pelkällä puulla!
@JMenna Veikkaan syytä kahvataitoksen jyrkkyyteen ihan käytännön syy, ei mene jousesta pituutta hukkaan kahvaan ja sitten ihan taittaessa lämmöllä/kosteudella, se menee helposti tuohon muotoon. Kait siellä voi olla jotain liitoksiakin kahvan allla? Noissahan se rakenne oli ymmärtääkseni jänne-puu-sarvi.
No ei tullut tästä kummonen, settiä otti niin perkeleesti. Vaikka paunat kävi vain max 37 paahdetulla vatsalla ja kohtuullisella tillerillä.
Vähän hämy oli tilleröidä, mutta ehkä tuohon vähän jäi deflexi näkymään vetokuvaan. Tuossa siis vetokuva selästä mitattuna 26,5", 15cm jännevälillä. Tulihan sitä settiä sitten 6cm.
Tuli jousta kuritettuakin, mutta kun jossain 15 tuuman kohdalla alkaa settiä olla 3cm… vedin ja vedin vain pidemmälle sisällä toivoen että kosahtaisi, niin voisi lopettaa hommat siihen. Ei oikein vakuuttanut tuomi jousimateriaalina. Toki tässä oli taipuvat osat yhteensä 100cm pitkät + deflexi, joten liikaa oli odotuksetkin.
Vaan tosi on että jos olisin jättänyt 20" vetoon, olisi settiä jäänyt se 4-5cm. Ei nappaa semmoset.
Onpahan kokkeiltu.
Näyttävän näköinen jousi kyllä. Tillerikuvassa oikea lapa näyttää vähän erikoiselta, taipuu liian vähän? Mikä on ammuntatuntuma ja tuliko puristusmurtumia?
Näyttääpähän edes joltain… Lavoissa oli jonkin verran kieroutta, joka hämää tillerikuvaa monestakin paikkaa. En oo vielä ampumaan päässyt. Enkä puristusmurtumia bongannut. Pitää katsoa tarkemmin myöhemmin.
Vähän niin ja näin, sainko oikean tillerin deflexille sopimaan, en oikein erota. Mutta kun vertaa noita kahta kuvaa, niin taipuuhan tuo sieltä kahvankin juuresta.
En ole tehnyt, mutta pitkällä “teen kunhan kerkiän”- listalla on. Tuo olisi tehtävissä muuten ihan puu+jännekombollakin. Tällöin jättää vaan vähän refleksiä pois, mitä olisi enemmän sarvivatsalla.
Ainakin Ivar Malde, Matthias Lehner, Lukas Novotny ovat tehneet tuommoisia jousia. Facen “hornbowyers” ryhmästä löytyy. Ivarilla on parhaat materiaali/mittasuhdekuvaukset.
Lavoissa oli jonkin verran kieroutta, joka hämää tillerikuvaa monestakin paikkaa. En oo vielä ampumaan päässyt. Enkä puristusmurtumia bongannut. Pitää katsoa tarkemmin myöhemmin.