Koskaan en ole mennyt puun painon mukaan. En osaa enkä viitsi laskeskella edes jos valmis kepakko vain heittää sitä nuolta. Sitten jos jotain arvoja pitää vertailla tai joku jotai painoa kyselee niin sitten.
Tarpeeksi isosta pulikasta vaan lähteen vähentämään pois kunnes haluttu pauna löytyy ja sitten radalle.
1 tykkäys
Tämä jousi:
36 paunaa 25 tuuman vedolla ja 33 tuuman vedolla jänne lähti irti nokeista. Varmaan joku 55 paunaa 33 tuuman vedolla. Pituus 59 tuumaa, eli jousen pituus-vetopituussuhde on 1,79. Jousen puolesta olisi varmasti ollut vielä varaa vetää lisääkin. Rääkkäsin tuota jousta vielä lukuisilla tyhjälaukauksilla. Eli hyvä tuomi on hyvää jousipuuta!
4 tykkäystä
Voi vattu mikä lokki! 
Gardnerilta lainattua:
“Years ago most of my 50# osage self bows would range in the 16 to 18 oz range. Presently they are ranging between 20 and 22 oz depending on how much reflex I use.”
Eli keskimäärin neljä unssia (113 grammaa), eli noin 25 % tullut vuosien kuluessa lisää massaa jousiin. Massakaava sinänsä on kiva löytö mutta käytännön kannalta sen arvo on vähän niin ja näin.
Seurantatyökalu ja erityisesti laminaattijousille toimiva.
Tuomo, tuo sinun heittosi, jossa kyseenalaistit julkisesti, ymmärsinkö lukemaani, kirjassa, jota olin itse mukana kirjoittamassa, oli niin törkeä, että se olisi ansainnut ihan helvetin rankan loanheittovastauksen teikäläiselle. Jätin kuitenkin välistä, mutta miettiä sopii, kannattiko. Niin törkeän kommentin heitit. Pisteet laski, tällä tietoa pysyvästi.
Ottamatta mitenkään kantaa TKn ymmärrykseen niin muutama huomio. Jousessa massan vaikutus on melko lailla suoraan verrannollinen sen kokemaan kiihtyvyyteen laukaistessa. Suomeksi käännettynä merkitsevää on massajakautuma. Lisänä sellainen omituisuus, että kahvan vieressä viruminen vaikuttaa pitkällä vipuvarrella jolloin sen vaikutus on merkittävämpi kuin kärjessä.
Ns. globaali optimia ei jouselle luultavasti ole, voidaan optimoida massan, iän, kestävyyden, mutta ei kaikkien suhteen koska tällöin niille täytyy antaa jokin painoarvo ja se pitää jo sisällään arvioinnin siitä mikä on tärketä juuri sillä kertaa. Eli kyseessä ei enää ole “puolueeton” optimi vaan jo arvostuksen tulos, käyttökelpoinen varmasti usein, mutta ei todellinen optimi sanan varsinaisessa merkityksessä.
Pahoitteluni, ei ollut tarkoitus todellakaan loukata. Asiasta oli keskusteltu aiemminkin, niin piti varmistua. Harmi, että tulkitsit kysymykseni loukkaukseksi – itselleni ei ainakaan tuota vaikeuksia myöntää, jos en jotain asiaa ymmärrä – ja niitä asioita on (vielä) paljon.
Ainoa henkilö, keneltä kerään pisteitä on oma vaimo. Kenenkään muun pisteet eivät merkitse mitään.
Mutta jatketaan keskustelua, mistä tahansa asiasta!
Nyt kai voi sanoa tämän jousen olevan valmis, paitsi että taidan vaihtaa vielä kahvaan hamppulankapunoksen. Raakanahka tuntuu liian liukkaalta. Petsattu ja osmon puuvahalla suojattu. Jänne bockensin pellavaa 24 säiettä.
Joku 400-500 nuolta nyt takana tällä ja tuoresettiä on tasaisesti kummassakin lavassa noin kolmisen senttiä.
Aluksi settiä alkoi tulla toispuoleisesti enemmän alalapaan, mutta muutin hieman otetta jousesta ja aloin virittäessä pitämään ylälavan alhaalla jalan sisäsyrjää vasten, niin siitä se sitten tasoittui.
Tämä jousi on pisimpänä jousenani opettanut monenlaista ampumatekniikasta. Lähtien siitä, että näillä orangin käsillä formaalin tekniikan täysi veto olisi mulla jossain 32-34" välillä. Toisekseen jousiote mulla on aikaisemmilla leveäkahvaisilla jousilla ollut korkeahko. Tähän kahvaan sopii selvästi matala ote, niinkuin täällä olikin vastikään puhetta. Mielenkiintoista tässä otteen vaihdossa on se, että nyt jouseen sopii selvästi löysemmät nuolet. Korkealla otteella sopi 65-70# ja matalalla 50-55#. Nuolten pituudet ja kärkipainot samat. Kerrassaan makiaa!
Hanskavikaa siis, mutta eipä näitä tajua kun lähietäisyydellä puujousiharrastajia on puhdas nolla kappaletta
5 tykkäystä
Ei oo pahitteeks kokeilla pidempiäkin vetoja! Tässä ensimmäiset vuodet lyhyillä jousilla nopeita laukauksia ampuneena, tuntuu että tietokonetyöhön yhdistettynä on aika julma liikkeen rajoittaja. Läpi laukaisu on vaikeaa kun selkä ei enää liiku sinne asti???
On totta että moni puujousi on aikanaan ollut lyhyille vedoille - vaatetta päällä, metsästyskäyttö ja osuminen 50 metriin peräjälkeen ei ole ollut tarpeellista.
Jotain niin mielenkiintosta siinä on kuitenkin kun pääsee täydelliseen paussiin (ankkuriin) ja osuu jatkuvasti pitkiltäkin matkoilta.
Jousesta tulee vain pitkä, jos halutaan 32" veto. Se on oltava sitten joku 180cm pitkä.
Yleensä mitä parempi laukaisu, sitä matalemman spinen nuolia voidaan käyttää, sama havainto kun itselläkin. Treenaaminen siis kannattaa! Usein kun luulee että kaikki sujuu hyvin, hetken päästä tajuaa että on kokoajan vääntänyt jännitystä jousikädellä ja vetokädellä heittänyt jännettä sivuun…
Meilläkään ei seurassa juuri puuampujia/lonkkariampukia ole, ainakaan niin että kävisivät usein treenaamassa. American roundissa sitten taas näkee remmiä ampumassa. Sulla on pitkä matka, mutta ootko tulossa paikalle?
1 tykkäys
Aika samoja fiiliksiä pitkävetoisten suhteen täälläkin. Ja minun mielestä näissä metissä toimivan metsästysjousen pituus on hiukka pidempi kuin etelämpänä tai rannenpana. Ja toisaalta metsästyksen kannalta näkösuojaa on vähemmän ja ampumamatkat saattaa olla tämän takia pidempiä.
Lisänä vielä se että on alkanut hotsittamaan jäykät ja pitkävetoiset jouset, jota kylläkin rajoittaa jalopuiden puute täällä. Ehkäpä lylyjousien kautta siihen suuntaan.
Eipä taida tänäkään kesänä päästä kisoihin, ruuhkavuosia pukkaa päälle. Tai no pieni mahollisuus oiisi kai päästä syksyllä vanhalinnan kisoihin, katotaan.
2 tykkäystä
Vaihdoin vielä raakanahaksen hamppulankaan kahvassa, paljon parempi tuntuma ja pito nyt.
Nuoliksi valikoitu sopivaksi 60-63# varret, täyspitkinä ja 125gn kärjellä. Isohkot sulat peittää isoimpia laukaisun ja pokakäden virheliikkeitä. Oli aika hauska ampua tällä pidempääkin matkaa, 50m tais olla pisin matka. Sopivan koron kun saa korvien väliin asetetuksi niin alkoi osumaan suurin osa tauluukin
Pidemmät matkat tuntuu jotenkin rennommilta ampua. Jonkinlainen ankkurikin ja toistettavissa oleva asentokin alkaa löytymään. Vetopituusmerkit löytyy silti nuolista. Periaatteena se, että haen hyvän pokakäden asennon ja selkävedon, ja siitä vedän hiukan pidemmälle kunnes nuolen punoksen osuessa jouseen nuoli lähtee.
6 tykkäystä