Palailin kevättä odotellessa näihin nuolihommiin takasin. Nyt kun hoitaa kesän kisojen nuolet valmiiksi niin keväällä voi ampua treenejä.
Nuolia on nyt liimattuna 18kpl ja vielä slaissit löytyy muutamaan, sitten pitää alkaa halkomaan ja sahaamaan lisää. Tuossa luvussa on nuo viime kesänä tehdyt kun jouduin niistä nyppimään sulat ja nokin jännepunokset irti. Epäilen nimittäin että noissa nokeissa se vietnamin selkäjänne on heikko lenkki…Prkl.
Pitäisi kehittää joku putki varren paahtamista varten, tulee nimittäin aika paha käry kämppään ja on vähän siinä ja siinä että alkaa oikeasti tarttumaan hajua. 
Sen takia olen ehkä paahtanut suikaleita liian vähän aikaa. Tein nyt saman 25min paahdon uudelleen jo kerran paahdetuille ja suikaleiden massa putosi 596gn → 565gn, eli 5%. Ja tämä on siis mitattu 24h päästä uunista oton jälkeen.
Tuonhan pitäisi vaikuttaa aika paljon varrenkin jäykkyyteen ja massaan??
Nyt kokeilin muutaman 1mm ja 1,2mm seinämävahvuuksilla. Pyöristyksen jälkeen nuo jää pelottavan ohkaisiksi saumoistaan. Mutta lopputuloksena 14,2mm taipuva varsi 172gn painossa. Eli aaaikas jäykkä. Tuosta kun lohkasee 5% massasta pois ja kenties jäykkyyttä vielä ylöspäin niin olisi maailmanluokan luvut.
3 tykkäystä
Oli tuottoisa päivä toimistolla…
Pitää siirtyä 8-lohkoisiin nuoliin niin saa seinämävahvuuden ohkaisemmaksi, uhraamatta liimapintaa.
3 tykkäystä
Pitää tehdä myös uusi säädettävä jigi ohentamista varten. Mites se toimii kun ei ole symmetrinen?
Niin pitää… En usko että epäsymmetrisyys aiheuttaa ongelmaa, toimiihan se samalla lailla.
Periaatteessa voisi vanhan alumiinijigin toiselle puolelle tehdä, mutta taidan tehdä itse ihan uuden niin voi pitää vanhat säädöt paikallaan 6-lohkoisen jigissä.
Kannattaa miettiä vakaasti, kannattaako tähän leikkiin lähteä. 
6-lohkoinen on jo huippu, mutta tää vielä vähäsen parempi!
1 tykkäys
Synty aika hulluja varsia noista 8 lohkoisista Loo-bambuista.
Nämä on vielä viimeistelyhiomatta ja toki ilman kärkeä, nokkia, sulkia. Pituusnuolissa nuo jutut lisää vain sen 10gn.
Oleellista eroa luvuissa oli että nyt rohkenin tehdä 1-1,2mm paksuilla seinämillä. Pitää vielä tehdä tonkinista 6 ja 8 lohkoisia lisää verrokiksi. Sitten kentälle testaamaan, toivottavasti! Tai vasta utahissa.
Tuo 146gn varsi on ihan poskettoman kevyt ja jäykkä. Jos ei räjähdä niin pakko mennä 400fps rikki jo 90# jousella!
4 tykkäystä
Tämähän oli muuten mielenkiintoinen testierä! Tein noiden edellisten lisäksi myös jäykempiä varsia, mutta samoilla seinäpaksuuksilla. Olihan ne kevyitä, 185-205 grainisia, kun spinen puolesta sopisivat jopa 130# jouselle.
Nyt on kokemusta ammunnasta, ammuinhan suurimman osan noista nuolista Utahin Bonnevillessä pari viikkoa sitten. No ei ne toimineet yhtään! 3kpl halkesi laukaisussa, mutta lensivät silti 250-400m. Loput kesti ehjänä mutta eivät nekään lentäneet juuri mihinkään.
Samaan aikaan viime talvena tehdyt nuolet joilla pärjäsin Istanbulissa, lentivät jatkuvasti 550m pintaan. Siis jokaisella kolmella kierroksella nämä paksuseinäsemmät nuolet 220gn painossa olisivat rikkoneet maailmanennätyksen.
Aika dramaattinen ero! Kaverit sanoivat että nuolet lähtivät kyllä suoraan, mutta ilmeisesti ilmassa nuoli jää värähtelemään niin paljon ja tässä ohutseinämäiset ovat huonoja.
No mikäs sen helpompaa kun tehdä paksumpia, isompia nuolia. Muutenkin tuli sellainen tuntuma että 230-240gn nuolet lentäisivät paremmin. Onhan jousiin tullut kokoajan lisää paunojakin niin miksei nuoliin lisää massaa sitten.
Kehitys kehittyy. Tällä jyrsinjigillä tekee turbovauhdilla lohkonuolia. On aika raju peli noin hentojen säleiden työstämiseen mutta sujuu nopeaan ja laatu on tasaista! Kärki pitää terottaa ettei terä haukkaa rajusti ja riko sälettä. Tämän jälkeen tarvitsee enää säleet paahtaa ja höylätä barrelimuotoon. Sitten liimaus.
3 tykkäystä
Tilaan yhden!
Jospa saisi sitten ensi kaudeksi tehtyä noitakin nuolia. Kolmioksi työstäminen käsin on vähän turha vaihe, koska sen tosiaan voi koneistaa ja tehdä siten paljon tehokkaammin. Aika on rajallinen resurssi ja (melkein) kaikki, mikä tehostaa tekemistä on hyvä! Tuossahan jää sitten käsityöksi ehkäpä tärkein vaihe, barrelointi.
Onko tuossa muuten syöttö terän pyörimissuuntaan nähden vastasuuntaan? Ja toimii hyvin, ettei revi sälettä? Jos käsijyrsimellä pitää jotain tarkempaa tehdä, niin myötäsuuntaan syöttö on hyvä, ei revi mutta silloin ongelma on tietenkin se, että kappale lähtee herkästi lentoon.
Tuohonhan voisi tehdä vielä automaattisyötön – hitaasti pyörivä kumitela?
Multa löytyy osat niin saat itse kasata. Ei lopulta ole kovin kummonen säätää ja tässäkin voisi asioita vielä parannella! Paras näyttää olevan kun säleet on hieman yli-isoja ja kouru jota pitkin bambua syöttää, sopii hyvin säleen leveydelle antaen tukea.
Syötän bambusälettä terän vastasuuntaan koska ei näytä olevan ongelma ja jyrsin syö paljon nopeammin materiaalia niin päin. Säleen kärki pitää vetää vain puukolla pienesti teräväksi niin alku menee hellemmin.
Barreloitua muotoa tällä ei tee, vaikka teoriassa voisi onnistua pienillä lisäyksillä.
Käsihöyläjigit on mulla niin hyvät ja helpot käyttää että niillä tekee barrelimuodon nopeasti.
Eilen jyrsin 60 sälettä tonkinia tunnissa! Jos käyttäisi Loo-bambua, jossa ei ole solmunkohtia, ei ole kovin paljoa enää vaivaa nuolenteossa.
Olen kehitellyt jotain muitakin apuvälineitä mitä perhovapa-heebot on tietysti jo vuosisadan käyttäneet… Sitten paahtamiseenkin uutta ideaa mutta en paljasta kaikkia salaisuuksia!
Jo kärvähti ensimmäinen jyrsin. Pitää vissiin hankkia jotain muuta kuin einhelliä! Olipa silti makea työstää tuhti nippu säleitä puolessa tunnissa.
1 tykkäys
Tein eilen ennätyksen. 10 nuolta höylätty ja liimattu saman päivän aikana! Tämä tehokkuuden taso lupaa huonoa kilpakumppaneille. Nyt kun vielä pääsee testaamaan ja poimimaan parhaat niin vola 
Paahtaminen on niin optimaalinen että massa putoaa 10% ja kun vertaa artikkeliin (Wolfram Schott), 10% massapudotus lupaa 14% MOE nousua. Eli paras mahdollinen.
Tässä nipussa pari on aika palanutta, mutta että prosessi on nyt selvillä miten tehdä. Kilpakumppaneilla on aina selvästi vaaleammat bambut… 
Aika hyvä! Osta tosiaan kunnon jyrsin, ei tarvitse olla jatkuvasti vaihtamassa. Ei tarvitse olla tehokkain ja isoin peli ja vaan hyvä ja niitäkin saa ihan järkihinnalla.
Mites muuten tuo jyrsin, kuinka leveä säleen pitää olla? Tai siis riittääkö ihan käsin lohkotut säleet vai pitääkö olla mittatarkempia?
Jep, kattelin jo 2000w malleja.
Tuo ura minkä olen tehnyt ohjaamaan bambusälettä on 5,5mm leveä. Eli siihen 4,5-5,5mm ikkunaan kun osuu säleen keskikohdan kanssa niin tulee tasalaatuista. Pienemmällä säleellä saattaa vähän vaeltaa mutta ei paljoa. En ole keksinyt millä tekisi automaattisesti säätyvät laidat… Periaatteessa jotkut sivulla oleva pyörät jotka painaisi keskelle pystyisivät sen toteuttamaan.
Jos tekisi paljon alle 100# jousille pituusnuolia, kannattaisi tehdä kapeampi kouru, kun säleiden tarvitsee olla vain 3,5-4mm leveitä liimatessa.
Tajusimpa muuten sen äskettäin että säleet kannattaa höylätä valmiiksi ennen paahtamista. Bambu on paljon kovempaa paahtamisen jälkeen ja höylääminen vaikeampaa… Tunti itsensä vähän tyhmäksi kun on jokusen 80+ nuolta hinkannut teräksenkovalla paahdetulla tonkinilla!!!
Tuosta noin:
Triton - Käsiyläjyrsin 1400W - tarkka korkeussäätö käsi- ja pöytäkäyttöön - MOF001 - Nettiverstas Oy - Puutyökalujen erikoisliike | CNC-koneet | Puuntyöstökoneet | Sähkötyökalut | Käsityökalut
Vaikuttaako sitten paahtamiseen, kun säleen molemmat päät ovat hyvin ohuita? Palaako herkästi?
Onko tuossa edellisessä sarjassa kaikki säleet paahdettu samaan aikaan? Jos on, niin aika epätasaisesti on lämmennyt uuni. Tarvitset paremman ja tarkemman uunin!
Äh, kyllä mä 2000w koneen haluan, joku hikoki tjsp.
Ei vaikuta negatiivisesti paahtamiseen. Jopa niin päin että tavallisessa sähköuunissa tuntuu päät jäävän aina vaaleammiksi, niin saattaa vain parantaa lopputulosta.
Tuossa nipussa on eri paahtokertojen säleitä. Yksi pieni tonkin erä kärvähti ihan mustaksi 250 asteessa, lähes hiileksi. Tein niistä silti nuolia mutta vähän huonoilta näyttävät. Syyt irtoaa toisistaan vahvasti, eli halkeavat siis pitkittäin. Jäykkyyttä tuntuu silti olevan. Onpahan nähty mikä on liikaa.
Paras paahto syntyy n. 10min 200c ja 10min 225c.
Mittasin eilen pari sälettä paahtamattomana. Oli yllättävän vähän painoeroa Loo:n ja tonkinin välillä kun mitat oli säleillä täsmälleen samat. Tonkin 68gn ja Loo 66gn. Kun käsittelin viimeksi ison läjän tonkinia niin tuli siinä vastaan kaikenlaista tauhkaa… Siksi olenkin säleet aina punninnut ennenkö liimaan nuoleksi. Sillä pitäisi saada keskiverrosti tasalaatuista kamaa yhteen nuoleen ilman että joutuu pitämään älytöntä organisointia tällä voluumilla. Tuo tonkin-säle oli minun mielestä sitä hyvää tasoa. Loo onkin aina sitten priimaa, ne on isoja salkoja mistä saa varmaan parasta mitä Loo antaa. Onhan se etu ja sen takia sitä Loo:ta myydään tänä päivänä perhovavan tekijöillekin.
Nyt joku 20kpl uusia varsia tehty ja 12kpl työn alla. 50:50 tonkineita ja loo-varsia. Uudelleen tuunattuja vanhojakin nuolia kun on niin alkaa olla varaa mistä valita!
