Toinen koivusta

#1

https://gph.is/g/EGYprpZ Giffi, jolla vertailin Miken neuvomaan tyyliin lapojen symmetrisyyttä.

Mitä mieltä tilleristä? Tuo alalapa oli hankala saada taipumaan nätisti, kun oli tuo oksakyhmy. Huom oksa ei tullut läpi selästä. Lisäksi oksakyhmyn vieressä on luontaista vastakaarevuutta. Ja myös kummassakin lavassa oli alunperinkin myötäkaareva kohta 1/3 kärjistä sisäänpäin. Alalapa on noin sentin pidempi.

5 Likes
#2

Hyvä tilleri. Ampuu vaan.

#3

Juu, on tällä jo ammuttukin vajaa sata nuolta.

Tämä oli yritys tehdä koivusta mettäjousi ja melkein onnistuinkin paunojen suhteen. Tässä on nyt 38#@24".
Vatsa paahdettu kevyesti. Saatan paahtaa vielä enemmän. On kohtuu kuivalla maalla, semmosella mustikkakankaalla vanhan rintamamiestalon pienen peltotilkun laidalla kasvanut. Kaadettu juhannuksen tienoilla eli piti siklata ohut kesäkasvu pois päältä. Lustot ovat jopa 2mm paksuja ja kevätkasvun osuus on vähäinen.

#4

Hyvältä näyttää. Semmoinen huomio että eihän ulkolavat/kärjet taivu liikaa etuprofiiliin verrattuna? Ne näyttää kaposilta. Ehkä se menee noinkin.

Onko sulla jotkut nokkipunokset tuolla?

#5

“Ja myös kummassakin lavassa oli alunperinkin myötäkaareva kohta 1/3 kärjistä sisäänpäin.”

Jokainen koivujousiaihio, jonka olen kuivannut vastakaarelle sitomatta, on myötäkäyristynyt kärjistä kuivuessaan. Lajityypillistä. Tosin Villen jousessa kyse taitaa olla ihan vaan kasvuvinkkelistä, joita myös koivulla riittää.

#6

Kiitos. Juu kyllähän ne on kaposet ja taipuu liikaa. Katellaan miten alkaa myötämään. Jotenkin turasin tilleröinnin tuolta osalta.
Juu punosnokit on, ihan vaan kierretty hamppunarua ympärille ja narun pää vedetty erillisen lenkin avulla kiilaksi punoksen alle. Siis ihan normi punos. Menivät tummaksi jousta tervatessa.

#7

Kärjet eivät mielestäni taivu yhtään liikaa. Jos ne taipuisivat liikaa, olisi niissä liiallista myötäkäyryyttä. Kun ei näytä olevan, ei puu ole liikarasittunut. Jousen tilleri on silmääni koko lailla hyvä. On nimittäin tosi tavallista tilleröidä jousi aivan liian sisäkaariaktiiviseksi, jolloin kärkipuoliskot vetää lonkkaa ja jousi ylirasittuu pahimmasta mahdollisesta paikasta. Pienikin setti sisäkaarissa taittaa kärjet isolle setille. Veto on kyllä pehmeä, mutta se ei paljon lämmitä. Hyvässä jousessa settiä ei ole missään muualla kuin lapojen kärkipuoliskoissa.

#8

On kyllä makea jousi! Ei sille mitään mahda, että yksinkertaisen puujousen karu kauneus se vaan aina puhuttelee. :slight_smile:

#9

Kiitos. Omaan silmään ja käteen näin leveä jousi ohuella kahvalla tuntuu jotenkin kummalliselta, mutta ehkäpä tuohon tottuu kun laittaa vielä jonkun kahvapunoksen ja alkaa ampumaan.

Hyvä pointti kyllä Tuukalla. Tuon mettäpihlajan kanssa tuon on kyllä huomannut itsekin, kun jos sama setti (vajaa pari tuumaa) siinä jousessa olisi vähänkään enempää sisäkaaressa, niin laskisin sen epäonnistumiseksi. Uskon tämänkin jousen ottavan vielä tuuman lisää settiä kun/jos sillä alkaa ampumaan säännöllisesti ja myös kosteissa olosuhteissa.

Vähän harmittaa kun paunat jäi vähän vajaaksi, mutta oppia oppia. Nyt ainakin tiedän miten ja mistä saisin tehtyä koivusta mettäjousen. Vähän pidempi muutoin samoilla tempuilla niin aijaijai…

#10

Nyt kävi näin :frowning_face: Puristusmurtumia kahvan kummallakin puolella ja kummankin lavan keskivaiheille. Epäilen 60% RH kosteuden vaikuttavan asiaan, kämpästä ei ole löytynyt sellaista paikkaa jossa olisi juurikaan kuivempaa.

Noh, tästä tuleekin nyt sitten selkäslaissia urgijouseen.

#11

Nahka kahva pois ja +20 minsaa lämpöpuhaltimella vähän kuumentaa niin se joko ei tuosta enää koskaan suurene TAI sitten koko jouska katkeaa :slight_smile: