The Karl Zeilinger Collection


#1

Saksalaisen keräilijän ja jousiampujan Karl Zeilingerin kokoelma huutokaupattiin vuonna 2016. Kokoelma oli hyvin laaja ja se sisälsi paljon komposiittijousia, varsijousia, peukalorenkaita, nuolia ja vaikka mitä. Kokoelma oli niin mittava, että huutokaupattavista esineistä julkaistiin kirja:

Hermann Historica München (2016). Traditional archery and crossbows, the Karl Zeilinger Collection. Munich: Hermann Historica.

Mutta, mikä parasta, oikea aarreaitta, kaikki kuvat, tiedot esineistä ja vasarahinnat on nähtävillä myös verkossa:

https://www.hermann-historica.de/en/objekte?aid=140&Lstatus=0&ord=result_d&currentpos=24

Kannattaa ehdottomasti tutustua. En tiedä, kuinka pitkään materiaali on saatavilla mutta se on mielestäni täysin ainutlaatuinen. Esimerkiksi tämä - kautta aikain ensimmäinen huutokaupattu aito ja alkuperäinen skyyttijousi - vasarahinta 14000 €:


#2

Kuulin tästä huutokaupasta hmiltein heti ensimmäisten vasaran iskujen jälkeen kun iloiset ostajat jakasivat uusia ostoksiaan Facessa.
Ainakin nopealla silmäyksellä tunnistan ainakin 4 noista jousista sekä yhden pituusnuoli kokoelman varmuudella koska ne ovat uuden omistajiensa säinällä jo kehyksissä roikkumassa Hollannissa.
Yksi noista jousista on tätä nykyä uhrattu tieteen alttarilla ja sinään kurkistus oli tuottanut paljonkin uutta tietoa ostajalleen ja ymmärtääkseni millin tarkka kopio olisi jossain vaiheessa valmistumassa.

Voi kumpa olisi rahaa…


#3

Just tämän takia sulla ei oo rahaa! :smiley:

Mutta olisipa lähtenyt halvalla esineet. 14k tuosta skyyttijousesta ei kuulosta pahalta, saatikka sitten pienemmät esineet, ottomaanien pituusnuolet jne.


#4

Meinaatko tätä harrastusta vai?


#5

Mikke - onko tästä enemmän tietoa jossakin? Laittoiko henkilö jousen palasiksi ja katsoi, mitä sisältä löytyi?

Toisaalta olisi kiva omistaa tuollaisia historiallisia jousia ja nuolia mutta toisaalta, tuoko tavara lopulta onnen? Toisaalta taas, omassa kotimuseossa olisi varmasti nautinnollista olla ja katsella jousia ja nuolia mutta toisaalta, ilmankin pärjää hyvin. Varsinkin kun hyvää kuvamateriaalia on saatavilla. Mutta toisaalta, jos lottovoitto osuu kohdalle, niin osa niistä miljoonista kohdistuu varmasti jousiammuntaan, niin historiallisiin esineisiin kuin kaikenlaiseen uuteenkin tilpehööriin. Niin, että voi kunpa olisi rahaa… Näin siis ihan passiivisesti haaveillen.


#6

Tuhlaajalla ei ole rahaa… Sillä joka laittaa tuhansia museoesineisiin. Vaan olisihan nuo hienoja, omistaa 2500 vuotta vanha eksoottinen taideteos. Nuohan ne oikeita taideteoksia on, kukaan ei pääse lähellekään siinä taidossa millä nuo on tehty. Tämä käsityön arvo nousee omissa silmissä yli rahan arvon. Olisihan tuommoisten ostaminen potentiaalisin tapa myöskin päästä omassa kädessä hypistelemään aitoa skyyttijousta.
Tuomon kanssa tietty samaa mieltä, että tavara ei tuo onnea. Mutta entäs ne omat kymmenet, sadat jouset…??? :smiley:


#7

Ei niiden omistaminen onnea tuokaan, vaan onni on syntynyt siinä vaiheessa, kun jouset on tehty. Siksi niitä kertyy ja kertyy, jousia löytyy niin verstaalta, sängyn alta, vaatehuoneesta, sohvan alta, kaapin päältä, kellarista ja jääkaapin päältä. Oikeasti…


#8

Tuo on totta. Sama tilanne alkaa olla täällä! Pitää muistaa, että paloturvallisuuslaki tjsp. rajoittaa puun määrän yhteen kuutioon, mitä saa asuintilojen läheisyydessä olla. Paukkuuko Mikkellä rajat? :grin:
Koskee siis alunperin polttopuuta, laajentuuko puujousiin kenties?

Eräänlainen “collection” alkaa löytyä siis useammaltakin nykyajan jousentekijältä…


#9

Tämä on hyvä huomio ja jos taidetta ostaisin, niin se olisi juuri tuollainen vanha esine ennemmin kuin taiteeksi tehty taideteos.

Entä jos asuu purulaatikossa, jossa runko on puuta, seinät puuta, eriste puuta, lattiat puuta, tapetit paperia - siinä ei pari kuutiota harrastepuuta tunnu missään, jos kipinä karkaa väärään paikkaan.


#10

Tuomo: Juu. Osiin purkasi pala palata sekä kerros kerrokselta. Kuvat on ilmeisestikkin jo poistettu facesta, mutta ei varmaan tule yllätyksenä että kyseessä on sama mies joka paljasti Groserin biokomposiitti jousien synkän salaisuuden sekä sen “ruuvi” kassain alla.

Jänteet liotettiin maltilla pois ja rakenne oli jotain ihan muuta kuin olisi odottanut. Ylin kerron joka oli mielestäni aika paksun näköistä oli punottu verkkomaisesti koko selän yli. Eli ekat sekä tokat jänteet oli pitkittäin, mutta sitten se yli kerros oli punottu vähän niikuin tuohi nauha tai sormet ristissä.

Minulla oli ne kuvat vanhalla koneella kyllä tallenttuna mutku se otti ja meni :’(

Jere: Sen minkä hän pisti osiin oli jo valmiiksi rikki.
Ehjät on seinällä ja muistaakseni yksi niistä oli jopa uudelleen myytävä.
Ymmärtääkseni hänellä on noita jousia yseampia jo entuudeltaa.

Minullekkin yhtä kauppasi jos olisin halunnut. Oli kaksi jopa 2015 Azincourtissa mukana.


#11

Mikke - saisiko ko. kaveriin yhteyden ja mahdollisesti kuvia julki? On sinänsä kunnioitettava teko uhrata kovalla rahalla ostettu historiallinen jousi tieteen alttarille, joten olisi hienoa, jos siitä voisi kaikki hyötyä. Tai onko jousesta ja rakenteesta jotain julkaisua? Kuka henkilö on?

Jänteiden ristiin laminointi on kiinnostava yksityiskohta. Ilmeisesti sillä on haettu kiertojäykkyyttä. Aivan samaa periaatetta käytetään nykyisissa hiilikuitulaminaateissa, joissa säikeet kulkevat 45 asteen kulmassa ristiin.


#12

Julkiseksi en usko etä kuvia enää saa. Kaveri sai ihan kivasti kuulemma ihan uhkauksiakin koko projektista :smiley: Julkisuudella on hintansa.


#13

Yhden kuvan sain kauniisti pyydettyä, mutta lisää ei ainakaan vielä ole tulossa.


#14

Eli jänteet lämpimällä vedellä loitettu irti liimasta ja jänteiden alla oli kivaa koristelua.
Tuo toinen lapa oli siis osto hetkellä jo rikki, mutta silti vielä mukana. Varovainen irotus ja tutkiskelun jokna jälkeen seinälle koristeeksi.