Tervaamine

Mietin tuossa että olisiko jousen tervaamisella millaisia vaikutuksia jousen ominaisuuksiin? Saisiko sillä kestävyyttä selkään ettei halkeilis🤔

Ei. Kosteussuojanakin ymmärtääkseni pieni vaikutus. Selkään tarvitsee jänteitä, pellavaa, hamppua tai silkkiä. Tai sitten pitää miettiä jousen tilleri, puun kosteusprosentti, vetopituussuhde tai lavan poikkileikkaus uusiksi. Laita kuvia niin voi joku varmasti neuvoa.

Terva on vain lahoamista varten.

Tekemieni testien mukaan terva on huonompi pintakäsittelyaine jousen pinnassa kuin oikeastaan mikään. Kuten edellä vihjattiin, terva on lahonestäjä mutta sallii puun imeä vettä kuin sukka. Eihän paanukatot ja puuveneet muuten tiiviinä pysyisikään.

Tervaaminen on kiva, mutta entä tervantuoksu? Lähteekö sekin polttamalla?

Onko pihlajan kansaa väliä sillä onko tuota ruskeaa minkä verran? Toinen siis lähes täysin valkoinen ja molemmat hieman käyriä, kannattaakohan alkaa tekemään moisista mitään

Jos aihion selkäpuoli on oksaton ja ehjä, niin kyllä noista jousi tulee. Jos nuo ovat tuoreita puita, niin kannattaa laittaa kuivumaan suoraksi väännettynä.

Pihlajan tumman sisäosan suhteen ei ole varmuutta, että onko kyseessä sydänpuun määritelmän mukaista sydänpuuta vai jotain värivikaa (Kärkkäinen 2007, 117). Jos tumma sisäosa on kovaa ja tervettä - niin kuin se pihlalajlla yleensä on, niin on oikeastaan yksi ja sama, että onko sitä jousessa vai ei. Jousen lavan paksuus määrittää, jääkö sitä jouseen vai ei.

Kyllä ne suhteellisen hyviä omasta mielestä ovat, muutamia pikku pantteja siellä täällä:)

Lisäksi lavan alapintaan tuli näkyviin työstön aikana muutama oksakohta. Ovat jo ihan kuivia mutta mietin että saako mitenkään suoristettua ja millanen työstö olis paras mahdollinen. Olen kuuullut ja lukenut että veistämällä puun syyt sulkeutuvat / pysyvät kiinni toisin kuin esim. sahaamalla

Tähän täytyy lisätä omia havaintoja.
Tervasin toissakeväänä puusuksiani markettitervalla ja jätin sukset kuivumaan lämpimään auringonpaisteeseen pariksi viikoksi. Sitten operaatiota seuraavana talvena eli viime talvena ihmetyin, kun huomasin, että suksen pinta oli ikäänkuin lakatun näköinen ja kova. Toisin kuin yleensä tervattujen puusuksien kanssa, niin näillä suksilla ei ole juuri lainkaan pitoa pakkaspuuterilumessa, mutta luistoa on niin, että hirvittää.
En ole tämän pinnan kosteussuojaominaisuuksia testannut, mutta kuten sanoin niin pinta on ikäänkuin lakattu. En varmaan käyttäisi tätä jouseen siltikään koska parempiakin vaihtoehtoja on.

Epäilen, että syy on markettitervassa, joka sisältänee jotain muutakin kuin sitä ihteään. Tämän “tervan” koostumusta ja hajua ja tuntumaa kun vertailee ehtaan hautatervaan niin eroa on ja paljon.
Oikea terva tuoksuu erilaiselle, on juoksevampaa, imeytyy hyvin eikä kuivu eli pinta jää nahkeaksi.

Onko muilla tullut vastaan tällaista?

Voipi olla, että markettitervaan on lisätty jotain lisäaineita, jotta aine kovettuisi, eikä sotkisi asiakkaan vaatteita tai tavaroita. Jo aistinvaraiset erot kertovat, että aineissa on aivan varmasti eroja, “tervaa” on vaikka mitä laatua, aivan samoin kuin esimerkiksi “eläinliimaa”. Eikö purkin kyljessä lukenut, mitä markettiterva sisälsi?

Kyllä se terva kuivaa auringonpaisteessa ja tuulessa. Tervalla ei ole mitään lahonsuoja ominaisuutta, pelkästään ns mekaaninen eli toimii kuin maali. Sellaisenaan tököttiä, joka on vaikea sivellä pintaan. Yleensä, veneissä, käytetään seosta jossa 1/3 tervaa, 1/3 pineeritärpättiä ja 1/3 pellavaöljyä + 2-5% sinkkinaftenaattia lahon ja homeensuojaksi. Tämä seos kuivuu ja tekee lakkamaisen pinnan n. viikossa kevään auringossa ja tuulessa. Vaan eipä ole syytä tämmöistä jouseen käyttää - perinneveneet on toinen juttu. Pellavaöljy on kyllä hyvä perusöljy, hivenen havupuutärpättiä joukkoon ja pikkusen tervaa väriksi - siinä olisi kyllä perinteisin ratkaisu. Tulisi samalla jousi kyllästettyä samalla, niin ei olis herkkä kosteuseämiselle. Vernissa on keitettyä pellavaöljyä, jolloin koostumus on muuttunut, eikä imeydy puuhun niinkuin pellavaöljy ja tekee pinnasta enempi lakkamaisen. Eli vernissaa ei saa imeytymään puuhun. Tervaa vain väriksi, ainakin jousissa. Kaikki kuivuu 1-2 viikossa. Pellavaöljy, vernissa, pineeritärpätti ja terva on jo aikojen alussa käytettyjä aineita ja luomua. Osmot ja Danish oilit on helppoja ja nopeita, vaan kyllä perinteisetkin toimii ja ovat todettu paremmiksi, kuin synteetiset lakat ja muut pinnoittteet. Palaan tähän pintakäsittelyyn, kun saan metsästä puuta kuivumaan ja työn alle. Sitä ennen joutuu joutuu tyytymään puuveneeseen ja treenaamaan ammuntaa Tuomon tekemällä jousella.

1 tykkäys

Me täällä lähdemme empirian voimasta. Mikään määrä sanoitusta ei korvaa esimerkiksi kokeellista tulosta, jossa tervattuun ja kuivattuun jousipuun kappaleeseen imeytyi enemmän vettä kellutuksessa kuin millään muulla pintakäsittelyaineella.

Katossa tai veneessä ei ole tuon taivaallista merkitystä, onko kosteus% 13 vai 10. Puujousessa jokaisella prosentilla on väliä, sillä jousenkaaressa puuta rasitetaan äärimmilleen, ja puun lujuus korreloi vahvasti sen kosteus%:n kanssa.

3 tykkäystä

Voisi ehkä ottaa tervan uudelleen testattavaksi. Tervoja on erilaisia ja käyttötapoja on erilaisia.

Tässä kiinnostuneille vähän taustaa tervaan:

Pieni lainaus tekstistä, sivu 38.

“Nykypäivänä tervan teho tunnetaan lähinnä puun suojauksessa. Tervan suojaava
vaikutus perustuu joustavaan kalvoon, joka ei läpäise vettä eikä auringonvaloa.
2000-luvulla tervan käyttö puun suojauksessa oli uhattuna, kun EU:n
biosidiviranomaiset tutkivat tervan sisältämien aineiden kemiallista tai biologista
vaikutusta puuta käyttäviä lahottajasieniä vastaan. Vuonna 2006 tuli voimaan
poikkeuslupa, jonka ansiosta turvattiin tervan käyttö kulttuurihistoriallisesti
arvokkaissa rakennuksissa sekä perinteisissä esineissä, kuten veneissä.
Seuraavana vuonna poikkeuslupa kävi tarpeettomaksi, kun tutkimukset julkaistiin
ja kävi ilmi että terva ei ole biosididirektiivin mukainen puunsuojakemikaali.
Mäntytervan puuta suojaava vaikutus perustuu ainoastaan sen muodostamaan
kalvoon, joka estää veden tunkeutumisen puuhun ja tätä kautta estää puuta
pilaavien sienien sekä hyönteisten kasvuolosuhteita. Vahvat päällekkäiset
tervakerrokset muodostavat vähitellen suojaavan kalvon, minkä vuoksi tervaus
tulisi toistaa muutaman vuoden välein. Tervan sisältämä piki on syynä sen
muodostamaan kalvoon. Mikäli tervaan on jäänyt puuhappoa, se voi estää
suojaavan vaikutuksen.”

Tuossa pellavaöljy-tärpätti-(terva)seoksessa juju on pellavaöljyn imeyttäminen puun solukkkoon ja estää vedenpääsy solukkoon eli täyttää solukkoöljyllä. Puuhun imeytetään pellavaöljy-pineeritärpättiä ( +esim.sinkkinaftenaattia, jos halutaan homeen/lahonkestoa - ei liene tarpeen jousissa…) niin paljon kuin imee. Kun puu ei enää ime, niin lisätään terva halutuassa suhteessa; väriksi tai ihan suojaksi. Sama se on kaikissa puissa, että öljyinen solukko ei päästä vettäsisään ja pitää kosteuden tasalaatuisena. Uskomuksista huolimatta, pinnasta tulee siisti eikä ollenkaan tahmainen.