Taulunuolet koivusta

Laitisen Eero antoi aikoinaan sorvaamiaan koivuvarsia minulle vastikään, niin pitipä heti kokeilla nuoliksi. Suhteellisen suoria ja hyvä syisiä varsia 9,5mm paksuna. Koivun kanssa on vaan oltava aika tarkka että ei lähde repeilemään, sillä höylähommia oli edessä.
Ohentelin noista varret ja tänään kävin radalla kokeilemassa sulkien ja kärkien kera. Yksi juttu kuitenkin unohtui, kärjet oli liimamatta! Tajusin vasta tämän kun tuuletin huippusarjaa, 22m matkaa ja ensimmäinen nippu oli seuraavanlainen (katso kuva). Ei paha. Nuolia vetäessä tajusin että nyt on muuten kaikki kärjet ilman liimaa. Ei siinä kun läpi työntämään pakasta, ja onneksi menikin hyvin eikä varret katkeilleet. Pieni rasitustestikin on siis jo tehty!

Mutta hyvin niputtaa. Otetaan ensi kerralla liiman kera…

4 tykkäystä

Jerellä kulkee!

Olivatko nuo kartiokärkiä? Jos olivat, niin taisi olla aika kiirus ampumaan… Kierrekärjet kyllä pysyvät ilman liimaakin, joskin ne kyllä kannattaa varmuuden vuoksi liimata.

On tämä maagista, kun nuolet lähtee suoraa. Sillonhan ne menee jo väkisin sinne minne haluaa… Kiva kun alkaa olla älliä tuunata nuoli toimimaan 3" sulallakin.

Ihan normaaleja liimattavia kärkiä joo. Onneksi tuohon puukuitulevyyn jää nuolen kohdalle hetkeksi reikä, niin sai ottaa irti - todeta kärjettömäksi - sitten työntää samasta kolosta takaisin kärkeen kiinni ja läpi.

Kaksi ensimmäistä nuoli settiäni silloin kun aloitin oli kaikki koivua suoraan puuliikkestä. Näistä on yksi vielä jäljellä.

Ammuin näillä varmaan kaksi vuotta ja kyllä siinä samassa muitakin nuolia tein niin männytä sekä tammesta.

Ainoa oikea huomio joka kävi ilmi oli että jos oli vähänkin kosteahko keli ja nuolen kärjet meni pöpelikköön useamman kerran ja kuivahtivat sitten viinessä niin 100% varmuudella olivat kieroja. Lämmolla muutamia kertoja niitä väkisin oikaisin, muttu pikku hiljaa ammuin vain kaikki paskaksi huoletta kun olin jo päässyt mänty varsien makuun.
Viimeisimnät koivunuolet joita olen tehnyt ovat noita viikkari nuolia joilla viimeksi petikossa ammuskelin. Ei ongelmia niiden kanssa kun sai itse veistää.

Tämä ongelmahan noiden kanssa on. Pitäs alkujaankin valkata todella suorat varret. Näitä lämmöllä kyllä jouduin oikomaan… Sisäratanuolia. :smiley:

Millä ne oli käsitelty ? Olisiko kieroilu vältettävissä kunnon mehiläisvaha kerroksella tai karhurasvalla tms

Koivu on tosiaan viheliäinen kosteuseläjä. Jousiaihiot koivusta vetävät järjestään myötäkäyriksi, jos kuivuminen ei tapahdu vastakäyräksi sidottuna. Ja nuoliaihiot vetävät tuhannen mutkille, jopa kierolle S:lle, vaikka puun pitäisi olla kuinka asettunutta vuosien kuivana olon jälkeen. Viimeksi viikko sitten todistin jälkimmäistä. Koivusta olisi niin kiva tykätä, mutku ei voi.

1 tykkäys

Täytyisi fudata ne glysidyyliryhmät sieltä vitelikkoon! :grinning:

Sulatin mehiläsi vahaa pintaan ja sit vähän tervaa väriksi.

1 tykkäys

Tuunailin vähän kukkosulkaa.

1 tykkäys