Jäykistyä. Jousi jäykistyy nopeasti vedon lopussa.
Tosin, voisi melkeinpä sanoa, että koko ilmiötä, jota englanniksi kutsutaan nimellä “stacking” ei varsinaisesti ole olemassa, ainakaan siinä mielessä kuin se yleensä ymmärretään. Eli jousi jotenkin muuttuisi yllättäen selvästi jäykemmäksi vedon lopussa.
Jos määritetään jousen voimakäyrän ensimmäinen derivaatta, niin siitä nähdään hyvin, miten jousen jäykkyys muuttuu vetopituuden funktiona. Tavallisilla jousilla vetojäykkyys kasvaa koko ajan jännekorkeudelta täyteen vetoon. Yleensä alkuvedossa vetojäykkyyden muutos kasvaa enemmän kuin vedon keskivaiheessa, jonka jälkeen vetojäykkyyden muutos taas kasvaa. Ensimmäisen derivaatan minimikohta tavallaan siis kuvaa sitä kohtaa, jossa vetojäykkyyden muutos alkaa taas kasvamaan. Mitä pitemmälle jousta vedetään, sitä enemmän vetojäykkyyden muutos kasvaa vetopituuden kasvaessa.
Toisin sanoen, suoralla jousella tuo niin sanottu “stakkaamiskohta”, eli voimakäyrän derivaatan minimi on noin puolivedossa. Mitä jyrkemmät ja pitemmät vastakäyrät lapojen kärjet jousessa on, sitä pitemmälle minimikohta siirtyy. Nykyisin parhaimmissa nykyaikaisissa vastakäyräjousissa vetojäykkyys jopa pienenee hetkellisesti vedon lopussa. Voimakäyrän derivaatan muotoon vaikuttaa siis jousen geometria ja myös suhteellinen vetopituus. Lyhyen jousen voi ajatella jäykistyvän nopeasti vetopituuden kasvaessa mutta se johtuu vain siitä, että lyhyellä jousella voimakäyrän derivaatan minimikohta tulee vastaan vain aiemmin, jolloin vetotuntuma on erilainen.
Tosiasiassa tuo sarvi muuttuu aivan uskomattoman pehmeäksi ja jämähtää täsmälleen siihen muotoon mihin puristimilla pakottaa.
