Tarviiko saarni lavanpäissä suojaa?

Aiemmin olen ampunut taljajousella, mutta nyt iski into rakentaa puujousia, kun on asiallinen puutyöpaja käytössä-

Ensimmäiset 4 kpl laminaattijousia työn alla. Kaikissa selkänä saarni, paksuus n. 7-10 mm. Seuraavina vatsapuolelle mentäessä on jousesta riippuen vaahteraa, tammea ja jossain päärynäpuuta kahvan kohdalla. Ei ole kokemusta joten tein neljä toisistaan hiukan poikkeavaa versiota, että saan sitä - siis kokemusta. Kaksi ekaa olen muokannut kohtalaiseen muotoon, poikkileikkaus lavoissa mallia D. Harkitsen sitä, että hionko loput kaksi samalla tavalla vai pitäisikö kokeilla myös litteä profiili.

185 cm jousia kyseessä, löysin tämmöisen ohjeen (teeitse-lehti): https://slojden.wikispaces.com/file/view/Pilbåge.pdf
Mitat perustuvat tuohon ohjeeseen jousissa.

Tilleröintiblokki menossa työn alle, mutta ennen sitä vaihetta pohdin seuraavaa:

tip overlay - kärjen suoja, olisiko hyvä olla? Kestääkö saarniselkä vai kannattaako joka tapauksessa laittaa jotain? Jos tekisin puusta, mikä laji olisi toimivaa?

Paljon onnea upean harrastuksen aloittamisesta. Mikään ei ole hienompaa kuin ampua ensimmäisiä nuolia omatekoisella jousella ja oivaltaa että tästähän pirulauta tuli toimiva peli…

Ohjeet vaikuttivat oikein asiallisilta, kyllä noilla ohjeilla jousi tulee. Kärjen vahvistaminen ei pääsääntöisesti ole välttämätöntä. Jos tekee yli 60-paunaisen ja käyttää ohutta jännettä ja tekee yksipuoliset sivunokit niin sitten sen vois varotoimena tehdä. Reinikaisen Mikke möi sarvinokkimateriaalia primijousien sm-kisoissa, pistä sille viestiä jos vaikka jäi jäljelle.

Tommonen overlay selkänokki on hieman erilainen kuin sarvinokki. Monethan laittaa noita vahvistettuja selkänokkeja koska tykkää ulkonäöstä. Onhan ne huolettomiakin sinällään.

Mutta kivahan se on kun jousi on tehty historiallisilla periaatteilla, eikä lasikuitujousesta kopioiduilla tavoilla. Usein sitten huomaa, että ne historialliset tavat on helpompia ja vähintään yhtälailla toimivia…

Sarvinokki pitkäjouseen on oikein nätti ja sopii brittien sotajousikulttuuriin just eikä melkein. Kestämisen puolesta ei tosiaan todennäköisesti ole tarvetta kuin vasta siellä 90+ paunoissa. Mutta tässäkin on niin miljuuna muuttujaa, kuinka paksu jänne, onko venymätön, onko jousessa refleksiä, kuinka pehmeää puuta jne.

Jos minä tekisin, laittaisin sivunokit ja tekisin jänteen luupista tarpeeksi paksun. Sivunokki on oikeen kestävä, kun se tehdään oikein. Olihan mulla vasta tommonen rontti 90 paunainenkin pelkillä sivunokeilla @hoja.

Laita se kuva minkä otit vertailuna Heikki, jos viitsit. Siinä näkyy hyvin minkälaiset saa 50 paunaisen pitkäjousen nokeista.

Tossa se kuva:

Ylempi Jeren siro nokki ja alla mun kömmpelö. Se mun nokkikin on vain pikkurillin paksuinen ja Jeren puolet siitä:

Vaikuttaisi siis siltä, että voisin todennäköisesti ekaa pari jousta kokeilla ihan turvallisin mielin ilman sen kummempia vahvikkeita. Laitoin äsken liimaukseen kaksipuoleisen tilleriblokin - siihen saa kaksi jousta yhtäaikaa, joka toinen tuuma on puutapitettu toiselle puolelle.

Samointein minua kiinnostaisi, että kun tilaan jänteet - mistä kannattaa tilata, onko täällä foorumilla jänteentekijöitä kaupallisessa mielessä?

Jänne on tosi helppo pyöritellä itse. Dacron B-50 -rulla maksaa alle 20,- ja siitä tekee helposti kymmenisen jännettä. Alle 60-paunaiselle jouselle riittää 14-säikeinen ja alle 40-paunaiselle 12-säikeinen. Ekaan jänteen tekemiseen meni vähän reilu tunti ja nyt sen pyörittelee puoleen tuntiin.