Hei, en ole tehnyt yhtään oikeaa puujousta, asiaan olen perehtynyt lukemalla mm. Tuomon Ensimmäinen jousi. Tein vuoluhevosen (shave horse) ylijäämäsahatavarasta ja tykästyin tokmannilta löytämääni kuorintarautaan, mukava ollut veistellä isompiakin määriä näillä välineillä. Kuorimaraudalla voi myös seurata syykuvioitusta paremmin kuin kirveellä. Tein kaksi aihiota 9,5 cm paksusta haavasta, jonka sain luvan kaataa pellolta. Toinen oksaton. Suuria odotuksia ensimmäisille haapajousille ei ole, lähinnä harjoittelua varten.
Varsinainen kysymys: käväisin Herttoniemen starkissa ostamassa tammilaudan 21x45x2450 mm, en löytänyt ihan suorasyistä, tosin en ehkä osannut arvioida syykuvioitusta oikein kaikkien lautojen kohdalla. Lauta jonka ostin on mielestäni lähes täydellinen toisesta päästä 100 cm matkalta, mutta ongelmat alkavat siitä eteenpäin, ks. kuvat.
Pitäisikö koittaa onnea ja olla välittämättä mutkista, vai pitäisikö yrittää muotoilla selkää?
Mihin kohtaan laittaisitte kahvan?
Kiitos foorumista ja mielenkiintoisista viestiketjuista.
Pitäisi nähdä lustonkulku myös toiselta sivulta, jotta laudan laatua pystyisi arvioimaan. Alustavasti näyttää kyllä hieman kyseenalaiselta, että tuleeko tuosta jousta vai ei. Tai kyllähän siitä jousen veistää mutta eri asia, että kuinka pitkäikäinen se on…
Lankkujousi on melkeinpä helpointa ja järkevintä tehdä lustonkulusta välittämättä. Toki aihion selän voisi kaivaa yhdelle lustolle, jos se on mahdollista ja halutaan mahdollisimman luotettava jousi mutta jos yhdelle lustolle saaminen on mahdollista, niin lankku on jo silloin niin hyvä, että se on ehkä hiukan turhaa hommaa.
Itse tekisin tuon niin, että tavoitejäykkyys korkeintaan 40 paunaa, reilusti pituutta (tyyliin vähintään 180 cm tai ylikin, mieluummin vaikka 190 cm ja 28 tuuman veto), koska aina voi lyhentää. Leveyttä niin paljon kuin mahdollista ja huonompi pää laudasta pois. Sitten vaan etuprofiilin sahaus, kulmat pyöreiksi ja tilleröimään.
Tammilauta vielä odottaa, tähän väliin harjoituskappaleesta päivitystä.
Ensimmäinen jokseenkin toimiva puujousi, toki ainakaan paunoilla ei ole kehumista foorumin mittapuulla. Parikymmentä laukausta ammuttu. Tilleröinti oksankohdan ja kahvan välillä meni pieleen jossain vaiheessa, saranan oloinen, paunojen vähentämisestä huolimatta siinä nyt puristusmurtumat jotka tosin eivät ole pettäneet laukauksien jälkeen. Alunperin virumaa oli peukalon paksuuden verran mitattuna kahvasta nokkien väliseen suoraan, nyt virumaa on kolmen sormenleveyden verran.
Ai niin, alunperin piti tehdä n. 185 cm, se petti läheltä alalavan nokkia, lyhensin sen nykyiseen.
Haapajousi n. 13 paunaa n. 22 tuuman vedolla, nokista nokkiin selkää pitkin 135 cm. Osittain läpitaipuva.
Tein pääosin tokmannin proforest kuorimaraudalla (linkki), oksankohdan porasin irti kun hidasti tilleröintiä. Oksankohdan ympäristö on tummempi koska tein aihion haavan rungosta joka oli sisältä lahoamassa. Runkoa halkaistaessa tuli mädäntyneen ananaksen tuoksu. Jänteen punoin lähiompelukaupan pellavalangasta.
